Takaisin sorvin ääreen..

Tiistaina palattiin taas takaisin sorvin ääreen ja vedettiin vuoden ensimmäinen hallitreeni - tai noin treeni ylipäätäänkin. Ihan superhauskaa oli palata taas hommiin pienen tauon jälkeen. Intoa puhkui Myykin. Se ei olisi millään malttanut tehdä kunnollista lämppärilenkkiä kun oli niin kova kiire päästä hallille. Pikapissit ja -kakat tyyliin heti ja sitten kova veto hallille. Myyn korkea työmoraali jaksaa kyllä hämmästyttää kerta toisensa jälkeen. Se on nii-in henkeen ja vereen harrastuskoira. Tehtiin kivaa ja kevyttä agihömpöttelyä. Paljon etupalkkaa ja irtoamista.

Keskiviikkona oli vuoden ensimmäiset agin ohjatut. Lumituiskusta ja huonosta ajokelistä huolimatta suuntana oli halli. Pakkasta oli hallissa  -9, joka oli ihan siinä kintaalla, että treenataanko vai ei. Rata oli kaikessa lyhykäisyydessään helpon oloinen ja oikein kiva rallattelurata tauon jälkeen.

Myy oli keskittynyt, hyvin kuulolla ja saatinkin mukavan ehjää menoa aikaiseksi. Kokeilin niistoja nyt yhä rohkeammin (hypyt 7 ja 12) ja ne toimivat hyvin. Kepeillä uskalsin tällä kertaa jättää koiraa reilusti ja mennä niistämään hypylle 12. Toimi tämäkin. Kontakteilla ei ollut ongelmia. Kaikkinensa agi tuntuu nyt tosi hyvältä.

Perjantaina olisi ollut isorata treeni, mutta pakkasta oli sen verran tuimasti, että oli pakko jättää treenit väliin. Koiraa kun ei viitsi pitää kylmässä autossa odottelemassa kovinkaan kauan, eikä lihaksiakaan saa riittävän lämpimiksi agia varten.

Lauantaina koitti sitten viimeinkin se ihanuus, että päästiin Taitavien Tassujen lämpimään halliin treenaamaan tottista ja mikä olikaan treenata sisällä lämpimässä kun ulkona paukkui oikein kova pakkanen! Vuokrattiin kuuden hengen porukalla tunnin vuoro kerta viikkoon maaliskuun loppuun saakka. Ihan luksusta, varsinkin jos tällainen kylmä pakkastalvi jatkuu.

Viime talvi treenattiin myös hallissa. Oli mielenkiintoista huomata mitä muutoksia koirassa on tapahtunut vuoden aikana. Myyn ääntely on lähes tulkoon saatu kuriin, vaikka nytkin sitä luonnollisesti oli, kun koirat odottivat omia suoritusvuorojaan kentän reunalla peittämättömissä häkeissä katsellen toisten tekemisiä. Silti Myyn kanssa on nyt jotenkin huomattavasti seesteisempää elo kuin mitä vielä vuosi sitten.

Tehtiin melkein koko 1.lk. n tottis tauotettuna hyppynoutoja ja luoksetuloa lukuunottamatta. Halli kun on sen verra suuri, että eteenmenokin pystyy tekemään.

• kentälle tulo alkaa vakiintua sellaiseksi, että sanon - tehdäänkö tottista-tottista -tottista, patukalla hetsaus - maahan-käsky- jännite, koira perusasentoon ja tästä liikkeelle. Toimii hyvin ja Myy on keskittynyt ja saan sen hyvälle toiminta-alueella. Tottis-sana on ollut mukana pennusta asti ja jo pelkästään sanan kuuleminen nostaa hyvin koiraa. 
• seuraaminen perushyväätekemistä kun päästiin vauhtiin. Alkuun vähän keulumista ja pienoista ääntelyä, jota ei nykyisellään ole ollut enää ongelma tottiksessa. Koira tietää mitä siltä odotetaan, eikä se nykyisin (onneksi) ääntele. Halli on kaikkinensa kuitenkin Myylle selvästi haasteellisempi paikka treenata kuin mitä ulkokenttä. Voisi ajatella juurikin, että tosin päin, mutta tiiä sit miksi näin.
• Jääveissä ei mitään kummempaa. Kaikki kolme napakoita ja jännitteen kautta palkkaus.
• Tasamaanoudossa palautusvauhti edelleen hidas ja tuli vähän vinoon. Pito ei myöskään mitä priimaa ole, mutta ei voi vaatia kun ei olla tehty..
• Eteenmenossa palkka näkyvissä, mutta ensi kerrasta alkaa palkan häivytys. Nyt juoksi lujaa palkalle (patukka), otti sen suuhun. Huusin maahan, meni heti pudottaen patukan. Kävelin luo ja vaputin patukkaleikkiin.
• Paikkamakuu n. viisi minuuttia. Alkuun vähän levottoman oloinen ja alussa pienoista ääntelyä, joka ei sentään onneksi kuulunut kuin apparille, joka käveli Myyn vierestä. Lisättiin häiriötä ja otettiin mukaan hämykäskyjä (seuraa, tule, maahan, istu..), jolloin skarppasi selvästi ja ääntelykin loppui. Loppuajan oli hyvin tarkkaavainen ja hyvässä mielentilassa.

Täytyy keksiä Myylle jotain kivaa extraa, jotta ei kangistuta samoisihin kaavoihin ja jauheta samoja liikkeitä. Oisko heittää jotain vinkkejä huonon mielikuvituksen omaavalle ohjaajalle mikä olisi tottista tukevaa, jotain hurjan hauskaa toimintaa koiralle?