sunnuntai 5. tammikuuta 2014

Kadonneita ukkoja ja -esineitä

Sunnuntaiaamu ja aamuleivän välistä tipahti juustonpalanen lattialle. Nostin sen, siirsin sivuun ja söin aamupalan loppuun. Tämän jälkeen päätin antaa juustopalan Myylle, joka nyt vaan oli koirista lähinnä ja pyysin sen hiljaisella äänellä sivulle. Makuuhuoneesta kuului samaan aikaan melkoinen ryminä, kun siellä nukkuva Romeo pomppasi pystyyn ja ryntäsi vauhdilla sivulle... jossa olikin jo Myy. Vähän nauratti Romeon yritteliäisyys, kun se yritti persuuksilla työntää Myytä kauemmaksi, jotta pääsisi oikealla paikalle ja toinen ei tietysti väistänyt tuumaakaan. :D Piti sitten pistää juusto puoliksi. :)

Tuplasivu :)
Tänään käytiin myös hakuilemassa Saviolla holskuporukalla. Eipä sitä yleensä tähän aikaan vuodesta enää hakuilla runsaan lumen ja pakkasen takia, mutta otetaan nyt kaikki ilo irti lumettomasta maasta ja toistaiseksi leudosta talvesta...

Myylle on tehty paljon haussa hajunhakua ja viime kerralla olin havaitsevani pienoista motivaation hiipumista. Hajunhaussa Myy oli vähän tuskastunut, kun joutui palaamaan vainun saatuaan vielä hihnassa takaisin keskilinjalle, josta lähetys takaisin maalimiehelle. Tämän jälkeen ukko ei ollutkaan enää niin ns. uusi ja merkittävä löytö, kun se jo selvästi tiesi missä mm. oli... Hajunhaku teki kuitenkin opetusmielessä mitä ilmeisemmin jo tehtävänsä. :) Tänäänkin pistot olivat hyvän suoria, eikä mitään turhaa sivuille kaahottamista ollut havaittavissa. Mikä parasta, motivaatio oli vieläpä moninkertainen kun Myy pääsi suoraan valmiille maalimiehelle ääniavun turvin.

Myylle ekalla ja tokalla kierroksella oli siis kummallakin kolme valmista maalimiestä n. 50 metrin syvyydessä hyvin piiloutuneina. Keskilinjalla huutelin; "ykkönen ääni"  jne. jolloin maalimies huusi kerran Myyn nimen ja lähetin Myyn keskilinjalta. Myy upposi täysillä ja hyvin innokkaasti syvälle metsään - sille niin tyypillisin gasellipompuin.. :) - ja löysi nopeasti maalimiehen. Viimeisiltä miehiltä ääniavut olivatkin jo melko turhankin tuntuisia, kun motivaatio juosta ja etsiä oli kunnolla sytytetty. Oikein tyytyväinen päivän treeneihin.

Hakuilujen jälkeen tein vielä Romeolle esineruudun kolmella esineellä. Romeolta varsin huono ruutu. Esineet toi kyllä, mutta etsiminen oli lähinnä sitä, että piti kuseksia vähän väliä jonnekin mättäälle ja nenä nuuskutteli paljon muutakin kuin esineitä... Vähän ns. laidasta laitaan mennään esineillä. (-kin) Kuseskelusta huomautin tiukalla äänellä, jolloin Romeo luupahti heti; en tee sitten, kun ei kerran kelpaa-tyyppisesti ja lönkytteli loppu ruudun. Se kun ei tahdo kestää tuota sanomista... No, ei tuo sinällään ottanut pannuun sen enempi, kun tuolla ei noita tavoitteitakaan ole. Viimeisen esineen jälkeen bileet pystyyn ja hyvällä mielin lopettelimme treenit iloiseen leikkiin ja kaikille jäi hyvä mieli. :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti