Hakukausi käyntiin ja agit!

Tänään korkattiin kevään ensimmäiset hakutreenit Savion maastoissa! Paikalla olikin mukavasti holskuporukkaa ja sääkin oli mitä mainioin pienellä tuulella. Anna tuli mukaan uutena ryhmäläisenämme (..ja Myyn valmentajana.. ;) ja antoikin hyviä vinkkejä itse kullekin. Anna oli mukana tällä kertaa vielä koirattomana, koska Oona-tervua ei saatu millään mahtumaan kyytiin. :(

Mukana olivat lyhytkarvat Älli, Leya ja Carma ja pitkätukkia edustivat Ruka, Romeo ja Rio. Väärärotuisina mukana heiluivat Tohti-aussie, Kiila-kettuterrieri, Moore ja Myy. Suunnitelma oli, että jokainen ottaa kaksi kierrosta ja sai valita mitä tekee. Romeolle otin vain kierroksen, tarkoituksena säästää sitä vähän iltaa varten, kun päivästä on tulossa hyvin treenipainoitteinen. :)

Romeolle risteilyä kuudella ukolla, jotta hakuhomma saisi kivan alun. Eka ukko näkyvillä, muut syvemmällä metsässä. No joo... oli taas vähän semmosta ylimääräistä kuseskelua maalimiesten luona, eikä ihan niin suoraviivaista menoa, kuin mitä parhaimmillaan on ollut. Leyan omistaja uutena ihmisenä ei kelvannut loppupalkalla pallolla leikittäjäksi, joten jätti koko pallon ja tuli pois... Jotenkin jäi taas vähän sellainen fiilis, ettei haku ole ihan Romeon juttu. Joka kerta kun maalimiehet vaihtuvat, tulee tuota epäröintiä ja himmailua. Koira kyllä menee maalimiehen luo velvollisuudesta, mutta selvästi homma ei sitä mitenkään erityisen hauskaa ole...

Tuolla näkyy liikettä!

Myy oli elämänsä ensimmäistä kertaa hakuilemassa ja sen kanssa tehtiin ekalla ns. tuulireenejä. Ukot asettuivat levälleen tuulen puolelle metsään. Itse olin täysin passiivinen, jotta pentu sai tehdä itsenäisesti hommia ja palkka tuli maalimiehiltä. Myyn mennessä jonkun luo, maalimiehet antoivat namin, jonka jälkeen passivoituivat. Jos ei heti älynnyt lähteä toisen luo, autettiin kutsulla. Pieni sai mennä ukolta toiselle ja syödä tarjotut namit. Olihan sillä mukavaa, kun oli metsä täynnä mukavia ihmisiä. :) Myy käytti hyvin nenää ja oli äärimmäisen iloinen jokaisesta ihmisestä. Puskassa kyykkivät ihmiset eivät sen iloista vauhtia hidastaneet ja hyvin reippaasti se sukelsi vieraiden luo.

Ihmisiä! Missä ootte?

Täältä löytyi...

Täällä me nyt sit yhdessä ollaan.

Toisella kierroksella tehtiin samaa, nyt ukot jo enemmän piilossa. Myy lähti hommiin suoraan evästäuolta, jonka vietti meidän kanssa, joten ei ihan paras mahdollinen valmistelu ennen treeniä. Nyt oli alkuun vähän hämillään, että mikäs idea tässä olikaan. Ukkoja löytyi kuitenkin joka suunnasta ja tästä Myy oli iloinen. Annan piilolle meni kyllä hienosti nenua käyttämällä, mutta jäljestämällä Annan jälkiä...

Lisää tätejä...

vieläkö löytyy

Homma ohi ja äippä on tietty iloinen :)

Moorelle otettiin viisi ukkoa ja Moorehan tykkäsi taas kovasti kun sai painella metsikössä pusikot pölisten.... :D

Kiitos kaikille treenikavereille ja tietty erityiskiitos kakuntekijä Paulalle! :) Paulalta "pääsi taas kakku". Ihan mahtavaa treeniseuraa ja mitkä herkut. Kyllä meidän kelpaa! Kannattaa ajella vähän kauempaakin meidän treeneihin... 

Illalla oli agitreenit. Ehdittiin olemaan Romeon kanssa kotona kokonaista pari tuntia, kun jo piti lähteä ajelemaan hallille. Metsässä juoksentelun jälkeen oli sellainen fiilis, ettei ois kyllä tänään jaksanut... Onneksi kuitenkin hallilla aina piristyy kummasti...

Aiheena tänään oli sylkkäri ja rata näytti tältä:

Varsinkin alkuun sylkkäri tuntui tosi vaikealta, mutta kun Nina näytti taas kädestä pitäen kuinka se kuuluu tehdä, niin alkoihan se lopulta sujua. Romeo oli oikein hyvässä vireessä, eikä päivän hakutreenit tuntuneet sitä väsyttäneen. Tarjoili kovasti tokoakin, kun odoteltiin omaa vuoroamme ja muutenkin puhkui intoa tehdä yhdessä. .. Ota tuosta nyt sitten selvää. Omassa kropassa tuntui sen verran raskaalta päivän liikunta-annos, että jätettiin toinen kierros väliin ja lähdettiin ajoissa kotia. Väsyttävä, mutta silti niin kiva päivä. :)

>> MYYN HAKUKUVAT