Aksaa, tokoa ja ulkoilua...

Viime päivät ollaan ulkoiltu koirien kanssa ihan mahtavassa kevätsäässä tehden pitkiä jäälenkkejä. :) Aurinko paistaa nyt näemmä sitten päivästä toiseen ja kuviakin on tullut otettua vaikka kuinka...
Kevät ei juuri etene ja yöt ovat vielä hyvin kylmiä. Sopii hyvin meille tämä tämmöinenkin sää. Jääkausi vaan jatkuu ja jatkuu. Mikä onkaan koiria juoksuttaa jäällä päivästä toiseen. Kunto kasvaa kyllä kohisten.  :)

Myy harjoittelee pitkät lenkit kotona yksinoloa. Vähän... tai sanotaanko, että paljon, sitä suututtaa sen jäädessä ja muun lauman lähtiessä, mutta ei se kuitenkaan yhtään hädissään ole. Hyvin levännyt ja tyytyväinen napero se on kun tullaan takaisin ja se pääsee omalle lenkilleen.

Eilen tein Myylle makkararuutua. Kivasti tyttö käytti taas nenua ja pysyi ruudussa, vaikka vähän oli liian tuulinen paikka, johon ruudun tein. Muuten ollaan puuhasteltu pikku juttuja mm. noudon alkeita, eli ensin leikitään lelulla, sitten heitän lelun pois, jolloin Myy tuo sen takaisin kehujen saattelemana. Luoksetuloja ollaan harjoiteltu joka päivä jäällä ja myös autojen katselua tien reunassa. Autot kiinnostavat pientä, joten namittamalla mennään autojen ohi, jotta saalisvietti niihin ei heräisi...

Ihmisiä Myy rakastaa ja eilen tavattiin naapurit, jotka tulivat suksia kantaen jäältä. Myy oli heti kiipeämässä molempien syliin pusuttelemaan takamus keikkuen ilosta, eikä suksetkaan pentua pelottaneet. Varsin paljon se on saanut ihastelua osakseen ja on sitä tukkamaliksikin jo sanottu... :D Aika söpö se on kyllä tuolla ihanalla mustalla maskillaan ja valloittavalla luonteellaan. Omaan silmään ainakin käyttikset ovat kyllä hyvin kauniita ja ihanan liioittelemattomia koiria.

Täällä katsottavissa lisää >> KUVIA

Eilen varmistui sekä Romeon ja Myyn mukaan pääsy Muuramen kennelkerhon järjestämään toko-/tottiskilparyhmään, joka alkaa ensi viikolla. Romeolle tavoitteena on saada mm. pomminvarma paikkamakuu ja avonliikkeet (nouto, luoksetulo, kaukot) hyvään kuntoon ja Myylle rakentaa hyvät pohjat lajeihin ja saada joku vähän seuraamaan meidän touhuja. Ryhmä alkaa ensi torstaina ja ryhmää vetää Oona-tervun omistaja Anna. (Oona on siis Myyn isän sisko ja kasvattajan mukaan Oona ja Myy ovat olleet hyvin samankaltaisia pentuina, joten siinäkin mielessä Annan ohjeet ovat enemmän kuin tervetulleita meille.) Odotan innolla mitä tuleman pitää. :)

Sitten tämän päivän treeneihin, eli tänään oli sunnuntaiset agitreenit. Aiheena oli saksalainen, pakkovalssi-jaakotus ja viskileikkaus ja rata näytti tältä.

Eri ohjaustekniikoita kokeiltiin radan kolmosesteellä. Kouluttaja Kaisa oli laittanut meille etukäteen jo eri ohjaustekniikoista videot, jossa teki nuo yllämainitut ohjauskuviot oman bortsunsa kanssa, joten oli kiva jo vähän etukäteen vilkaista tämän päivän reenilöitä ja sitä miten homman tulisi mennä...

Helpolta ja kauniilta näytti Kaisan tekemänä, mutta oma tekeminen olikin sitten melko haastavaa. Saksalaisessa tuli muistaa että olan yli kädellä ohjatessa, että myös katse kääntyy koiraan päin. Tämän kun muisti, homma tuntui heti paljon helpommalta. Pakkovalssi-jaakotus meni kohtuu hyvin. Viskileikkaus oli meille uusi. Nimen ohjaus on saanut siitä, että sen ei kaiken järjen mukaan pitäisi edes onnistua ja asiasta on lyöty viskipullosta vetoa.... mutta joo, saatiin mekin se sitten sujumaan kun Kaisa oli lelutätinä ja koira lopulta ymmärsi idean.

Agin jälkeen tehtiin vielä viereisellä kentällä tokoa. Ilman mitään ennakkosuunnitelmaa vedin kaikki alon liikkeet läpi kun koira tuntui jotenkin ns. hyvältä.... Vire oli koko tekemisen ajan erittäin korkealla ja silloinhan hommat tietty sujuu. En tiedä. Nyt on jotenkin sellainen fiilis, että en osaa koiran virettä edes nostaa, vaan se joko nousee itsestään tai sitten ei, teinpä mitä tahansa... Tämä on jotenkin ihan mysteeri. :/ Agissa Romeon väsymys alkoi jo näkyä hyvin touhukkaan päivän jälkeen, mutta kun hetken päästä hain koiran autosta tarkoituksena tehdä pelkästään paikkamakuu Naavan kanssa, enkä mitenkään viritellyt koiraa tms., koira olikin ihan liekeissä ja odotti, että mitä tehdään. Oma fiilis oli kyllä ihan hyvä, mutta tuskin se noin vahvasti virettä nostavasti vaikuttaisi?

Alkuun tokoeste samoin kuin kokeessa. Meni hienosti. Seuraaminen oli innokasta ja kontakti pysyi, vaikka tehtiin pidempääkin pätkää ja paikka säilyi koko ajan hyvänä. Jäävät hyvät ja napakka nousu perusasentoon maasta. Luoksetulossa kiritin lisää vauhtia kannustamalla ja saikin sitä reilusti. Kyllä jäikin jotenkin tosi hyvä fiilis tästä. Koira oli iloinen, teki häntä heiluen ja täysillä. Paikkamakuu seuraa saatiin vielä Naavasta ja tehtiin muutamat onnistuneet hyvät paikkikset. :) Hieno Romeo!