Mikkeli KV

Tänään oltiin Mikkelin KV.ssa. Lämmintä oli +26 ja keli oli hiostavan kuuma ja ukkonenkin jyrisi, joten melkoisen tukalat oli oltavat Mikkelin raviradalla. Huoh.

Pitkäkarvoja oli mukana seitsemän, lyhytkarvoja kaksi ja yksi karkkarikin, joten ihan mukava oli tänään holskuedustus. :) .Puolalaistuomari Redlicki Miroslaw oli äärimmäisen tiukka, eikä todellakaan mikään eriautomaatti. T.tä ja H:takin napsui muutamille koirille, joten erit olivat tänään tiukassa. 

Urosten valioluokassa oli kaksi koiraa; upeaturkkinen Hagrid ja huonoturkkinen Romeo. Rehellisyyden nimissä on sanottava, että Hagrid on tällä hetkellä kyllä ehdottomasti komein pitkäkarvauros mitä Suomesta löytyy, joten huonolle ei hävitty. Romeo sai valioluokan erin ja sijoittui toiseksi Hagridin jälkeen.

Kehäkäytöksestä en tänään tykännyt. Hagridin kanssa juoksu meni Romeolta pieneksi murrailuksi, joten parannettavaa on erkkaria ajatellen... Jotenkin varsinkin tuommoiset vahvat urokset Romeo bongaa joukosta heti, ja ne jostain syystä ne ärsyttävät sitä eniten... Eikä tietty mikään ihme, kun mukavia tyttöjä oli taas vaikka kuinka paljon paikalla... mm. Karma, Sieni ja Ellin vähän äksymmät tytöt. ;)

Hagrid, tämän päivän Rop-koira

>> Kuvia

Ja tältä meno näytti livenä



Menomatkalla, vähän Kangasniemeltä tänne päin, kovasti liikennöidyn tien varressa juoksi vapaana belgiä muistuttava musta luppakorvainen koira. Kovan autoliikenteen vuoksi emme tuossa voineet pysähtyä, mutta vähän matkaa eteenpäin näin miehen kävelevän hihnan kanssa meitä vastaan. Pysähdyimme tien laitaan ja kysyin onko hänellä koira kateissa? Sanoi olevan ja että he etsivät sitä ystävänsä kanssa. Kerroin paikan missä näimme koiran. 

Kotimatkalla samassa kohdin mietin, mitenhän koiran mahtaa olla käynyt. Paikalla oli kuitenkin satasen nopeusrajoitus, joten tieosuus oli pelottavan vaarallinen vapaana juoksevalle koiralle. Tätä miettiessä bongasin saman koiran tien reunalta jolkuttelemasta... :O Sanoin isännälle, että nyt on pakko pysähtyä ja yrittää saada koira kiinni. Pysähdyimme tien laitaan. Koira katseli hetken minua ja lähestyin sitä varovasti mukana broiskun sydämiä ja kädessä Romeon näyttelyhihna. Jos olisin saanut koiran kiinni, oltaisiin viety se vaikka sitten poliisille... Koira oli kuitenkin hyvin arka ja peloissaan ja se pakeni metsään. Menin perässä sinne minne koira katosi ja koitin houkutella sitä tulemaan jostain esiin, mutta eihän se tullut. Lopulta ei auttanut muuta kuin jatkaa matkaa ja toivoa koiralle paljon enkeleitä matkaan. :(