Mejäkoe häämöttää ja tänään tehtiin kevään ensimmäiset verijälkiharjoitukset Romeolle ja Moorelle. Ilma oli aika kuuma, peräti +21, mutta niinhän se usein on kokeissakin, joten näillä mentiin.
Maasto oli mukavan vaihtelevaa ja ihan haasteellistakin. Ensin vähän vetistä suon reunaa, sitten jyrkkää rinnemaastoa ylös, väliin tiheää metsää, siitä tuulista hakkuureunaa sivuuttaen ja kolmannella osuudella taas tiheää puustoa ja kasvillisuutta. Viimeinen osuus tiensuuntaisesti harvempaa suomalaista perusmetsää. Jäljet kummallakin koiralla olivat muuten koetta vastaavat, mutta vähän lyhyemmät. Neljä makausta ja katkokulma.
Ensimmäinen osuus jälkitarkkaa ja hyvää työtä. Katkokulman Romeo rengasti ensin vasemmalle ja sitten varman oloisesti oikealle, josta jatko löytyi. Ei ongelmaa tuossa, näytti hyvältä.
Toinen osuus kanssa hyvää jälkityöskentelyä. Aukolla tuuli oli siirtänyt jälkeä pari metriä sivuun ja Romeo kulki jäljen sivussa koko ajan jäljen suuntaisesti. Makaus lyhyellä pysähdyksellä.
Kolmennella osuudella veti kulman reilusti pitkäksi, en tiedä mitä mielessä liikkui... riistanhajuja vaiko vielä jotain talven koomaa? En tiedä. Ei kumminkaan löytänyt enää itsenäisesti takaisin jäljelle. Tästä olisi tullut selvä hukka. Otin puhtaan jäljen, jota hyvin aina viimeiselle osuudelle.
Häntä taivaissa, korvat takana ja niin ylpeänä kaatoa tuodaan autolle.
Kaikkinensa pientä säätämistä, mutta ei mitään isompaa ongelmaa. Makaukset merkkasi kaikki, tosin saisi tehdä sen vähän huolellisemmin. Nyt on vähän turhan ylimalkainen noiden suhteen. Muuten ihan mukavaa työskentelyä, joten ihan toivekkaana voidaan lähteä kokeeseen. Kyllä poika osaa. :)
Tässä pätkitty video jäljen varrelta. Kuvaaminen oli haastavaa kameran pomppiessa ja tiheikössä oli turha kameraa edes kannella, mutta tässä nyt kuitenkin jotakin, josta voi edes vähän päästä tunnelmaan siitä mitä mejä on. :)
Illalla sängystä löytyi tämmöinen... :O
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti