Tänään oli holskutottikset. Menomatkalla mietin mitä oikein hauskaa keksisin tänään treeneissä Romeolle, jotta sille jäisi treeneistä mahdollisimman mukava fiilis. Eilen hakumetsässä Romeo oli niin onnellinen ja iloinen koira, että jotenkin halusin tuon saman jatkuvan tänään tottisharkoissakin.
Päätin ottaa muutamia ilmaisuja rullalla, kokeilla pitkästä aikaa kapulalla noutoa ja ottaa muutaman luoksetulon, eikä muuta. Tällä suunnitelmalla mentiin ja pelkästään näitä juttuja tein. Hyvä minä. Se kun ei ole ollenkaan niin selvää, etten ala ahnehtia liikaa ja ala puurtamaan asioita. Tätä yritän jatkossa kaikin keinoin välttää. Seuraamista me ei treenata enää ikinä, nyt tuntuu ainakin ihan siltä. :D
Eikä olisi yhtään huono idea, jos vaikka olisi olemassa kunnon treenisuunnitelma etukäteen siitä mitä tehdään ja tähän voisi jatkossa pyrkiä. Ja vaikka hankkia tuo treenikavereiden suosima ajanottokello, jotta treenihetki pysyy varmasti riittävän lyhyenä.
Rullailmaisut
Sari otti rullan ja matkaa oli joku noin 20 metriä paikkaan josta Romeota lähettelin. Paikkaa vaihdeltiin joka kerta. Ekalla nuuhkaisi Sarilla olevaa rullaa ja hetken epäröi ottaa sitä, mutta sitten toi kuitenkin innolla. Nuuhaisun aiheutti varmaan kissanruoka, jota rullaan oli kassissa valunut.
Otin muutaman toiston ja joka kerralla lähti hyvin innokkaasti, toi hyvin, mutta ne palautukset... rulla putoilee turhan helposti, ei siis koskaan matkalla, vaan aina siinä luovutuksessa ja luovutus on sellaista viskomista.
Peruuttelin vähän ja yritin saada Romeon ottamaan rullasta paremman/pysyvämmän otteen... nostaahan se itse hyvin jos rulla putoaa, mutta ensin pudottelee aina aikansa. Ehkä tämä tästä vielä. Muuten oikein kivaa tekemistä.
Kapulaa ei olla samasta syystä treenattu pitkään aikaan. Itseäni ärsyttää suunnattomasti kapulan mälvääminen ja sillä kolistelu, mutta tiedän, että Romeo tykkää kovasti noutaa kapulaa, joten päätin ottaa asenteen, etten hermostu ja turhaudu mistään... ;)
Romeo on aina ollut hyvin röyhkeä kapulan kanssa ja tavoittelee sitä päälle hyppimällä (tämä on siis sallittu ja meillä jopa toivottu ominaisuus) ja koska kapula on Romeosta ihan ykkönen, siitä luopuminen on Romeolla aina ollut vähän nihkeää, tai ainakin kapulaa pitää edes vähän mälvätä sitä tuodessa.
Romeolla oli taas hyvin innokas lähtö kapulan perään kuten aina. Heti kun otti kapulan suuhun aloin kehua hyvähyvähyvä ja peruutella taaksepäin ja koiran tullessa kohti annoin käskyn eteen. Ja kas! Sehän toi kapulan nätisti aina käteen asti yhtään sitä mälväämättä ja vielä istuikin nätisti eteen kapula suussa ja pää ylhäällä! Ei ihan ekoilla kerroilla mennyt näin upeasti, mutta tähän päästiin noin neljällä toistolla. Joten ihan älyttömän tyytyväinen tuohon kapulan noutoon! Vitsi, saataiskos me tämä viimenkin sujumaan... ero entiseen on siinä, että Romeo ei alkanut mälvätä kapulaa, kun se selvästi kuunteli mun ääntä ja kun samalla liikuin taaksepäin se lähti tulemaan vauhdilla kohti ja noudosta tuli samalla hyvin nopea. Eteen-sanan Romeo tietää ja osaa sen käskystä, joten sillä sanalla sain oikean loppuasennon vieläpä kapulan pysyessä suussa mikä oli yllätys Romeo tuntien. Katotaan nyt toimiiko nouto yhtä hyvin jatkossakin. Ennen en ole käyttänyt tätä eteen-käskyä tässä yhteydessä, mutta oisko tästä sanasta jopa apua tässä?
Olisi niin tehnyt mieli vielä kokeilla kerran, mutta enpäs enää kokeillut vaan lopetin tähän hyvää suoritukseen.
Luoksetuloja tein niin, että yritin saada Romeoon vähän lisää vauhtia vaupauttamalla sen puolivälissä wuballe joka roikkui takin edessä. Muutama mukava luoksetulo, mutta kyllä parannettavaakin jäi ja vauhtia saisi olla vielä paljon lisää. Paikkakin vaihtelee, tulee välillä eteen ja välillä sivulle.
Päivän sana oli kuitenkin se, että pitkästä aikaa molemmilla oli jotenkin tosi hauskaa touhuamista, joten tämmöisiä treenejä ehdottomasti lisää. Romeolle on illaksi varattu hierojakin, joten poika saa nyt oikein kunnolla nauttia päivästä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti