Porukkareeneissä

Tokoa

Jaksaa, ei jaksa... Touhukkaan viikonlopun ja -työpäivän jälkeen fiilis oli aika vaisu lähtiessä porukkatreeneihin, mutta jaksoin sitten lopulta kuitenkin mennä. Huoh. Onneksi, koska väsymys haihtui välittömästi kentälle päästyä ja Romeon kanssa treenamisesta jäi jälleen oikein hyvä mieli. =)

Koiria oli paikalla paljon ja Romeo jaksoi käyttäytyä oikein hienosti. Kontakti treenatessa oli hyvää suurimman osan aikaa vaikka ympärillä oli paljon muita koiria. Vieressä oli mm. iso uroskoira, jolle Romeo kuumenee lähes aina, koska tietää saavansa rähinäkaverin. Tänään pojat työskentelivät oikein kivasti vierekkäin ilman mitään pörinöitä tai toisiinsa vilkuilua vaikka välimatka olikin lyhyt... Hyvä Äijät! ;)

Harjoittelimme istumista, maahanmenoa ja seisomista sekä vuoroa odotellessa, tein Romeon kanssa myös paikallaoloa, eteentuloa ja seuraamista. 


Perusasento on oikein mallikas ja kontakti oli Romeolla tänään erinomainen. Selvästi se tykkää olla käskyn alla kentällä, koska kokee olevansa turvassa. Kouluttaja kehui myös Romeon hyvää kontaktia ja hyvältä se näyttikin. Miksei tuota voi olla sillä aina?


Maahanmenossa kouluttaja pyysi kiinnittämään huomiota käskyttämiseen, jotta käsky ei ole liian tiukka komento. Hyvin menee maahan ja pysyy vapauttamiseen asti.


Seisominen sujuu nätisti käsiavulla.

Paikallaolossa R vilkuili ympärilleen hiukan levottamasti (koiria oli sivulla, edessä ja takana) ja kuunteli muiden käskyjä. Pysyi kuitenkin paikallaan nätisti ja kehuin välillä kun katsoi minuun. Palaan ja R perusasentoon ja vapautus. Oikein kiva kuitenkin!

Luoksetuloja niin, että koira mahdollisimman eteen istumaan. Tulee hyvin liki, josta palkka.

Seuraaminen sujuu treenien alussa todella mallikkaasti ja hyvällä kontaktilla. Matka on edelleen hyvin lyhyt, jotta koira onnistuu aina ja kontakti ei tipahda. Treenien lopussa näkee, että Romeo väsyy ja kontakti alkaa heiketä, joten lopetamme treenit hyvään mieleen.

Noutoa ja kolinoita 

Kotipihassa kapulalla vielä pari noutoa, jotka sujuvat aina surkeasti. Kapulaa on vaan niin mukava viskoa ennen kuin sen tuo. Nurmikolla se ei kolise, joka selvästi harmitti Romeota. :/ Ihan oikeen sille. : D Muuten tulee kyllä oikein nätisti perille asti, joten siitä olen tyytyväinen.

Kapulalla nouto onkin Romeolle ongelmallisinta juuri tuon kolinan vuoksi. Siitä kun on niin mukavaa kolistella esineillä.

Ruokakuppia on hauska lennättää laattalattialla, koska se rämisee ja kolisee ja mammalta menee hetkessä hermot. R rakastaa kolinaa ja on siitä syystä aika kumma otus. Mikä kovempi kolina ja räminä, sen hauskempaa sillä on. Samasta syystä tuo noutokapulakin lentelee. Se kolisee, valitettavasti myös ulkona. :(

Pehmeillä esineillä nouto sujuu ilman sen kummempaa heittelyä, mutta kun pitäisi jossain vaiheessa vaihtaa siihen metallikapulaankin... :/ Voi jee.

No, jatkamme harjoituksia. Mukavaa oli kuitenkin jälleen.