maanantai 11. tammikuuta 2010

Jäätreenit ja ohitukset

Jäällä tokoilemassa

Pakkanen lauhtui vähän ja päätin suunnata Romeon kanssa jäälle treenaamaan tokoa. Aurattu leveä jäätie sopii tähän tarkoitukseen oikein hyvin. Jaksotin treenit niin, että väliin tehtiin yhdessä hommia, sitten taas leikittiin ja nuuskuteltiin ja sitten taas treeniä. Mukava lenkki ja samalla myös jotakin opittiin. Hyvin toimi tämä tapa opettaa ja motivaatio hyvään tekemiseen säilyi koko lenkin hyvin. =)

Mukana oli patukka, narupallo ja kapula. Herkkuina Cesar-nonoruokaa purkista ja nakkeja. =)

Tarkoitus oli treenata tänään perusjuttuja; istu, maahan, perusasento, seuraaminen, luoksetulo ja tehdä noutoharjoituksia kapulalla.

Istu

Lyhyitä harjoituksia niin, että peruutan Romeosta -> istu ->palkka. Näitä n. viiden sarjoina pitkin lenkkiä. Hyvin menee joka kerta. Ei ongelmaa. Vapautus lentavällä namilla tai narupallolla.

Maahan

Istu-käskyjen väliin maahan-käsky. Menee heti, asento ei ole aina suora. "Lojuu" välillä enemmän toisella lonkalla. Tarkkuutta tuohon, että asento on suora jatkossa. Lojuminen ei kelpaa. Palkka jalkojen väliin. Lentävällä namilla vapautus.

Perusasento

Sivu-käskyllä perusasentoon. Osaa hyvin ja on suorassa. Aikaa pitäisi saada pidemmäksi pikku hiljaa. Nousee itse jos vapaa-käskyä ei ala kuulua. :/ Sivu-sanaa toistaen ja palkkaa vielä toistaiseksi tiuhaan, että jaksaa istua. Lentävällä namilla tai pallolla vapautus. Ei vielä ole selkärangassa tämä liike, eli joudun ohjaamaan kädellä sivulle käskysanan lisäksi. Tätä treenataan päivittäin lenkeillä, että saisin sen menemään pelkällä käskysanalla perusasentoon. Edistyy kuitenkin selvästi tässä.

Seuraaminen

Aika helposti Romeo alkaa poikittaa jos vauhti vähänkään hidastuu. Paikka on kuitenkin hyvä ja kontaktikin ihan jees. =) Myös minulla pysyy käsi vartalossa kiinni, joten eiköhän tämä tästä. Yritän keskittyä katsomaan koiran sijasta enemmän eteen ja säilyttämään ryhdin. Kyllä se koirakin sieltä mukana tulee. =) Lentävällä namilla vapautus tai pallolla.

Luoksetulo

Hyvä. Lähes 100 % varmuus tässä. =) Romeolla on tässä luottoa. Palkkana tästä välillä oikein hyvää ylläriä, eli tänään Super-cesaria.

Nouto

Tänään treenasimme noutoa kapulalla. Jaa-a. Hienosti poika lähtee kapulan perään ja tuokin sen minulle, joten siinä mielessä aika hyvä. Matkan varrella on vaan turhan paljon äksöniä... :/

Romeo heittelee kapulaa matkalla ja ote kapulasta on huono. Kapula putoilee vähän väliä ja Romeo pöllöpää väliin nostaa kapulaa sitä pyöreästä päästä, eikä kapulan keskeltä kuten kuuluisi. Ja taas painava kapula putoaa... :/

Eli meidän tarvitsee alkaa treenaamaan kapulan hyvää otetta. Vähän erilainen kapula, ilman noita pyörristettyjä päitä olisi ollut ehkä sittenkin parempi...

Mutta nouto siis sujuu muuten ja Romeo tietää, että perille on tuotava kapula jotta pääsee purkille... Ihan jees.

Paikallaoloa voitaisiin alkaa pikku hiljaa harjoittelemaan enemmän. Sitä ei olla vielä treenattu oikeastaan yhtään. :/ Romeo ei ymmärrä sitä, että minä liikun ja se ei. Se nousee heti paikaltaan kun minä liikun. Nonon kanssa tämä ei sujunut minulta koskaan, joten ehkä se on minulle itselleni jonkinlainen peikko, johon ei olla vielä koskettu. Niin ja sanottakoon, että Nono oppi paikallaolon heti kun ohjaaja vaihtui. :(

Kivat tokottelut meillä tänään. =)

Ohitukset

Jaa-a. Olen välttänyt tätä aihetta ihan tietoisesti. ;) Miten se murkkuikäinen uroskoira sitten ohittelee toisia koiria kadulla hihnassa? Nätisti emäntää silmiin tuijottaen ja hihna löysällä?! JOOOO! Kuka uskoo? =)

Aikamoinen jätkänketale tuo Romeo välillä on. Ei auta namit, ei auta pallot, ei auta huhuilut... Mamma on täysin poissuljettu näistä tilanteista, joissa näemmä vaaditaan rautaista ammattitaitoa kohdata maailman vaarallisin vastaantulija. Jos vastaantulevan pärstä ei miellytä, silloin se kyllä ilmaistaan erittäin selvästi sekä kehonkielellä, että valtavalla äänimaailmalla... :(

Onneksi on myös paljon niitä, joiden pärstä miellyttää, joten en vajoa epätoivoon... VIELÄ. ;)

1 kommentti:

  1. Ah joo, tutulta kuulostaa täälläkin lenkkeily. Sitkeästi vaan ja rauhallisella mielellä niin eiköhän se siitä. Samaa mä yritän sanoa itselleni Baileyn kanssa... Se on tosin parempi nyt, kun ollaan otettu muutama päivä tehotreeniä jatkuvalla namisyötöllä ja sen selkäkivut ovat laantuneet. Yhtäkään koiraa ei kyllä kadulla uskalla treffata, ohi mennään vaikka mikä tai kuka olisi, tai muuten ollaan taas samassa jamassa.

    VastaaPoista