torstai 6. helmikuuta 2020

Arjessa tarpomista


Talvi tuli sittenkin ja nyt saadaan tarpoa lumessa. Arki on ollut välillä melko haastavaa entiseen laumaan verrattuna tällä uudella kokoonpanolla. Opiskelun ja lauman hoidon ohella ei muuhun elämään jää tällä hetkellä aikaa, eikä kyllä jaksamistakaan. Laumassa on kaksi koiraa jotka eivät tule toimeen keskenään, yksi jaksava ja aktiivinen koira, yksi vanha koira ja yksi rasavilli pentu. Välillä joutuu vähän säätämään lenkkejen, porttejen ym. asioiden kanssa. Ihan joka jannulle en kyllä tällaista kokoonpanoa voisi suositella. 

Arkisin lenkit tehdään aika usein kahdessa erässä ja pentu lenkkeilee ilman muun lauman tukea. Tässä on hyvät ja huonot puolensa. Pennun arkikoulutukseen on tullut paneuduttua ihan eri tavalla kuin aiempien koirien kohdalla. Ohitukset ja kohtaamiset sujuvat hienosti pennulta ja hihnassakaan ei vedetä. Valitettavasti myös niitä ei niin kivoja kohtaamisia on tullut paljon, kiitos väliinpitämättömien koirien omistajien. Niistä pelottavin kohtaaminen on ollut vapaana olevan dogo argentinon kanssa. Dogo tuli metrin päähän pennusta ja minusta ilman, että omistajaa näkyi missään. Tästä tapauksesta teen poliisiasian jos saan omistajan selville. Erityisesti tämän saaren noutajaihmiset ovat myös aika syvältä noiden vapaana juoksevien ja ns. kilttejen koiriensa kanssa, joihin omistajilla ei ole mitään hallintaa. Erityisesti pentua kouluttaessa tällaiset asiat vituttavat ja muutenkin inhoan ihmisiä, jotka pitävät koiriaan irti kohtaamistilanteissa. 
---
Caru kasvaa hurjaa vauhtia. Painoa pennulla alkaa olla vajaa 20 kg ja Myyn manttelit ovat jo Carullekin sopivia. Säkäkorkeus Carulla taitaa olla jo Myytä suurempi. Äitini tunnistaa belgit enää vaan käytöksestä. Villimpi ja huonompikäytöksinen on kuulema Caru...

Carulta irtosi viimeinen maitohammas ja sehän mahdollistaa viimeinkin sen, että voidaan aloittaa kunnolla leikkiminen! Kasvattajalta sain hyvän neuvon välttää leikkimistä ennen hampaiden vaihtumista, jotta ei tule vahvistettua huonoa otetta. Videolla Caru leikkii ensimmäisiä kertoja. Leikki on videolla aika kevyttä, johtuen siitä, että viimeinen alakulmuri lähti leikin aikana. Jos oikein tarkkaan katsoo videota niin voi bongata maitokulmurin hallin lattialta. Carulta tuli vielä vähän verta suusta leikin aikana, joten en viitsinyt paljoa haastaa. Leikistä tulee varmasti oikein kivaa vielä ja koska teknisesti Caru on jo melko taitava, jatkossa tullaan yhä enemmän vaan leikkimään ja rakentamaan hyvää tunnetilaa tekemiselle.  





Romeo pitää yhä huolen siitä, ettei pentu luule liikoja itsestään...  


Myy on ollut viime aikoina vähän stressaantunut. Se ei herkkänä koirana yhtään tykkää siitä kun joku korottaa ääntään kotona ja jostain kumman syystä niin käy nykyisin monta kertaa päivässä. Myyn mielestä se on pennun vika ja sitä inhottaa kun pentu ei osaa käyttäytyä, eikä se saa edes osallistua pennun komentamiseen. Myyn mielestä pentu on muutoin ihan jees, kunhan se ei hypi päälle... MUTTA.


Myyn kanssa ollaan treenattu viikottain tottiksia hallilla. On tehty mm. tunnetilaa, pitoa ja lähinnä ylläpitotreeniä. Yleensä tähän aikaan vuodesta ollaan kuljettu jäällä, mutta tämä talvi on ollut monilta osin hyvin erilainen talvi, eikä jäälle ole vielä uskaltanut mennä. Kuntoa on kuitenkin pidetty yllä metsälenkein ja kikkarilla ajelemalla. Ennen kuutta kun lähtee aamusta potkuttelemaan, niin saa ajaa rauhassa kun muut saarelaiset nukkuvat. Katuvalotkaan eivät vielä pala, joten onhan tämä touhua, mutta me molemmat tykätään ja Myylle nämä ovat erityisen tärkeitä yhteisiä juttuja. Tätä kirjoittaessa on jo melko mukavasti pakkasta, joten josko sitä vielä jäällekin päästään kevään aikana! 



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti