Ohjatut agitreenit jatkuivat joulutauon jälkeen. Romeo on pitänyt ansaitsemaansa pikku lomaa reenailusta ja tiistaina oli mukava taas lähteä pitkästä aikaa hallille. Rata näytti tältä:
Tiina oli tehnyt meidän päänmenoksi ykkösluokan radan, joka ensi silmäyksellä näytti melko helpolta, mutta olihan siinä omat haasteensa. Kontakteilla muutamassa kohtaa valumista, joka varmaan saatu aikaan edellisistä kisasta, jossa en vaatinut kontakteilla kunnon stoppeja. Muistuteltiin taas mieleen, että läpi ei tulla. Puolivalssi 9/14 hypyllä ja alkuun tuntui, että ei onnistu millään, mutta meni sitten kuitenkin suht kivuttomasti. Vähän yllättäin radan vaikein este oli pöytä ja sen harjoittelu saatiinkin kotiläksyksi. Tarvittava aika pöydällä ei ole ongelma, mutta nyt kun Romeolle on tullut paljon lisää vauhtia, se veti pöydästä joka kerta yli... Suhinajarrua tarvittaisiin ja sitähän me ei olla edes opeteltu vielä. Yritin keinun hidastekäskyllä saada vauhtia pois, mutta eipä onnistunut. Täytyy ottaa työn alle jarrutus ja muutenkin harjoitella enemmän pöytää. Iloisin yllätys oli kepit ja niille tulot! Rata mentiin kahteen kertaan ja esim. putkelta kepeille tulo oli semmosta kulmasta, että ennalta olin aika varma, ettei tule onnistumaan. Romeo haki kuitenkin hienosti kepit ja myös pujotteli ne joka kerta loppuun asti. Jotenkin tuntuu, että sen inhous keppejä kohtaan on hiipunut. :) On sen kanssa kyllä nyt ilo treenata!
***
Myyn kanssa on tehty tottista. Asenne on upea, mutta lähes joka treenissä on ollut sama teema: kuinka saada suu pysymään kiinni liikkeiden välit... Täytyy vaan säilyttää lehmän hermot, mutta välillä syö kyllä naista. Huoh...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti