sunnuntai 12. helmikuuta 2012

The Äijä ja minä

Tänään oli holskujen sunnuntaiset tottistreenit ja hyvät treenit taas olivatkin. Kiitos taas mukana olleille. :) Pentusaastetta on nyt näemmä tarjolla joka suunnalla ja tänään paapottavana oli neljän kuukauden ikäinen Somatuulen Cooper Jerome "Huti", joka oli kanssa vallan valloittava tapaus.

Viime aikoina olen ollut vähän huolissani siitä, että millainen vaikutus Romeon astumisella on ollut sen sukupuoliviettiin ja sitä kautta siihen, millainen harrastuskaveri se tulee jatkossa olemaan. Voin kertoa, että Romeo ei ole ihan helpoin tapaus treenikaverina, sen verran voimakkaat sen vietit välillä ovat. Ei ole ollenkaan tavatonta, että se käy narupallo suussa vapautuksen jälkeen nostamassa välillä kinttua jonnekin treenikentän laidalle. Ennenkin se naiset tajusi, mutta leikki silti narttujen kanssa hyvin herrasmiesmäisesti ja kauniisti ja uskoi jos joku pyysi poistumaan. Nykyään se ei leiki, vaan astuu päättäväisesti nartun kielloista huolimatta...  tai no, ei yleistetä tätä vielä, koska tämä koskee nyt vaan Carmaa ja eilistä. Carman juoksut olivat sitä paitsi juuri loppuneet.

Tämä voimakas sukupuolivietti saattaa osoittautua hankalaksi ominaisuudeksi esim. kokeissa ja esim. paikalla pysyminen saattaa tuottaa ongelmia ja kentän hajutkin houkuttelevat entistä enemmän. Paha juttu, jos harrastuskoiralla olisi tämmöinen moodi päällä: nartut ovat tehty lisääntymistä varten, toiset urokset tapettaviksi...

No, ei nyt vielä maalailla piruja seinille, varsinkaan kun tänään Romeo teki ihan hyvää tottista. :) Otin Romeon kanssa seuraamista, jäävejä, luoksetuloa ja henkilöryhmää.


Seuraaminen oli tänään enimmän aikaa oikein kivan näköistä ja paikka oli hyvä. Jotenkin tuntuu, että Romeo on edistynyt tässä viime aikoina aika paljon. :) Otin tänään jo vähän pidemmänkin matkaa ja tosi nätisti kontaktikin säilyi suurimman osan ajasta. Ei paha ollenkaan. Oikein hieno mies. :)

Jääveissä (maahanmenossa) taas ekalla vähän ennakoi ja sitten taas tajus, "ai niin, tästä ei saanutkaan oma-aloitteisesti nousta" ja odottikin sit kivasti sivu-käskyä.


Luoksetulot edelleen hävyttömän hitaat, joten vapautin puolessa välissä lentävälle pallolle, jotta saisi tuohon ärsyttävään lönköttelyyn vauhtia. "Tullaan, tullaan, mutta mikä kiire tässä nyt on..." 

Henkilöryhmä  ihan ok, eli ei tunkenut nenuaan edes Carman omistajaan, (oli kyllä haistellut häntä jo aiemmin) joten tuolta osin oikein tyytyväinen. Ei ottanut oikeastaan juuri minkäänlaista häiriötä ihmisryhmästä.

BH-liikkeet olisi nyt paikkamakuuta vaille kohtuu hyvin hanskassa, toki varmuutta ja pitkäkestoisuutta täytyy saada vielä lisää. Säännöllinen ja jatkuva treenaus auttaa varmasti tässä.

Paikkamakuutreenejä aloitellaan viikon päästä sitten ihan tosissaan ja olen jo ennalta suunnitellut Romeolle oikein hyvän häiriöparin. ;) Romeo saa paikkamakuukavereikseen suuren rakkautensa, Carman ja vastaavasti todennäköisen suuren inhokkinsa, vahvan ja suuren holsku-uros Sumun.  :) Jos näiden kahden kanssa paikkamakuu onnistuu, olen valmis viemään Romeon kokeeseen. Mie lupaan. ;)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti