Viikonloppua vietettiin Martan sukukokouksessa Kaustisilla Kennel Reaktiivin kasvattileirillä. Martan sisaruksia oli paikalla kuusi; Defe, Rovi, Mai, Loki, Nacho, Martta ja emä Churro omistajineen. Toisesta pentueesta mukana oli pari muuta tervua.
Oli kiva nähdä taas Martan sukulaisia. Kaikki koirat olivat yhä hyvin avoimia, sosiaalisia, energisiä, aktiivisia ja ohjaajille tekeviä koiria. Uroksista useammalla on jo koemenestystä suojelusta kansallisiin lajeihin. Sisaruksissa oli paljon samaa, erityisesti nartuissa korostuu voimakas ihmisrakkaus ja myös halu käydä moikkaamassa ihmisiä. Harmi, ettei terveys ole ollut priimaa tällä ihanalla D-pentueella...


"Tyyny tänne ja heti...!"

Martta poistuu voittajana kentältä.
Hakualueella oli paljon suopursuja, joiden haju oli pistävän voimakas. Tämä ei kuitenkaan koirien menoa hidastanut, ihmeen hyvin ne löysivät maalimiehet hajusta huolimatta.
Martalle haukutin ensin vieraat maalimiehet lähellä keskilinjaa, jonka jälkeen maalimiehet siirtyivät piiloille. Marttaa on keskilinjahaukutuksen myötä rohkaistunut haukkumaan hyvin myös piiloilla uusia maalimiehiä. Martan haukku on vahvistunut nyt lyhyessä ajassa. Asenne vieraiden haukkumiseen on selvästi parantunut hakumetsässä. Osin varmasti ihan vaan iänkin tuomaa varmuutta, mutta olen tyytyväinen siihen, etten yrittänyt tehdä Martasta rullakoiraa.
Carulle ekalta maalimieheltä jarru (koira muutaman metrin päässä maalimiehestä, zip ja palkan heitto koiran taakse) ja muut maalimiehet valmiina. Caru käyttäytyi korrektisti jokaisella maalimiehellä. Jarrutti ja ilmaisi hyvin.

Kaikki hakukoirat olivat tervuja, joukossa oli Martan veli ja sisko, joille sain toimia maalimiehenä. Sisaruksissa oli paljon samoja piirteitä mitä Martassakin on. Ihanan avoimia ja energisiä koiria.
Sunnuntaipäivä oli varattu tottiksille ja tottiskoutsi Anna (en muista sukunimeä, mutta oli hyvä!) oli meitä koutsaamassa. Martan kanssa katsottiin aktiivisuutta (joka on kuulema hyvällä tasolla..), tehtiin henkilöryhmää, seuraamista ja lopuksi ammuttiin Martalle. Laukaukset jännittivät aluksi Marttaa, mutta hetken päästä puri jo hyvin patukkaa keskeyttämättä leikkiä laukauksista. Ammuntaa kannattaa jatkossakin tehdä paljon niin, että vaan leikittää koiraa. Siinä vaiheessa, kun ammunta sujuu hyvin leikissä, ammutaan seuratessa ja viimeisenä vasta paikkamakuussa.
Tottiskuvat Reeta Pollari
Martta henkilöryhmässä
Mukava leiri hyvässä seurassa. Kiitos kasvattaja Reetalle taas leirin järjestämisestä. Toivottavasti päästään ensi vuonnakin mukaan. 👍
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti