Romeon treeniblogi

The Äijä ja minä

2012-02-12T14:21:00.006+02:00

Tänään oli holskujen sunnuntaiset tottistreenit ja hyvät treenit taas olivatkin. Kiitos taas mukana olleille. :) Pentusaastetta on nyt näemmä tarjolla joka suunnalla ja tänään paapottavana oli neljän kuukauden ikäinen Somatuulen Cooper Jerome "Huti", joka oli kanssa vallan valloittava tapaus.

Viime aikoina olen ollut vähän huolissani siitä, että millainen vaikutus Romeon astumisella on ollut sen sukupuoliviettiin ja sitä kautta siihen, millainen harrastuskaveri se tulee jatkossa olemaan. Voin kertoa, että Romeo ei ole ihan helpoin tapaus treenikaverina, sen verran voimakkaat sen vietit välillä ovat. Ei ole ollenkaan tavatonta, että se käy narupallo suussa vapautuksen jälkeen nostamassa välillä kinttua jonnekin treenikentän laidalle. Ennenkin se naiset tajusi, mutta leikki silti narttujen kanssa hyvin herrasmiesmäisesti ja kauniisti ja uskoi jos joku pyysi poistumaan. Nykyään se ei leiki, vaan astuu päättäväisesti nartun kielloista huolimatta... tai no, ei yleistetä tätä vielä, koska tämä koskee nyt vaan Carmaa ja eilistä. Carman juoksut olivat sitä paitsi juuri loppuneet.

Tämä voimakas sukupuolivietti saattaa osoittautua hankalaksi ominaisuudeksi esim. kokeissa ja esim. paikalla pysyminen saattaa tuottaa ongelmia ja kentän hajutkin houkuttelevat entistä enemmän. Paha juttu, jos harrastuskoiralla olisi tämmöinen moodi päällä: nartut ovat tehty lisääntymistä varten, toiset urokset tapettaviksi...

No, ei nyt vielä maalailla piruja seinille, varsinkaan kun tänään Romeo teki ihan hyvää tottista. :) Otin Romeon kanssa seuraamista, jäävejä, luoksetuloa ja henkilöryhmää.

Seuraaminen oli tänään enimmän aikaa oikein kivan näköistä ja paikka oli hyvä. Jotenkin tuntuu, että Romeo on edistynyt tässä viime aikoina aika paljon. :) Otin tänään jo vähän pidemmänkin matkaa ja tosi nätisti kontaktikin säilyi suurimman osan ajasta. Ei paha ollenkaan. Oikein hieno mies. :)

Jääveissä (maahanmenossa) taas ekalla vähän ennakoi ja sitten taas tajus, "ai niin, tästä ei saanutkaan oma-aloitteisesti nousta" ja odottikin sit kivasti sivu-käskyä.

Luoksetulot edelleen hävyttömän hitaat, joten vapautin puolessa välissä lentävälle pallolle, jotta saisi tuohon ärsyttävään lönköttelyyn vauhtia. "Tullaan, tullaan, mutta mikä kiire tässä nyt on..."

Henkilöryhmä ihan ok, eli ei tunkenut nenuaan edes Carman omistajaan, (oli kyllä haistellut häntä jo aiemmin) joten tuolta osin oikein tyytyväinen. Ei ottanut oikeastaan juuri minkäänlaista häiriötä ihmisryhmästä.

BH-liikkeet olisi nyt paikkamakuuta vaille kohtuu hyvin hanskassa, toki varmuutta ja pitkäkestoisuutta täytyy saada vielä lisää. Säännöllinen ja jatkuva treenaus auttaa varmasti tässä.

Paikkamakuutreenejä aloitellaan viikon päästä sitten ihan tosissaan ja olen jo ennalta suunnitellut Romeolle oikein hyvän häiriöparin. ;) Romeo saa paikkamakuukavereikseen suuren rakkautensa, Carman ja vastaavasti todennäköisen suuren inhokkinsa, vahvan ja suuren holsku-uros Sumun. :) Jos näiden kahden kanssa paikkamakuu onnistuu, olen valmis viemään Romeon kokeeseen. Mie lupaan. ;)

Hakuilemassa

2012-02-11T17:47:00.005+02:00

Tänään käytiin pitkästä aikaa hakuilemassa holskuporukan kanssa kun pakkanen vähän laski. Romeolle otettiin neljä maalimiestä, joista kaksi oli valmiina piiloissa ja kaksi otettiin näköpaon avulla.

Ekalle maalimiehelle lähti hyvin ja löysi nopeasti. Hyvä keskittyminen myös keskilinjalla. Toisen maalimiehen lähdön näki lyhyesti. Pieni pyörähdys alussa ja sitten suoraviivaisesti maalimiehelle, jonka löysi hyvin. Kolmannella maalimiehellä oli ongelmaa. Romeo ei lähtenyt haluttuun suuntaan millään vaan päättäväsesti valitsi toisen suunnan, jolloin kutsuin sen takaisin keskilinjalle. Harmi, sillä maalimies oli eksynyt suunnasta ja oli juuri tuolla minne Romeo halusi mennä. :( Romeo oli kuulema jo melkein maalimiehen luona kunnes kutsuin sen pois...

Neljäs maalimies otettiin paikkaamaan tämä ja nyt homma sujui vailla ongelmia ja ukko löytyi vaivatta. Hienoa työskentyä Romeolta tänään. :) Näköpaot jää nyt sitten Romeolta jatkossa pois ja otetaan taas käyttöön valmiit maalimiehet kerran homma toimii nyt näin hyvin.

Rullailmaisua aloitellaan pikku hiljaa ja katsotaan miten siinä sitten edetään.

Treenien päätteeksi Romeo sai leikkiä vielä Carma holskun kanssa. Romeolla oli mielessä vain se yksi asia. :/ En tiedä onko sitten syynä Carman vasta päättyneet juoksut, vai onko sitten astuminen saanut sen tajuamaan kunnolla miehisyytensä. Aiemmin Carman kanssa on kuitenkin sentään edes vähän leikitty. Huoh. Mun rakas äijäkoirani. :(

Mukavat treenit ja sain Jarmolta testattavaksi lumikengätkin. Pitäisi löytää nyt vaan itselle mieluisa malli, jos itsellekin nuo jossain vaiheessa hankkisi.

Ja vielä loppukevennys. Taran ensimmäinen hakuilu.

Iltatottikset

2012-02-07T18:30:00.003+02:00

Palataan taas asiaan, eli treenien pariin. ;) Tehtiin tänään pienet iltatottikset viereisellä kentällä. Aikamoista edistämistä välillä ja paikan hakua. Toisaalta mitään koiraa innostavaa patukkarevittelyä ei -20 asteen pakkasessa saanut itsestäkään irti...

Muuten oikein hyvää häiriötreeniä. Vieressä traktori auraa kenttää ja koko ajan ympärillä tapahtuu.

Romeo ja Julia

2012-02-03T18:42:00.009+02:00

CH NL, LU, WW 11 Nichtje Nadjenna van het Eigen Land

s. 22.04.2008

Romeo on löytänyt Juliansa!

Djenna on astutettu tänään Romeon kanssa!

Mahdolliset pennut syntyvät rodun alkuperämaahan, eli Hollantiin Kennel van het Eigen Landiin.

Koiran omistaa Robert Cordes ja Marijke de Greef

Kennel van het Eigen Land

Romeon sperma otettiin Tampereella eilen ja se matkasi pikatoimituksena rodun alkuperämaahan Hollantiin, jossa Djenna keinosiemennettiin tänään Romeon spermalla.

Tämä on ollut todella jännittävä päivä meille kaikille. Pelko oli koko ajan, löytääkö paketti riittävän ajoissa Hollantiin.

Lämmin Kiitos Robert Cordesille hienosti sujuneesta yhteistyöstä Djennan ja Romeon osalta. Toivotaan, että ihania pentusia tästä upeasta yhdistelmästä olisi tulossa!

Romeo has found his Juliet! Today Djenna has been mated with Romeo!

The possibly litter is going to be born in Netherlands, the original country of Dutch Shepherd, to kennel Eigen Land. Djenna is owned by Robert Cordes and Marjike de Greef.

Romeo´s semen was collected in Tampere and it was transferred by DHL-express to Netherlands, where the artificial insemination with Djenna was taken place.

This has been a very exciting day for us (and I guess also for Rob, too). We were afraid of whether the package will be there in time (before the weekend).

Warm thanks to Robert Cordes about the splendid co-operation with Djenna and Romeo. Let´s hope there will be lovely puppies from this gorgeous combination!

Uimassa!

2012-02-02T15:44:00.004+02:00

Romeo kävi eilen ensimmäistä kertaa uimassa Jyväskylän koirauimalassa, eli testaamassa >> Koirasporttia holskuporukan kanssa.

Varsinkin eka kierros ja altaaseen meno oli Romeosta vähän jännittävää, mutta kierros kierrokselta homma alkoi jo sujua vähän rennommin...

Uintivuoroa odottelessa Romeosta oli mukava tehdä tuttavuutta holskuneitojen kanssa. Varsinkin Sieni-holsku tuntui olevan kovasti Romeon mieleen.

Romeo ja Sieni - iso ja pieni <3

>> TÄÄLLÄ LISÄÄ KUVIA

Pakkastreenit

2012-01-29T14:17:00.002+02:00

Tänään oli holskutottikset. Pakkasta oli reilu parikymmentä, mutta kohtuu hyvin tarkeni kuitenkin lyhyttä settiä tehdä ja porukkaakin oli paikalla lähes vakiomäärä. Hyvä me! Paikalla oli myös Jarmon Tara-pentu, jota päästiin taas paapomaan. :)

Romeon kanssa tein taas sitä meidän tavallista perussettiä eli jäävejä, seuraamista, luoksetuloja ja henkilöryhmää. Romeo teki tänään ihan kohtuu hyvää tottista. :) Aamulenkkiä ei oltu tehty, joten energiaa oli hyvin ja vietti oli suhteellisen korkealla. Vähän tuli mulle noottia (ihan aiheesta) siitä, että pitäisi malttaa lopettaa ajoissa kun homma sujuu noin hyvin. Fiilis tekemiseen oli jotenkin nyt niin hyvä, että setti meinasi muutaman kerran vähän venähtää...

Seuraaminen oli kohtuu kivan oloista lähes koko ajan ja paikkakin suurimman osan ajasta tuntui hyvältä. Jäävissä liikkeissä ei mitään ongelmaa. Luoksetuloissa tuli nyt sitten suoraan sivulle eteentulon sijasta ja vauhti oli hitaan puoleista. Vauhtia saisi olla kyllä enemmän tuon kevyen ravin sijaan. Henkilöryhmässä alkuun yritti haistella Carman omistajaa ja kuikkia vähän muutenkin sitä, että ketä siinä seisoo, mutta loppua kohden teki oikein hyvää henkilöryhmää, välittämättä enää vieraista.

Ensi keskiviikkona Romeo lähtee uimaan KoiraSporttiin uimaan, eli >> TÄNNE. Innolla odotellaan miten uinti altaassa sujuu. :)

Jarmon pikku Tarasta kuvia

>> TÄÄLLÄ

Tottistelemassa

2012-01-22T15:23:00.002+02:00

Tänään oli sunnuntaiseen tapaan holskujen tottistreenit. Treenin alkuun päästiin vellomaan Jarmon pikkuista pupsia ja siinähän sitten vierähti tovi, jos toinenkin. Mummon lihapullat tekivät hyvin kauppansa. Kovin oli tämä Tara (Hollandroy Tarah-Minke) reipas ja avoin pentu.

Paikalle tuli myös Kukkasen Liisa ja tehtiin makkararinkiä hänen nuorelle holskunartulleen, josta kuoriutui hetkessä avoin ja mukava koira ja taas lihapullat maistuivat. :) Rinkiläiset olivat vähän jo kaateellisia mulle, kun mulla oli kuulemma paremmat eväät ja sain paapoa kaikkein eniten. :D

Romeon kanssa otin ihan sitä tavanomaista perussettiä, eli jäävejä, seuraamista ja henkilöryhmää. Eka pätkä treenamisessa oli varsin hyvää ja innokasta, mutta kun vaihdettiin autojen paikkaa ja treenaamiseen tuli pidempi tauko paapottavien takia, Romeo oli täysin kuutamolla kun piti alkaa hommiin. En saanut koiraa hereille oikein millään ja kontakti oli huono. :( Nämä ovat niitä juttuja jotka Romeossa joskus niin ärsyttävät. Pitäisi varmaan keksiä joku sana ja tapa, jolla koiran saisi aina käännettyä työmoodiin. Esim. tottis = riehuminen/leikki, jotta se oppisi jo sanan kuulleessaan odottamaan jotakin mukavaa tekemistä, eikä pälyilisi niin paljon ympärilleen, vaikka uutta häiriötä onkin.

Jokunen lyhyt pätkä hyvää seuraamista, josta pääsin palkkaamaan ja koira autoon ja seuraava treenaamaan. Seuraavan setin teki sitten jo huomattavasti paremmin ja kontaktikin löytyi varsinkin kun palkkasin namilla ja naurpallolla wuban sijaan. Taas sorruin treenaamaan liian pitkään kerralla ja paras terä katosi. Ei oltu ihan terävimmillään tänään kumpikaan. Loppua kohden kuitenkin treenit selvästi parantuivat, joten eiköhän tämä taas tästä.

Lopuksi treenattiin kapulalla, jossa mälväysongelma jatkuu. Eli nouto sujuu, mutta ote kapulasta on koko ajan huono, väljä ja se mälväys. Täytyisi harjoitella rauhallisessa mielentilassa koko nouto uudelleen.

Eilen otin muutaman seisotuskuvan Romeosta. Sillä on nyt runsas turkki ja paljon pohjavillaa, joten se näyttää kuvissa tommoselta turjakkeelta ja vähän tukevalta, vaikka onkin ihan hoikanpuoleinen. Säkä Romeolla on 62-63 cm ja painoa 26-27 kg, joten ihan iso mies kyseessä. <3

Tottista

2012-01-15T14:11:00.007+02:00

Tänään oli holskuporukan tottistreenit kirpakkaasta pakkassäästä huolimatta. Mukana holskuja oli kaikkinensa viisi; Sumu, Lakka, Aurora, Carma ja Romeo. Tarkoitus on jatkossa treenata aina sunnuntaisin holskuporukalla tottista nyt kun hakukin on todennäköisemmin, ainakin hetken ;), talvitauolla runsaan lumen takia.

Romeon kanssa otin seuraamista, liikkeestä maahanmenoja, -istumisia, -seisomisia, luoksetuloa ja henkilöryhmää.

Treenit toteutettiin niin, että lyhyt hetki treeniä, tauko ja koira autoon sen ollessa innokkaammillaan. Toinen koira treenaamaan väliin jne. Tämä tapa treenata tuntuu toimivan Romeolla hyvin ja on tuonnut kyllä selvästi hommaan paljon lisää intoa. :)

Seuraamisessa Romeo ensin edisti jopa aika reilusti, mutta kun otin wuban vasempaan kainaloon ja palkka vasemmalle alaviistoon, paikka tuli lähes heti paremmaksi. Loppua kohden Romeo teki jo oikein hyvää seuraamista.

Olen antanut Romeon tavoitella wubbaa hyppimällä ja jopa kannustanut tähän, jotta into tekemiseen pysyy mahdollisimman korkealla.

Liikkeestä maahanmenot sujuivat hyvin ja muutkin jäävät liikkeet. Vähän herkästi ennakoi perusasentoa kun palaan koiran vierelle ja tästä yritetään päästä nyt eroon.

Henkilöryhmä meni muulta osin ihan hienosti paitsi, että nenu kävi turhan helposti Carman omistajassa... Syykin oli varsin selvä. Carmalla oli parhaillaan juoksut ja tämä Romeon "suuri rakkaus" oli mukana autossa. Carman emäntäkin selvästikin tuoksui vastustamattoman hyvältä Romeon mielestä. Hyvin kuitenkin keskittyi taas tekemään, kun annoin palautetta tästä.

Hyväntuoksuinen Carma sai siis luvan treenata vasta muiden jälkeen.

Luoksetulossa Romeo tuli ETEEN istumaan, josta pääsin nyt sitten palkkaamaan. :D Sinällään hauskaa, että oikea paikka tulikin sitten ihan itestään sieltä ja yritän nyt vahvistaa tätä eteentuloa jatkossa. Romeo kun on tullut aika usein suoraan sivulle ja oikaissut eteentulon kokonaan. Jossakin muistin syövereissä eteentulo kuitenkin oli, koska asento tuli sieltä niin nätisti. Fiksu otus. :)

Jatkossa alan treenta Romeon kanssa yhä enemmän suuremman häiriön alaisena eli niin, että esim. ryhmämme toinen vahva uros Sumu, suorittaa Romeon edessä tottista ja Romeo on paikka-käskyn alla ja päinvastoin. Tämän kun täytyy sujua myös hyvin, ennen kun uskallan beehooseen mennä. Kaikkinensa oikein hyvät treenit!

BH uudistunut vuoden alusta

Ja niin. Meinasi aivan unohtua. BH:n säännöt ovat kuulemma muuttuneet vuoden alusta. Eli varsinaisia jääviä liikkeitä ei enää ole, vaan liikkeet tehdään niin, että liike pysähtyy -> käsky, jonka jälkeen matka jatkuu.

Tämähän lähinnä siis vaan helpottaa BH:n läpäisyä. Ainoa vaan, että olisipa ollut mukava kun tuohon pitkään seuraamiskaavioon olisi tullut joku muutos...

>> KUVIA TREENEISTÄ!!

Lyhyet tottikset

2012-01-08T14:54:00.000+02:00

Tänään lyhyet tottistreenit. Seuraamista ja jääviä.

Esineruutu

2012-01-07T13:47:00.006+02:00

Lenkin yhteyteen tehtiin Romeolle tänään esineruutu kolmella esineellä. Eka pisto oli hyvä ja esine löytyi nopeasti. Toista haki kauemmin, mutta koko ajan työskenteli hyvin. Kolmas esine ei löytynyt etsinnöistä huolimatta ja Hannu kävi näyttämässä esinettä, jonka jälkeen toi viimeisen esineen suoraan. Hyvää oli, että pistot olivat suoria ja koira työskenteli innokkaasti. Pakkanen vaikutti (- 11 ) nenätyöskentelyyn jossain määrin ja Romeo ei saanut hajua niin hyvin esineistä kun mitä yleensä. Jatkossa pakkasraja saa olla alhaisempi ruutuiluun.

Videota on jouduttu pätkimään huonon näkyvyyden vuoksi, eikä siinä ole kuvattuna kun kaksi esinettä. Näkee kuitenkin vähän paremmin tuota Romeon työskentelyä "livenä", joten laitoin sen nyt kuitenkin tähän, vaikka se ei ole tuota parasta Romeota.

Vuoden ekat hakuilut

2012-01-06T16:59:00.001+02:00

Tänään ajeltiin Laukaan suunnalle holskujen talvisiin hakutreeneihin. Lunta oli alueella aikas paljon ja lisää tulee koko ajan. Mukavaa kuitenkin oli, joten pieni epämukavuus ei haitannut tahtia...

Treenejä oli seuraamassa ja holskuja katsomassa Suonenjoelta tuleva holskun omistaja lapsensa kanssa. On aina ilo saada uusia maalimiehiä ja muutenkin uusia ihmisiä mukaan harrastamaan! Koirista mukana hakuilemassa olivat tänään Ruka, Pinu, Motti ja Romeo.

Treenien alkuun ihailtiin porukalla pikkuista Ruuti-holskua ja tehtiin pennulle makkararinkiä. "Isoveikka" Motti näytti kuinka vieraita oikein pusutellaan ja pian Ruutikin oli jo melkoisen reipas pentu. <3

Romeolle otettiin tänään kolme maalimiestä. Kaikki maalimiehet otettiin näköpaon avulla. Intoa oli taas paljon ja mikä mukavinta, Romeo keskittyminen keskilinjalla oli tänään erityisen hyvää. Koko ajan katse oli tiukasti metsään päin, pientä kuumumista ja vinkaisuja, mutta selvästi koira oli unohtanut kaiken muun ympärillä olevan. Romeon työskentely oli suoraviivaista ja jo pian lähdön jälkeen metsästä alkoi kuulua maalimiehen kehu ja pian Romeo tulikin wubba suussa pollean näköisenä takaisin keskilinjalle. Niin hyvä. :)

Eka maalimies oli vieläpä Romeolle tämä meidän ryhmän "vieras". Hyvin Romeo haki hänetkin, toimien samalla tavoin kun vähän tutummillakin maalimiehillä, joten selvästikään Romeolle ei ole enää merkitystä kuka sieltä metsästä oikein pitää löytää. Oikein tyytyväinen olen Romeon työskentelyyn. Pieni hakuilutauko on tehnyt vaan hyvää. Tästä on mukava jatkaa :)

Holskumaiset tottikset

2012-01-03T18:28:00.004+02:00

Käytiin Muuramessa tottistelemassa Ellin ja holskujen kanssa. Treenasin seuraamista, liikkeestä maahanmenoa ja -seisomista ja Romeo näytti Ellille myös kuinka kapulaa mälvätään.... :/

Treenit toteutettiin niin, että ensin leikkiä - > vietti nostettiin mahdollisimman korkealla-> lyhyt treeni, tauko ja koira autoon. Aukinaisesta peräkontista Romeo sai sitten katsoa toisten koirien tekemisiä ja tälläkin konstin saatiin virettä nostettua. Varsinkin kun Lakka vingutteli wubbaansa ja röhnötteli possunsa kanssa. :)

Taas oli treenien alkuun Romeolla pieniä käynnistymisvaikeuksia ja pientä vetämättömyyttä ilmassa, mutta koko ajan loppua kohden Romeon työskentely parani ja parasta tekeminen olikin ihan treenien lopussa. Eli hyvin Romeo kuitenkin jaksaa työskennellä pidempäänkin, kunhan sen saa ensin käyntiin.

Vaihtelevalla palkkauksella ja lyhyillä treeneillä saadaan varmasti ihan hyvää tulosta aikaan pidemmällä tähtäimellä. Palkkausta vaihdeltiin koko treenien ajan wubasta, patukkaan, palloon ja ruokapalkkaan. Hyvä olisi, että koiralla säilyisi mielenkiinto siihen, mitä seuraavaksi tulee ja sillä olisi ns. mahdollisimman jännää ja vauhdikasta koko treenien ajan. Leluilla saa vietin korkealle ja hommaan kovasti intoa, ruokapalkalla voi hioa taas enemmän tarkkuutta ja saada koira sopivan rauhalliseen mielentilaan ja hyvään keskittymiseen. Näiden tapojen sekoittaminen tuntuu toimivan Romeolla hyvin ja tällä tavoin tehdään jatkossa tottista.

Mielenkiintoista sinällään miten paljon on merkitystä sillä, missä viettitilassa koira toimii treeneissä/kokeissa parhaiten ja haaste onkin yrittää saada koira juuri oikeanlaiseen vireeseen. Ei liian kuumaksi, jotta hommat ei mene yli, mutta koiralla tulee olla kuitenkin paljon intoa koko ajan ja samalla malttia ja keskittymiskykyä tekemiseen. Tätä Romeolle sopivaa vireyden nostattamistapaa, ja sitä hyvää ja sopivaa oppimistilaa yritän löytää Romeosta ja oppia tuntemaan sen, jotta voisin alkaa hyödyntämään tätä treenatessa/kokeissa. Ymmärtääköhän tästä joku mitä yritän selittää?! Ehkei... ;D

Seuraa
Ensin leikitin ja koiran ollessa mahdollisimman innokas, otin sivulle, samantien liikkeelle ja hyvästä kontaktista ja seuraamista nopea palkka lentävällä pallolla tai wuballa. Koko ajan into seuraamiseen kohosi varsinkin loppua kohden, joten ei hassumpaa ollenkaan. Yritin muistaa (Elli huomautti, jos meinasi unohtua... ;) lopettaa aina kun koira oli innokkaammillaan.

Liikkeestä maahanmenossa Romeo ennakoi ensin sivulle nousua, joten otin pelkkiä nopeita maahanmenoja ja tein paljon lyhyempää treeniä tähän ja vapautin nopeasti. Ei jäädä jauhamaan samaa, jos homma ei toimi, vaan haetaan onnistumisia helpottamalla asiaa. Hetken päästä tämä sujui sitten jo ilman ennakointiakin.

Liikkeestä seisominen oli loppujen lopuksi hyvä. Ekalla ennakoi ja otti perusasennon ennen sivu-käskyä, toisella ja kolmannella kerralla sujui kuitenkin hyvin. Otin tämän namipalkalla ja hyvin Romeo malttoi odottaa vapautukseen asti, nälkäinen kun oli. :)

Ja se kapula
No ensiksikin. Älkää opettako noutoa kuten minä olen tehnyt! Koiran ei tule saalistaa tuossa mielentilassa kapulaa mitä Romeo nyt tekee ja puree "saalistaan" kiihtyneenä ja tuo vitkutellen. Opettaisin noudon nyt koiran ollessa rauhallisessa mielentilassa ketjuttamalla, eli ensin kapula suuhun, pito, irrotus jne. ja niin, ettei koira pääse kiihtymään asiasta.

Näytettiin ensin miten homman ei kuulu mennä. Mälväten ja kapulaa viskoen. :( huoh. Mälvätähän koira voi niin kauan kunnes omistaja puuttuu/tai pääsee asiaan puuttumaan. Puuttumaan ei pääse heti, jos koira on kaukana. Karjumalla ei lopu mälväys, joten otin Romeon hihnaan, lyhyt heitto ja samalla kontrolloin koiran toimintaa ja pystyn samalla puuttumaan, jos alkaa yhtään pureksia kapulaa. Tämä nyt sitten toimikin kohtuu hyvin ja pääsin palkkaamaan muutaman kerran ihan hyvästä suorituksesta. Kokeilin myös näin: istutin koiran, tarjosin kapulaa suuhun, Romeo ponkaisi ylös ja alkoi vetää kiihtyneenä kapulaa vastaa ja samalla yrittäen pureksia sitä... mutta siis. Mennään tällä hihnatekniikalla nyt, jotta saataisiin homma taas paremmaksi ja mälväys loppumaan.

Lopuksi koirat saivat taas leikkiä keskenään. Kovin oli poika väsynyt taas kun kotia tultiin. :)

Romeo: "Tytöt kiusaa... tytöt kiusaa..!"

Holskumaiset tottistreenit ja päälle holskulenkki!

2012-01-01T16:33:00.009+02:00

Tänään tehtiin holskumaiset tottistreenit, kun odotukset holskulenkille osallistujilla olivatkin vähän erilaiset. ;D Päätettiin pitää ensin tottistreenit ja tehdä päälle vielä holskulenkki. Mukana olivat Romeon lisäksi Ellin Lakka ja Aurora ja Jarmon Pinu.

Harjoittelin Romeon kanssa seuraamista, liikkeestä maahanmenoa, -seisomista, -istumista ja luoksetuloa ja otettiin kaksi pitkää paikallaoloharjoitusta porukalla. Jarmo ja Hannu sanoivat, että ainakin kolmen minuutin paikalla oloja olivat kummatkin.

Alkuun Romeo tuntui vähän nihkeältä aloittamaan tottistelun, leikkiminen holskuseurassa olisi ollut selvästi mieluisampaa, mutta kun tajusi, että mamma päättää tän homman, alkoi hommat sitten sujua ja Romeo tekikin mielestäni ihan kohtuu hyvää tottista. :) Jarmon kommentti oli ainakin kovin kannustava, kun hän sanoi treenien jälkeen, että huoletta tuolla osaamisella voi kokeeseen mennä.... :) Juteltiin myös BH-kokeesta ja sen vaatimuksista. Tuli jotenkin lopulta sellainen olo, ettei se nyt mikään kamalan paha koe ole, tai millään tavalla mahdoton meidän läpäistä.

Seuraaminen sujui ihan ok, kunhan ensin sain Romeon kunnolla hereille alkukohmeuden jälkeen. ;) Kokeilin vähän pitkäkestoisempaa seuraamista, mutta kontakti turhan helposti vielä katoilee siinä, joten parempi hakea yhä intoa lyhyestä matkasta ja nopeasta palkkaamisesta oikeasta paikasta. Tämä tulee olemaan meillä se beehoon vaikein osuus. Katselin tuossa netistä noita bh-videoita ja seuraamisosio on kyllä aikas pitkä...

Jäävät liikkeet sujuivat jokainen tänään hyvin, mikä oli kyllä suuri ilon aihe, kuten hyvin mennyt paikkamakuukin, vaikka ihan vieressä makasi ihana Lakka. Toisella kerralla nousi ylös, ei ollut kuitenkaan aikeissa mennä minnekkään. Jouduin karjaisemaan ja palauttamaan maahan, mutta Hannu arveli, että syynä saattoi jo olla palelu nousuun. :( Höpöteltiin samalla ja koirat olivat maanneet pitkään kylmässä maassa. (n. 3-4 minuuttia) Harmi, etten ehtinyt vapauttaa yhtään aikaisemmin.

Luoksetulo muuten taas ihan ok, mutta tulee siis suoraan sivulle perusasentoon eteentulon sijasta. Eivät kuulemma ole BH-kokeessa kuitenkaan turhan tarkkoja tuosta, joten en ota siitä nyt tässä vaiheessa mitään paineita. Tottispuolella alentavat tuosta pisteitä, joten katsotaan nyt.

Juteltiin porukalla holskujen kanssa treenaamisesta, vietistä ym, ja sain kyllä taas tosi hyviä vinkkejä treenaamiseen ja paljon intoa. :)

Eli jatkossa yritetään rakentaa yhä suurempaa intoa niin, että otan Romeon autosta, leikitän ja nostan vietin mahdollisimman korkeaksi, lyhyt treeni, koira autoon ja tauko. Tärkeää olisi, että kun koira on innokkaimmillaan treenien lopetus. Hetken päästä sama uusiksi jne. Lyhyempää treeniä kun mitä tähän asti ja usein.

Käskyjä vain yksi, napakka sellainen. Alan helposti antamaan lisäkäskyä, jos koira ei toimi heti oikein. Pakotetta hihnan avulla voisi myös jonkin verran käyttää, jos koira tietää varmasti mitä siltä vaadin ja tietysti osaa varmasti myös vaaditun asian ja, että pakote tulee oikeaan aikaan.

Treenien jälkeen otettiin rekut autoihin ja ajeltiin metsätielle ja tehtiin päälle vallan mukava metsälenkki. Valitettavasti kuvia ei tuolta metsästä ole, kun lunta alkoi sadella sen verran, että kamera jätettiin autoon. Hyvin tulivat kolme holskutyttöä keskenään toimeen, kunhan alussa piti vähän murrailla toisilleen. Romeo oli tietysti onnensa kukkuloilla tyttöjen kanssa metsässä hengaillessa. Pinu sai tänään osakseen kaiken Romeon rakkauden, Ellin vähän enemmän kipakoiden tyttöjen sijaan. :D

Mukava päivä siis. Tämä täytyy ottaa uusiksi ja alustavasti suunniteltiin tiistaille jo uudet tottistreenit Ellin kanssa. Mukaan saa tulla myös kaikki halukkaat! Paikka tarkentuu vielä, mutta suunnitelma on mennä Muurameen Mäkelänmäen koulun kentälle. Perjantailla ajateltiin myös jotakin holskutoimintaa, katsellaan mitä sillon keksitään. Hakua?! Onpa kyllä tosi ihanaa, kun täällä Keski-Suomessa on näin aktiivista holskuporukkaa.

Loppuun muutama kuva tältä päivältä

Lakka ja Aurora pistävät Romeon ruotuun...

Jiiihaa! Täältä tullaan!

Äitii! Nää kiusaa... !

Tytöt kuiskuttelemassa Romeon korvaan...

Joulun välipäivät

2011-12-30T10:18:00.009+02:00

Vuoden viimeisiä päiviä jo vietellään ja pian on taas se aika/yö kun koirat saavat kuunnella rockradioita koko yön. Romeo ja Moore eivät paukkuja juuri pelkää, joten ihan rauhallisissa tunnelmissa mennään; koirat sisällä, radio päällä ja koirat luita syöden.

Tässä koottuna vielä meidän tämän viikon puuhia.

Tiistaina Romeolla oli ns. välipäivä kaikesta tekemisestä, kun mamma juoksi koko päivän alennusmyynneissä. Kokeeneelta mejäilijältäkin meni siinä ihmispaljoudessa heti suunnat sekaisin. Stadium, Esprit, Vera Mode, Ginatricot, Henkka & Maukka ja kadonnut Anttila.... apua, miten raskasta shoppailu voikin olla. :D

Keskiviikona aamusta lenkki Romeon ja Mooren kanssa ja myöhemmin oli sitten omat tottistreenit Romeon kanssa, jolla oli naapurin juoksuinen narttu mielessä... huoh. :(

Liikkeestä istuminen, -seisominen ja -maahanmeno.
Romeo on hauska tapaus. Aina kun saadaan joku osa-alue toimimaan, niin sitten jotakin se taas unohtaa. Liikkeestä maahanmeno sujuu ja liikkeestä istuminenkin sujuu samalla tavalla, eli hyvin läjähtää maahan. :P Piti siis tahkota taas vaihteeksi ihan tavallista istu-käskyä useamman kerran toistoina, jotta muistui mieleen mikä se sellainen on... Sitten se kyllä onnistui jo liikkeestäkin. Liikkeestä maahanmenossa Romeo ennakoi nousua ja olen saanut muutaman kerran palauttaa sen maahan, johon palkkaan sen ennen sivu-käskyä.

Liikkeestä seisominen sen sijaan sujui hyvin pienellä käsiavulla. Pientä petrattavaa vaan löytyy jatkuvasti jostakin.

Luoksetuloissa Romeo tulee suoraan sivulle hyvään perusasentoon, eli on oikaissut eteentulon kokonaan. Tokossa tuo on ihan ok, mutta tottiksessa pitäisi tulla ensin eteen ja siitä uudella käskyllä sivulle? Mites se bh:ssa mahtaakaan mennä? Olisiko sittenkin varmempaa vaatia koira aina kuitenkin suoraan eteen ja sitten sivulle?

Otettiin vielä kapulatreeniä, koska Romeolla on jotenkin niin kovin ongelmallinen puruote.

Romeolla on ollut huono ote noutokapulasta lähes aina. Alkuun se oli lähinnä huvittavaa nostelua kapulan päistä, sitten löytyi oikea paikka pitää kiinni ja samalla tuli mukaan kapulan pureskelu/mälväys juoksussa. Olen yrittänyt parantaa puruotetta juoksuttamalla Romeota kapula suussa, (-> juoksee ja ote kapulasta näyttää nopeasti katsottuna hyvältä, mutta koko ajan R samalla tasaisesti mälvää kapulaa) Olen vetänyt kapulasta vastaan, ote tiukentuu (-> parantuu) , mutta sama mälväys alkaa heti kun ote vähänkään löystyy... Nyt on sitten meillä ihan oikein pureskellun oloinen kapula juoksutreenien jäljiltä. :O

Voisiko koiralla olla oikeesti joku syy tuohon huonoon puruotteeseen? Hakuporukka sanoi, että Romeo vaihtaa usein puruotetta leikkiessään wuballa/patukalla. Taistelutahto ja saalisvietti on kuitenkin Romeolla vahva ja ote ei kuitenkaan irtoa helposti ja koira taistelee mielellään ja paljon. Täytyy tarkastaa huolella näkyisikö hampaissa/suussa jotakin mikä voisi selittää jotenkin tuota. Toisaalta Romeo on tehnyt tuota aina, enkä saa sitä siltä näemmä poiskaan minkään tyyppisillä harjoituksilla. Nouto sinällään sujuu ihan hyvin, mutta millä saada tuo suu pysymään kunnolla kapulassa kiinni juostessa? Vinkkejä saa taas antaa...

Torstaina lenkkeiltiin

Torstaina kierrettiin Romeon kanssa Muuramen harjun kymppi ja mukana ohjelmassa oli myös aina yhtä mukavaa firisbeen kanssa puuhastelua. <3 Videota katsoessa huomasin, että Romeon takapäähän näyttäisi olevan aika jumissa!? :O Jumeja tulee kyllä aika helposti kun hypyttää koiraansa frisbeen kanssa ja varsinkin kylmällä, mutta eipä me tuotakaan liikoja olla tehty, jotta se siitä luulisi tulevan. Asialle täytynee tehdä jotain. Alla video.

Vuoden vaihteen jälkeen sunnuntaille on suunnitelmissa holskumainen metsälenkki yhdessä lyhytCarman ja pitkisnarttu Pinun kanssa, innolla odotellaan, jos vaikka kuviakin saisi! Hyvää vuoden vaihdetta kaikille.

Tavoitteet vuodelle 2012

2011-12-25T18:01:00.002+02:00

Viime vuosi meni tavoitteiden mukaan yli odotusten... >> TAVOITTEET 2011

Tavoitteiden asettaminen oli vuosi sitten jotenkin helpompaa, mutta yritetetään taas. Voi olla, että näille tavotteille saa nauraa sitten loppuvuonna, mutta ei kai tämä niin vakavaa kuitenkaan ole? ;)

Tavoitteet vuodelle 2012

Terveys

Kevään aikana tutkitaan lisää tuota Romeon terveyspuolta. Tiedossa on kilpirauhaskoe ja tarkoitus olisi tutkituttaa myös silmät vuoden aikana.

Äitienpäivänä Romeolla on luonnetesti. Luonnetestituomareina toimivat Reijo Hynynen ja Vilhelmiina Virolainen.

Romeota ollaan kyselty jonkin verran myös jalostukseen. Päätöksen tästä teen luonnetestin ja muiden terveystulosten jälkeen.

Mejä

Oma motivaatio tuntuu ainakin tällä hetkellä aika huonolta mejään, koska haku lajina kiinnostaa nyt kovasti ja mejä vie niin paljon aikaa, että jos sitä haluaa täysipainoisesti harrastaa, muuta ei ehdi. Ja kun tuo FI JVA:n arvokin jo on... niin olisiko nyt aika koittaa näitä pk-lajeja? Toisaalta mejä on Romeolle "maailman ihanin laji", joten ei tätä missään tapauksessa ole tarkoitus myöskään lopettaa!

Yksi ykkönen jäi tältä kaudelta talteen, (tulos huomioidaan ensi kauden PM-kokeeseen haettaessa) Sanotaan nyt kuitenkin rohkeasti, että tavoitteena on PM-paikka.

Haave ja toive tulevalle vuodelle olisi BH:n suorittaminen. Jos ja kun, saan Romeon hallinnan kaikelta osin vielä paremmaksi ja uskallan lähteä tuon vähän epäsosiaalisen uroskoiran kanssa kokeeseen, niin mehän mennään ja suoritetaan tämä BH. Työsarkaa on vielä todella paljon, joten katsotaan nyt kuin meijän käy ja riittääkö vuosi...

Toko/tottis

Ei "suuria" tavoitteita tämän suhteen. Mahdollisesti se BH ja tokon alokasluokan koe.

Paljon parempaan ollaan menty tottiksen suhteen ja Romeo selvästi edistyy koko ajan. Välillä tottikset sujuvat oikein hyvin, välillä taas ei. Motivointi pitkäkestoiseen suoritukseen on aika haastavaa... Paljon riippuu myös siitä missä ollaan ja kenen kanssa. Pahin ongelma on ehkä juuri tuo keskittymiskyvyn heikkous ja häiriöherkkyys julkisilla paikoilla. R myös vaistoaa aina, jos jännitän joitakin tilanteita ja varsinkin silloin se mielellään ketkuilee, joten ei ihan helppo tapaus koemielessä. Paljon treeniä tarvitaan tähän vielä ja ennenkaikkea sitä häiriötreeniä.

Omat treenit antavat kuitenkin toivoa myös todella hyvästä tekemisestä ja periksi en anna kovin helposti. ;)

Esineruutu

Säilyttää se mitä jo osataan ja karsia kaikki silloin tällöin sattuvat "pöllöilyt" pois; esineiden mälvääminen tai pahimmoillaan jopa vaihtaminen.

Agility

Tavoitteena päästä nyt ensin treenaamaan sinne minne halutaan, eli >> JATTIIN. (ollaan jonossa) Vaikea laittaa oikein mitään tavoitteita kun ei ole mitään seuraa takana tms. :( Tämä on kuitenkin ehkä eniten se meidän laji.

Haku

Jatketaan harjoituksia ja toivottavasti kehitytään tässä vuoden aikana. Ilmaisu (rulla) kuntoon vuoden aikana ja vaihtelevia ja kivoja treenejä.

Näyttelyt

Yksi serti haetaan vielä, jos luonnetesti menee hyvin keväällä. Eli tavoitteena kai sitten tältä osin se FI MVA:n arvo... Kaksoisvalio?! :O

Tässä näitä tavoitteita, lisätään jos jotakin vielä tulee mieleen.

Joulun ajan puuhia

2011-12-25T08:54:00.004+02:00

Joulun aikana on tehty muutakin kuin syöty... ;) Treenitauostakaan ei jostain syystä ole ollut tietoakaan. Päinvastoin, ollaan puuhasteltu kovasti kaikenlaista.

Hallintaa ollaan harjoiteltu lähes päivittäin. Paljon on tässä meillä vielä työsarkaa. Huoh. Hyvää treeniä saatiin mm. siitä, kun lenkillä edessä käveli iso uroskoira. Vetää eikä mölistä saanut, ja hyvin Romeo uskoi, mutta myöskin hyvin tiukkis sai (jälleen kerran) olla, jotta hihna pysyi löysällä ja eteneminen sujui mukavasti. Muutenkin lenkillä Romeon ollessa vapaana, otan Romeota aina silloin tällöin sivulle perusasentoon ja välillä tottistellaan näin. Hyvästä tekemisestä lentävällä pallolla nopea palkkaus ja saa sitten taas hulmuta vapaasti. Kivasti on hommat sujuneet tältä osin ja hyvin on koira ollut kuulolla, mutta en oikein luota siihen vielä tosi paikan tullen.... :)

Tottistelut
Liikkeestä maahanmenot sujuivat taasen hyvin. Hyvin läjähtää maahan ja ilme on hyvä. Tämän kun saisi nyt sitten vielä pysymään tämmöisenä.

Seuraaminen sujuu jo pidemmänkin matkaa kohtuu mukavasta. Helposti, varsinkin vähän hitaamassa kävelyssä, edistää pikkasen ja jotenkin ärsyttävän malttamaton on seuraamiseen lähtö. Aika usein hypyillä ja peruuttamalla :O hakee paikan sivulle, toisaalta tekee sen aika näyttävän näköisesti, :P paikka on hyvä ja intoa piisaa.

Paikalla oloa vanhempieni keittiössä. Kiertelin itse makkarat kädessä ympäri asuntoa. Hyvin pysyi paikalla, vaikka häiriötä oli kun vanhempani söivät samaan aikaan. Äiti sanoi, että Romeosta tulisi hyvä sirkuskoira, :O kun se on noin taitava... :D

Tottistelusta ja muustakin tekemisestä on jäänyt jotenkin tosi hyvä maku. Tykkään siitä, että Romeolla on nykyisellään ihan eri tavalla intoa, kuin mitä joskus nuorempana oli ja jos tämmösenä pysyy niin hyvä on.

Esineruutu
Aattoaamuna rymyttiin isännän kanssa metsässä ja tehtiin mm. Romeolle esineruutu kolmella esineellä. Jotain kummaa häsläystä metsässä tapahtui. Romeo haki hanskan ensin, vei sitä jonkin matkaa ja tuli nalle suussa takaisin. Ei ollenkaan hyvä tommonen esineiden vaihto ja voi olla aika vaikea saada kitketyksi pois. Arghh. :/ Jotakin puhetta tuosta esineiden vaihdosta oli Pipsa Pärssisen esine-etsintä kirjassa. Täytynee lukea miten kannattaa jatkossa toimia. Joskus ennenkin se on tuon tehnyt, mutta onneksi suurin osa esineiden tuonneista kuitenkin sujuu hyvin.

Vatsa on ollut Romeolla jostain syystä vähän kovalla ja selvä hätä häiritsi jonkin verran tekemistä. Kaikki esineet kuitenkin löytyivät hyvin ja toi ne muuten ihan kivasti käteen asti. Mälväämistä oli taas aika paljon, joten ei nyt ihan parasta Romeota tänään.

Haku
Otettiin muutama "ukko". Ukot olivat n. 150 metrin syvyydessä ja hyvässä piilossa. Ei ongelmaa, hyvin löytyivät molemmat ja R eteni suoraviivaisesti piiloille asti ja ai, hitsi, miten oli taas pojassa intoa. :)

Mukavan metsälenkin jälkeen mentiin sitten vanhempieni luokse aattoa viettämään ja syömään, kunhan ensin vaihdettiin kuivat vaatteet päälle. :)

BH?
Tavoiteena olisi suorittaa Romeon kanssa beehoo lähtitulevaisuudessa, mutta sitten ennen pitää saada varmuutta paikallaoloon. Paikallaolo-osuus jännittää eniten tommosen vähän epäsosiaalisen uroskoiran kanssa. Koirakko kulkee kokeessa ohitse viiden askeeleen päästä Romeon maatessa paikallaan käskyn alla... Jos vieras koira sattuu olemaan musta iso uroskoira, niin eihän siitä mitään tuu ja nartutkin tuoksuvat Romeon nenään aika usein aivan vastustamattoman ihanilta... :( Ärsyttää se, että esim. Carmaa Romeon piti mennä sörkkimään paikallaolossa. Toisaalta porukkatokossa se on maannut uroskoirien vieressä vailla mitään ongelmia paikkamakuussa. Jos koiria on paljon se pysyy hyvin, koska kokee sen selvästi turvallisemmaksi vaihtoehdoksi, kuin ylösnousemisen. Yksittäinen koira onkin sitten jo paljon haastavampaa ja "ihana nainen" vieressä voi olla myös vastustamaton... Nyt pitäisi saada paljon häiriötreeniä ja treeniä tähän.

Kaupunkiosuus ei pitäisi Romeolle paha olla ja luulen, että menee tuon kyllä ihan ok ja kyllä tuo muukin tottis hyvänä päivänä sujuu.

Hallinta kuntoon, niin eiköhän tuokin sitten ala sujumaan.

>> KUVIA TÄLTÄ PÄIVÄLTÄ

2011-12-20T08:00:00.000+02:00

Vuoden viimeiset hakuilut - paras treeni pitkään aikaan!

2011-12-18T17:20:00.005+02:00

Nyt on sitten hakuiltu tämän vuoden viimeisen kerran ja oikein hyvään harjoitukseen saatiin hakuilut tältä vuodelta päättää Romeon osalta!

Romeolle kaikki maalimiehet otettiin tänään näköpakoina. Toisin kun vähän ennalta pelkäsin, eilinen treenaaminen ja pitkät lenkit eivät näkyneet ainakaan huonontavasti missään, vaan melkeinpä päinvastoin! Koiran vire oli kerrassaan mainio. Romeo keskittyi hyvin; katse haki koko ajan ukkoa, nenä nuuskutti, mutta Romeo ei kuumunnut haukkumaan tai unohtanut häsläämään mitään muuta, vaan malttoi odottaa rauhassa lähtölupaa. Intoa oli kuitenkin selvästi todella paljon. Lähti täysillä, työskenteli tehokkaasti ja löysi jokaisen maalimiehen nopeasti. Mitään epäröintiä lähetyksen jälkeen; taakse vilkuilua, tuen tarvetta, tai muuta himmailua ei ollut missään vaiheessa ja koira eteni hyvin suoraviivaisesti aina maalimiehelle saakka. Niin hyvä. :)

Kadonnut motivaatio maalimiesten etsimiseen näyttää löytyneen jälleen. Romeo muistuttaa jälleen sitä koiraa, joka se oli kun hakutreenit syksyllä aloitettiin. Motivaatio työskentelyyn on nyt hyvin korkealla ja koiran työskentelyä oli ilo seurata. Oikein hyvä fiilis jäi kyllä tämän päiväisten treenien jälkeen.

Tauon jälkeen voidaan alkaa pikku hiljaa palaamaan taas valmiisiin piiloihin ja katsoa miten Romeo ne nyt selvittää. Puhuttiin porukalla, että koira oli alussa kolmella ensimmäisellä hakukerralla todella hyvä, (kaikki ukot valmiina piiloissa, ei ongelmaa) mutta sitten selvästi tapahtui jotakin, mikä vei Romeolta motivaation hakemiseen joksikin aikaa. Arvailuja syyksi: liian helpot piilot, palkkaus väärä - ei innostu riittävästi, Romeo oli etsinyt ennen hakutreenejä omia perheenjäseniä, -> pettymys etsiä vieraita ihmisiä, maalimiesten kanssa homma ei sytytä... jne. No, oli syy mikä tahansa, nyt näyttää siltä, että alkuvaikeuksien yli ollaan pääsemässä. Kolmet viimeiset hakutreenit ovat kerta kerran jälkeen sujuneet paremmin ja koira selvästi nauttii ja tykkää hommasta. Tästä on hyvä jatkaa hakuiluja taas ensi vuoden puolella.

Hyvä viikonloppu takana treenien osalta ja tämä on kyllä antanut paljon uskoa itselleni myös siihen, että Romeossa on kyllä oikein mukavasti potkua, kunhan kaiken energian saa suunnattua oikeaan suuntaan. Oikea murunen. <3

pomppufiilis...
Treenien lopuksi, holskut pääsivät taas leikkimään keskenään. :) Voi sitä pomppujen paljoutta ja takamusten heittoa. :D Romeo sai leikkiä pitkisnarttu Pinun ja lyhytCarman kanssa ja mukavaa näytti olevan taas yhdessä rymytessä.

Kiitos aivan ihanalle holskuporukalle mukavasta, koko syksyn kestäneestä treeniseurasta. :) Mukavaa on ollut olla myös maalimiehen roolissa toisille koirille. Mökissä varsinkin on ollut jännittävää ja mielenkiintoista katsella lähestyvän koiran työskentelyä ja odotella riittävän montaa haukkua, jotta koiraa pääsee kehumaan ja palkkaamaan. Kaikkien koirien kehitystä on ollut syksyn aikana mukava seurata ja selvää on myös se, että kyllä holskut kaikkinensa ovat melkoisen avoimia, ja hyvin ihmisystävällisiä koiria... Varsinkin tuo Ruka-holsku vie kyllä holskuilta kaiken katu-uskottavuuden... :P

Hakuilu lajina kyllä sopii selvästi oikein hyvin meille, sekä isännälle, että minulle, niin paljon tykätään kuitenkin luonnossa liikkua. :) Nyt on kuitenkin aika pitää treenitauko. Oikein mukavaa joulun odotusta kaikille!

Loistava esineruutu!

2011-12-17T14:13:00.012+02:00

Alkujaan tarkoitus oli tehdä koirille tänään verijäljet, mutta syksyisten treenien jäljiltä, pakkasesta ei löytynytkään enää yhtään verta.Voi harmitus. :( Päätimme, lumien jälleen sulattua, tehdä sitten pitkän metsälenkin yhteyteen Romeolle esineruutu. Silläkin uhalle, että ruutuilu sotkisi jotenkin huomista hakuilua... Ei vaan maltettu olla tekemättä kun maa on täysin sula.

Esineitä oli tänäänkin se kolme siksi, että kokeessakin esineitä on enimmillään se kolme ja koira kuulemma tottuu näin heti oikeaan tapaan toimia. Tämmöistä meille sanottiin, joten näin ollaan nyt treenattu. Kauimmainen esine oli n. 70 metrissä ja ruutu oli muodoltaan suhteellisen kapea. Tarkoitus oli nähdä vähän kuinka hyvin Romeo irtoaa, kun haussa jossain vaiheessa irtoaminen oli vähän nihkeätä.

Jokainen esine löytyi todella hienosti. Pistot olivat suoria ja Romeo irtosi erittäin hyvin aina yläkulmaan asti. Romeo haki hyvin suoraviivaisesti ja nopeasti, tehden työtä hyvin tehokkaasti ja koko ajan hyvin keskittyen. Palautti esineet käteen asti. Tuodessa esineet pysyivät hyvin suussa. Luovutuksissa tippuu yhä aika helposti, mutta Romeo nostaa heti takaisin käteen. Parempaan päin kuitenkin tämäkin. Romeo lähti jokaiselle esineelle kovalla innolla ja toimi hyvin ilman välipalkkaa tai no, pieni kehu sanallisesti esineiden välissä. Ihan hirmuisen tyytyväinen tämänpäiväiseen koiraan varsinkin tämän kovan innon ja tekemisen osalta. :) Puhuttiin isännän kanssa, että tämä tämänpäiväinen oli kyllä paras Romeon koskaan tekemä esineruutu!

Vietikkyydestä...
Romeon vietikkyydessä ei ole kyllä mitään vikaa ja koira selvästi jaksaa pitkäkestoisempaakin suoritusta koko ajan täysillä keskittyen ja töitä tehden. Haussa joskus tuntuu, ettei Romeon vietti aina oikein kanna (motivaatio laskee, keskittyminen herpaantuu, tuoksut vievät jne,....) mutta jäljellä ja esim. esineruudussa koira toimii todella hyvällä vietikkyydellä, joten uskon, että sillä sitä on, kunhan sen saa vaan haussakin yhtä voimakkaasti esiin. Pitää vaan saada Romeon motivaatio rakennettua haukuilussakin samalle tasolle, kuin mitä se näissä muissakin lajeissa on. Selväähän on, että hakua ollaan harrastettu vielä niin vähän, että se on kaikkinensa meille vielä ihan uusi aluevaltaus.

Muuten ollaan rymytty paljon metsässä ja opeteltu yhä parempaa hallintaa ja tehty mm. paljon hyviä luoksetuloja. Esineruutuilun jälkeen käytiin vielä pellolla tekemässä muutama nouto dummylla.

Huomenna sitten hakuilemaan, jollei alkava flunssa sitten pääse sotkemaan suunnitelmia.

Hakua
Ai niin, ja otettiin siis myös metsässä muutama hakuharjoituskin Romeolle, samalla kun Mooren kanssa hakua reenattiin. Kovin oli Romeolla into piukeena, kun sai meidät molemmat isännän kanssa metsästä hakea, kun ensin joutui ni-iin kovasti "kärsimään", seuratessaan hihnassa Mooren hakuilua. Metsä vaan raikui kun holskupoikaa harmitti odotellessaan omaa vuoroaan. :D Romeon päästessä sitten hommiin, intoa oli niin paljon, että meinasi käydä huonosti, :O puun tullessa "yllättäin" suoraan juoksulinjan eteen...

Talviset hakuilut

2011-12-11T16:54:00.002+02:00

Hakutreenit olivat taas tänään ja saatiin hakuilla ihan talvisessa maastossa. Lumi ei kuitenkaan tahtia millään tavalla haitannut. Tallaamisen jälkeen hakualue oli oikein toimiva ja keskilinjalle tallaantui kova polku, jota pitkin oli helppo kulkea. Piilot olivat noin 60-65 metrin syvyydessä ja pistot suhteellisen kapeita kaistaleita. Piiloina oli myös pressuja ja mökki. Mökki oli Romeolle auki.

Romeolle otettiin kaikki maalimiehet tänään näköpaon avulla, jotta saadaan mahdollisimman paljon intoa. Eli Romeo näki lyhyesti maalimiehen, (ja wubbansa) lähdön, jonka jälkeen pressulla peitettiin näkyväisyys.

Maalimiehellä

Ekalle maalimiehelle lähti hyvin suoraviivaisesti. Oli juossut ensin vähän mökin ohi ja palannut sitten takaisin mökille, josta maalimies hienosti löytyi.

Toiselle maalimiehelle lähti hyvin, mutta isäntä oli mennyt vähän matkaa alueelle kuvaamistarkoituksessa ja kun kamera rasahtaen laukesi, Romeo kääntyi ympäri ja meni isännän luo, jonka jälkeen varsinainen homma unohtui ja ajatus koiralta selvästi katkesi... Otettiin maalimies takaisin ja uusi lähetys ilman kameramiestä. ;) Päästin Romeon mahdollisimman nopeasti maalimiehen perään ja meni nyt tosi vauhdikkaasti piilolle ja löysi ukon.

Kolmannelle irtosi hyvin suoraviivaisesti kuono ylhäällä ja maalimies löytyi heti. :)

Maalimiesten haussa ei sinällään ollut mitään ongelmaa ja olen ihan tyytyväinen tältä osin Romeon työskentelyyn. Ärsyttävää sen sijaan oli tuo Romeon toisten koirien jälkien nuuskinta piiloilta takaisin tullessa. Lisäksi Romeo merkkaili ja oli huonosti kuulolla, eikä totellut tänne-käskyä kuin vitkutelleen. Jarmon Pinu-holsku oli mukana tallaamassa hakualuetta ja viime kerran hakuilujen jälkeen, Romeo ja Pinu leikkivät yhdessä ja nytkin Romeo haisteli hyvin innokkaasti tämän jälkiä. :/

Olen sitä mieltä, että koiralla saa olla alueella häiriöhajuja ja silti sen pitää/tavoite pystyä keskittymään ja työskentelemään ja olla tietysti noin muutoinkin mahdollisimman hyvin ohjaajan hallinnassa ja uskoa käskyjä. Romeo on yleensä ihan kohtuu hyvin kuulolla ja hallinnassa, mutta tänään se ei sitä kyllä ollut. Eli tuohon tulee kiinnittää jatkossa enemmän huomiota. Joskus vaan niin ärsyttäviä nuo jästipäiset uroskoirat... arggh.

Romeo on myös loppujen lopuksi aika häiriöherkkä koira ja sen keskittyminen kärsii aika pienistä jutuista. Jos tulee yhtään viivettä lähetyksessä, ääniä yms. häiriötä, koiralta katoaa aika helposti ajatus hommasta ja keskittyminen tekemiseen on silloin huonoa...

No, treeniä lisää, niin eiköhän sitä varmuuttakin ala hommaan tulla... :)

Loppuun pidettiin oikein varsinaiset holskubailut. :) Valitettavasti taivaalta tuli räntää, joten kuvia ei koirien riemusta ole, mutta koirilla ainakin oli hauskaa. Holskuja oli mukana kaikkiaan seitsemän! Kuusi pitkäkarvaa ja yksi lyhytCarma.

Ensin juoksivat ja leikkivät Lakka, Aurora, Pinu ja Romeo. Seuraavana leikkivuoron saivat Sumu, Carma ja Aurora ja viimeisenä leikkivuorossa olivat Ruka, Carma ja Aurora. Hauska oli seurata holskujen yhteistä riehumista ja väsyneitä kavereita saatiin kaikki kotiin viemisinä. :)

Linkki Romeon kuviin...

2011-12-07T20:21:00.000+02:00

Täältä löytyy >> ROMEON KUVIA!

Hyvät hakutreenit!

2011-12-04T16:56:00.006+02:00

Syksyinen sää jatkuu yhä ja suosii kyllä nyt varsin hyvin meitä hakuilun harrastajia. En pistä ollenkaan pahaksi, vaikka talvi ei vielä tulekaan. Sunnuntaiseen tapaan tänään oli holskujen hakutreenit ja pitkästä aikaa saatiin tuuleltakin apuja. Pitkiksiä oli tänään mukana viisi. Piiloina olivat myös pressuja ja yksi koottava "maja". Lähinnä se oli Sumua varten, joka on ryhmän hakukoirista pisimmällä haukkuilmaisua myöten, mutta muutkin koirat saivat etsiä yhden maalimiehen majasta.

Alkuun pohdittiin porukalla mm. Romeon viime kertaista innottomuutta ja sitä miten nyt edetään, jotta intoa saadaan lisää. Jarmo oli sitä mieltä, että ääniapuja hän ei suosittele, joten päätimme ottaa Romeon maalimiehet näköpakona intoa lisäämään. Maalimiehiä oli tänäänkin vain se kolme... :/ ;)

Romeo sai mennä keskilinjalle vapaana, joka selvästi rauhoitti sitä. Se pysyy kuitenkin hyvin lähellä. Ennen se on siis nähnyt autoilta maalimiesten metsään lähdön ja kuumennut tästä melkoisesti ja oli puhetta, että keskittyminen ei riitä tämän kierrosten noston jälkeen varsinaiseen hakuun enää rittävästi. Nyt se ei kuumunut missään vaiheessa liikaa, eikä odotteluaikaa tullut paljoa, joten luulen, että myös tämä auttoi parempaan keskittymiseen.

Otettiin jokainen maalimies erikseen. Otin Romeota pannasta kiinni ja se sai nähdä lyhyesti sen kun maalimies pinkoi metsään. Sitten näköyhteys peitettiin nostamallla pressu näkösuojaksi Romeon eteen. Maalimiehen ehtiessä piiloon, päästin Romeon perään. Irtosi erittäin innokkaasti ja mikä parasta täysin suoraan, kertaakaan taakseen katsomatta tai muutenkaan epäröimättä, suoraan maalimiehelle, joka oli kuitenkin suhteellisen syvällä metsässä. Maalimies leikitti palkaksi wuballa. Itse seisoin keskilinjalla ja Romeon tullessa keskilinjaa kohti, se vielä kääntyi tarjoamaan maalimiehelle rakasta wubbaansa revittäväksi... niin hyvä. :)

Toinen maalimies oli sitten aukinaisessa majassa. Samalla tavalla lähetys ja Romeon käytös aivan samanlaista kuin edellisessäkin. Majasta oli ollut vähän hämillään, mutta ei sitä pelännyt tms. ja oli taas leikkinyt maalimiehen kanssa hyvin innokkaasti.

Kolmas maalimies meni täysin saman kaavan mukaisesti, vaikka suhteellisen jyrkkä rinne tekikin piilosta huomattavasti haasteellisemman. Sitä mitä haettiin, eli sitä intoa, saatiin myös! Intoa oli Romeolla täysin toisella tavalla kuin viime ja sitä edellisellä kerralla. Parasta oli se, että jokaiselle maalimiehelle Romeo tarjosi wubbaa uudelleen vielä ennen keskilinjalle tuloa, eli selvästi sille on nyt tullut fiilis siitä, että juuri nämä maalimiehet leikkivät ja jaksavat repiä sen kanssa wubbaa. Minulle se ei edes wubbaa tarjonnut, kun tylsänä ja eleettömänä seisoskelin keskilinjalla... Missään lähetyksessä Romeo ei kertaakaan vilkaissut taaksepäin, hakien katseella minua, puhumattakaan, että olisi palannut yhtään takaisin. Joten hurjan hyvä tunne jäi kyllä tästä treenistä.

Puhuttiin sitä, että hakutreenit menivät Romeolle ehkä kuitenkin vähän liian haastaviksi turhan nopeasti, kun hypättiin jo toisella hakukerralla siihen, että kaikki maalimiehet olivat piiloissa jo valmiiksi. Uusia maastoja on kuitenkin ollut lähes joka kerta ja välillä ollaan oltu hyvinkin peitteisissä ja hankalissa maastoissa. Romeohan ei ollut ennen näitä hakutreenejä hakenut kuin pelkästään omia perheen jäseniä, joten hyppäys tällaiseen treenaamiseen oli kuitenkin sille aika iso juttu, puhumattakaan vieraiden ihmisten hakemisesta, joista se alkuun vähän paineistui.

Tämän syksyn treenataan nyt loppuun näiden näköpakojen avulla, jotta saataisiin Romeolle mahdollisimman suuri into taas hakea maalimiehiä.

Treenien lopuksi Romeo sai leikkiä vielä Jarmon holskunartun kanssa, samalla kun yhdessä purettiin majat ym. merkit maastosta. Väsynyt, mutta niin kovin onnellisen oloinen koira treenien jälkeen. <3

Tonttu Torvinen jouluostoksilla & tottista

2011-12-03T15:24:00.011+02:00

Tottikset
Aamulenkin jälkeen tein Romeon kanssa tottista. Ennen pihasta lähtöä kuulin, että talomme ohi oli kävelemässä naapurin uroskoira. Otin Romeon perusasentoon selkä tielle päin. Koiran tullessa näkyviin, Romeo vilkaisi pikaisesti taaksepäin ja näki koiran, mutta uudella sivu-käskyllä otti välittömästi hyvän kontaktin ja istui hievahtamatta paikallaan, vaikka koiraulkoiluttaja-pappa vielä pysähtyi pihan kohdalle ja alkoi vielä jutella isännän kanssa... Palkaksi tästä wubba, jonka sai kantaa kentälle.

Kentällä tein seuraamista, paikalla oloa ja muutaman liikkeestä maahanmenon. Lyhyet, mutta napakat treenit ja voi pojat, miten hienosti män! Seuruutin pidempääkin matkaa, kun vire oli noin korkealla, eikä ongelmia. Muutamat nopeat maahanmenot ja saatiin aikaiseksi kunnon läjähdyksetkin. Sitten paikalla olo, niin että kävelin ja pyörin Romeon edessä noin viiden metrin päässä. Hyvin pysyi, mutta matka tuntuu olevan Romeon kohdalla aika ratkaiseva. Eli jos matka on pitkä, saattaa nousta ja lähteä valumaan... Loppuun otin pitkän pätkän seuraamista, pääsin palkkaamaan hyvästä kohdasta ja vapautin koiran wuballe, jonka sai kantaa kotiin. Näitä lyhyitä treenejä nyt usein, niin eiköhän saada tottis sujumaan. :) Kotipihassa Romeo kääntyi kentälle päin ja oli selvästi sitä mieltä, että lisää vielä... joten oikein hyvä aika oli lopettaa treenit!

CITYWALK!
Sen jälkeen vuorossa vuorossa olikin sitten jo perinteistä jouluista kaupunkikävelyä, jotta maalaispoika ei liikaa pääse metsäistymään. ;). Hienosti poika kaupungilla hengaili, paitsi että se ei oikein ymmärrä noita kaupunkilaispuluja, jotka olivat siitä aivan vastustamattoman jännittäviä ja niiden perään piti yrittää rynniä. :( ... huoh.

Kaupunkikävelyä suosittelen kyllä kaikille koirille ja ennen kaikkea maalaiskoirille. Mielenkiintoista siinä mielessä, että vaikka Romeo ei ole videolla kävellessä millään tavalla käskyn alla, painestavassa ympäristössä siitä on selvästi turvallisempaa kuitenkin olla mahdollisimman liki.

Motivaatio kateissa!?

2011-11-27T16:13:00.004+02:00

Sunnuntaiseen tapaan tänään oli holskujen hakutreenit Laukaan uusissa maastoissa. Maasto oli oikein mukavaa, eikä ihan niin peitteistä kuin viime kerralla. Romeolle otettiin kolme maalimiestä niin, että Romeo näki autoilta kun maalimiehet poistuivat metsään. Vinkui ja haukahteli odottellessa. Matka keskilinjalle ei ollut pitkä ja koko matkan veti kovasti. Intoa oli hirmuisesti... mutta sitten.

Heti ekalle maalimiehelle lähteyksen jälkeen, Romeo jäi pyörimään näköetäisyydelle, palaten vähän väliä taaksepäin katse koko ajan minussa. Ei irronnut millään riittävän kauaksi ja tarvitsi koko ajan paljon tukea... Nuuskutteli maata ja kierteli aluetta ristiin rastiin. Ei ollenkaan Romeomaista hakua. Sillä on vähän semmoinen - Mennään yhdessä, jooko?-asenne päällä. Missä on nykyisin se koira, joka irtosi helposti 70 metriä hujauksessa kohti suoraan metsään, peitteiseenkin maastoon, intoa puhkuen ukkoja etsimään?! Kävelin piiloa kohti, jolloin eteni taas ihan hyvin. Varsinaiselle piilolle meni kuitenkin reippaasti ja leikki hyvin maalimiehen kanssa, eikä kuulemma tuntunut olevan yhtään paineistuneen oloinen.

Toiselle maalimiehelle lähetyksen jälkeen sama kuvio toistui. Kun kävelin itse vähän piiloa kohti, meni hyvin piilolle ja leikki taas ihan innokkaasti. Kolmas maalimies samalla tavalla.

Otettiin sitten vielä neljäs maalimies paikkaamaan huonosti menneitä aikaisempia ukkoja ja tuomaan takaisin kaivattua intoa. Maalimies oli sitten oma ukko, eli Romeon suuri rakas... Nyt sitten mentiin sata lasissa ja suoraan piilolle vailla mitään ongelmia.... Mitä tähän nyt sanoisi?

Pohdittavaa...

Pohdittiin porukalla, että motivaatio vieraiden hakuun on nyt selvästi Romeolla vähän hukassa. Syytä en nyt vaan millään keksi. Voisiko se olla jonkinlaista väsymystä? Lauantaisin kun meidän päivä on yleensä täynnä jos jonkinmoista treeniä: tottista, esineruutua... Tai sitä, että esineruutuilu sotkee hakua, vai mistä mahtaa olla kysymys? Vai onko tämä Romeon kaltaiselle koiralle vaan väärä laji? Se ei vain halua etsiä vieraita, jotka sen mielestä kuitenkin vähän paineistavat sitä? Maalimiehet taas sanovat, ettei Romeo tunnu heistä paineistuvan piilolla yhtään, vaan ihan reippaasti se tulee piilolle ja rennon oloisena se siellä leikkii ja tuo lelua takaisinkin revittäväksi... Voisko sitten olla, että laji ei vaan sytytä sitä riittävästi? Alkuvaikeutta vai mitä ihmettä? Kerta kerralta huonompaa etenemistä... Vinkkejä otetaan mielellään vastaan, jos jolla kulla herää joitakin ajatuksia tätä lukiessa... ;)

Ekat hakuilukerrat olivat aivan huippuja ja koira oli todella innoissaan hakemassa maalimiehiä. Nyt sitä taas ei selvästi tämä homma kiinnosta riittävästi. Ensi kerralla saa nähdä muutaman ukon lähdön, josko se toisi kaivattua intoa taas kehiin, eli tehtävää vähän helpotetaan. Itse tein sen tyhmän virheen, että katsoin koiraan kun se kääntyi takaisin päin tullen kohti, kun oikein olisi pitää katse edessä. Eli aivan kuten mejässäkin. Jos koira on epävarma ja hakee katseella apua ja tukea, parasta mitä voit tehdä on katsoa muualle. Koira lähtee tällöin hakemaan itsenäistä ratkaisua, koska tietää, että sinulta ei saa apuja. Jotenkin olin tämän täysin unohtanut tätäkin lajia koskevaksi. Näinhän se tietty menee.

Jarmo arveli, että kun Romeo on niin innostunut lähdössä katsellessaan ukkojen katoamista metsään, että paras terä katoaa jo siinä. Siirtymämatka lähteykseen tulisi Romeon kaltaisella koiralla olla mahdollisimman lyhyt, jotta odotteluaika ei turhaan venyisi. Paras vire tavallaan menee siinä sillä huhkiessa ukkojen perään. Eli hulinoinnin sijaan olisi toivottavampaa, että koira olisi mahdollisimman rauhallinen keskilinjalla työskennellessään ja ennen varsinaista tehtävää.

No, aina ei voi onnistua. Treenien loppuun Romeo sai leikkiä vielä holsku Carman kanssa. Meno oli vallan vauhdikasta ja kovin oli väsynyt piski kotiin tullessa.

Tottistelua ja hakua

2011-11-26T16:31:00.003+02:00

Tänään käytiin Muuramen Harjulla lenkillä kaikkien koirien kanssa ja sen jälkeen tottistelemassa Hiekkarinteen kentällä. Otin Romeon kanssa mm. seuraamista, luoksetuloja ja liikkeestä maahanmenoja ja kapulalla noutoa.

Seuraaminen oli ihan kohtuullista. Tein lyhyttä matkaa ja intoa oli. Ei paha ollenkaan. Vähän malttamaton tuo kyllä on ja tavoitteli kovasti lelua ennen seuraamaan lähtöä, esittäen niitä niin tavanomaisia holskuhyppyjä... :P

Luoksetuloissa muutama hyvä sivulle tulo ja sitten muutama vähän huonompi. Olisi kannattanut jättää pariin hyvään, eikä hinkata enempää. Huonommissa paikalle jäädessä ennakoi ja nousi pari kertaa ja kerran lähti jo ennen käskyä... :/ Teinkin sitten muutamia pelkkiä paikallaoloja, koska viime aikoina on tehty paljon luoksetuloja, jotta ei ala ennakoimaan.. Vähän ärsyttävän huonosti kuulolla välillä ja selvästi persehtivällä tuulella ja se näkyi tässä. :/ Arghhh...

Liikkeestä maahanmenot sujuivat hyvin. Iloisella äänellä "maa" ja lentävällä lelulla palkkaus toimi nyt hyvin ja sujuu siis jälleen pienen tauon jälkeen.

Noutoa otin kapulan kanssa. Toi tosi hyvin ja innokkaasti. Luovutukset sujuivat käteen asti. Kehun samalla kun tulee, niin ei lähde kurvaamaan sivuun kapula suussa... palkkana lentävä pallo.

Haku
Otettiin alueella myös yksi maalimies. Ei nähnyt minne maalimies poistui. Tänään oli erityisen kova tuuli, joten Romeo ei saanut heti vainua, joten alku meni alueella pyörimiseksi. Hauska oli nähdä kuinka koiran käytös muuttui, kun sai ukosta vainun. Haki sitten tehokkaasti ja hyvin, tuulta hyödyntäen.

Treenien lopuksi leikittiin kaikkien koirien kanssa ja Romeo sai loikkia frisbeen perässä. Hauskaa oli. :P Alla vielä kuvalinkki loppuihin kuviin.

>> TÄÄLLÄ LOPUT KUVAT

Tavoitteet & saavutukset vuodelle 2011

2011-11-23T20:06:00.012+02:00

Vielä on vuotta 2011 vähän jäljellä, mutta kokosin tähän jo meidän tämän vuoden tavoitteet ja saavutukset.

Tavoitteet vuodelle 2011 olivat seuraavat:

Terveystuloksia
Lonkka-,selkä- ja kyynärkuvat otetaan alkuvuonna.

Lonkka-, selkä- ja kyynärkuvat otettiin tammikuussa. Tulokset olivat: lonkat B/B kyynärät: 0/0 ja selkä kuvattiin terveeksi.

Mejä
FI JVA-titteli Romeon nimen eteen... Voi olla, että on liian suuri pala haukattavaksi, mutta pitähän meilläkin joku kunnon tavoite olla.;)

FI JVA:n titteli saatiin kuin saatiinkin nimen eteen! Samalla tehtiin myös rotuhistoriaa, Romeon ollessa rotunsa ensimmäinen hollanninpaimenkoira lajissa ja vieläpä saaden lajista valion arvo. PM-paikka jäi vain parin koiran päähän, joka ihan, ihan pikkuisen jäi myös harmittamaan... ;)

Toko/tottis
Jatkamme harjoittelua, ei tavoitteita tämän suhteen... katsellaan mitä tuleman pitää.

Parempaan suuntaan on menty koko ajan ja iän myötä koulutettavuus Romeolla selvästi paranee. Intoa on haettu koko ajan lisää ja sitä on myös saatu. Pitkäkestoisuutta suorittamiseen haetaan yhä. Vire laskee yhä aika helposti ja keskittyminen huononee. Lyhyttä, innostavaa treeniä usein. Josko se BH:kin alkaisi jossain vaiheessa tulevaisuutta häämöttämään...

Esineruutu
Tarkoitus olisi, että esineruutu menisi Romeolta kuten sen kuuluu pk-kokeessa mennäkin.

No, ehkä ei ihan mene ihan kuten kokeessa, mutta ihan hyvin kuitenkin. Kolme esinettä nousee yleensä hyvin ja luovutukset ovat parantuneet selvästi ja sujuvat jo käteen saakka. Haasteena onkin ehkä enemmän nyt esineiden tuominen, ilman, että niitä yhtään pureskellaan tai mälvätään matkalla. Tosi ärsyttävä tapa, joka pitäisi saada ehdottomasti pois. Varsinkin pehmeät ja puiset esineet täytyy maistella, muut esineet tuo kyllä hyvin.

Agility
Sopivassa määrin harjoitellaan ja silloin kuin siihen tilaisuus tulee. Tämä on hauskaa!

Kuinkas sitten kävikään! Parillekin agilitykurssille päästiin sitten lopulta mukaan ja saatiin oikein hyvää opetusta lajin parissa. Kummatkin tykästyttiin lajiin oikein kunnolla. Talvella käytiin Doggiehallin Agilityn jatkokurssi ja kesällä käytiin Muuramen Seudun Kennelkerhon järjestämä agilityn jatkokurssi, jossa päästiinkin sitten jo suorittamaan kunnolla rataakin ja harjoittelemaan kaikki kontaktiesteet! Jonossa ollaan >> JAT:iin, mutta valitettavasti ilmoitin sinne meidät juuri kuin ilmoitusaika oli jo lopuillaan, joten eipä ole peruutuspaikkaa meille vielä ainakaan herunnut. Toivossa eletään koko ajan, josko sieltä harjoittelupaikka jossain vaiheessa irtoaisi...

Näyttelyt
Jatkamme näissä käyntejä. Etsimme iloisuutta ja enemmän rentoutta kehiin. Siinä tavoitetta, jospa sitten alkaisi niitä erijäkin tulla.

No tämä meni kyllä yli kaikkien meidän odotusten. Huh! Kesän näyttelysaalis oli aika huikea, vaikka monessa näyttelyssä emme kesän aikana käyneet: 2 x ROP, 2 x SERTI, VA-SERT, 4 x ERI, joista yksi ERI rodun erikoistuomarilta. Kaikissa arvosteluissa oli maininta: "Rodunomainen lähestyttäessä..." ja hollanninpaimenkoirien erikoistuomarin arvostelussa luki vieläpä: "...nice temperament..." Rentous kehään löytyi hyvien näyttelyharjoitusten kautta. Oma itseluottamus koiran esittämiseen kasvoi ja tämä näkyi heti myös Romeossa. Hollanninpaimenkoirille järjestetyistä Jyväskylässä pidetyistä näyttelyharjoituksista oli erittäin paljon apua tähän, kun paikalla oli paljon rodun tuntevia, osaavia ja auttavia ihmisiä. Kiitos erityisesti Viikin Kirsille "suorista sanoista" ja Kukkasen Liisalle monista hyvistä vinkeistä siihen, kuinka holsku kuuluu kehässä esittää...

Muuta

Lisäksi vuonna 2011 uutena harrastuksena mukaan tulikin vielä aika yllättäin pk-haku, ja vieläpä, uskomatonta kyllä, hollanninpaimenkoiraporukassa! Aivan mielettömän upeaa oli saada mukava holskuporukka kokoon ja päästä yhdessä treenaamaan tätä mukavaa lajia. Kiitos mukaville treenikavereille tästä..

Joten kaikkinensa vuosi 2011 on ollut meille todella upea ja hieno vuosi.

Erityisen iso KIITOS kuuluu Romeon kasvattajalle, Katia Närvälle kaikesta tuesta ja kannustuksesta, jota olemme saaneet lajista riippumatta! Kiitos hienosta koirasta. <3

Hakuilemassa

2011-11-20T16:48:00.007+02:00

Tänään ajeltiin Laukaan suuntaan hakutreeneihin ja aivan uusiin maastoihin. Pakkastakin oli jonkin verran, mutta se ei menoa haitannut. Tuulta ei ollut yhtään, joten täysin tyynessä säässä koirat joutuivat maalimiehet hakemaan. Jyväskylän koiranäyttely vähän verotti osanottoa tänään, ja paikalla oli kolme pitkäkarvaa; Sumu, Ruka ja Romeo.

Jarmo oli valmiiksi jo krepannut maastot, joten tallasimme yhdessä hakualueen ja katsoimme sopivat piilot. Alue oli erittäin peitteistä ja osittain aika vaikeakulkuistakin, joten oli varsin mielenkiintoista nähdä kuinka koirat maastossa toimivat. Piilot olivat n. 60-70 metrin syvyydessä keskilinjalta. Jarmo opasti, että on hyvä, että koirat tottuvat jo heti alkuun irtoamaan riittävän syvälle, eivätkä hämmenny matkan pituudesta peitteisessäkään maastossa.

Romeolle otettiin kolme maalimiestä. Kaksi niin, että Romeo näki kun maalimiehet poistuivat metsään lähes autoilta. Kolmas maalimies niin, että Romeo näki maalimiehen poistuvan kauempana metsään ja odottelimme kauempana keskilinjalla kunnes maalimies oli ehtinyt hyvin piiloon.

Palkkana 2 x patukkaleikki ja yhdellä maalimiehellä lihapullat. Ukot olivat metsässä näin:

Ekasta (Ukko 1) sai hyvän vainun jo keskilinjalta ja lähti tosi lujaa ja innokkaasti. Koira katosi lähes heti peitteiseen maastoon ja siinä sitten ihmeteltiin mitä metsässä tapahtuu. Tuli kuitenkin hetken päästä näkyville katse minuun päin, jolloin otin pari askelta piiloa kohti, jolloin lähti etenemään piilolle vauhdilla. Oli kuulema hakenut kovasti maalimiestä rengastamalla aluetta ja löytyihän se. Palkkana patukkaleikkiä.

Toiselle maalimiehelle (Ukko 2) lähti yhtä innoissaan, mutta noin puolessa välissä sama epäröinti toistui, eli palasi vähän takaisin päin ja tarvitsi selvästi tukea. Kävelin piiloa kohti ja maalimies löytyi nyt hienosti. Palkkana lihapullat, joita Romeo kuulema syljeskeli maahan. :O Lihapulla kelpasi vasta kun maalimies sitä paloitteli pienemmäksi... :P Voi kiesus. Jarmo oli sitä mieltä, että tämä koira ei palkkaannu riittävästi lihapullista tai ruokapalkasta noin muutoinkaan, vaan enempi taisteluleikistä, joten pysymme jatkossa niissä.

Kolmannen maalimiehen (Ukko 3) lähdön näki siis kauempaa ja vinkui ja haukahteli perään. Eli intoa oli selvästi taas erittäin paljon. Kuljettiin keskilinjaa pitkin lähetyspaikkaa kohti. Lähti hyvin, mutta otti sitten jonkun hajun vasemmalta puolelta (riista), jonka kävi ensin tarkastamassa. Muutkin koirat olivat bonganneet saman, eli alueen ulkopuolella oli mahdollisesti hirvi ja tämä kiinnosti kaikkia koiria kovasti. (Ruka tekikin pienen tarkastuslenkin hakuilun jälkeen tuonne kiinnostavalle alueelle. ) Kutsuin pois hirven jäljeltä ja lähetin uudelleen. Nyt meni suoraan maalimiehelle, joka löytyi helposti.

Vahvan peitteinen ja hankalakulkuinen maasto oli koirille aika haastava Ladun Majan maastojen jälkeen, kun näköyhteys katkesi heti lähdön jälkeen. Romeo epäröi puolen välin paikkeilla, josta palasi vähän takaisin päin. Muutama askel piiloa päin, riittää sille rohkaisuksi mennä loppuun asti, joten ihan kohtalaista työskentelyä tänään. Edelleen Romeo vähän paineistuu vieraista maalimiehistä ja varsinkin treenien alussa se näkyy pienoisena epäröintinä mennä piilolle. Se löytää kyllä hyvin, mutta piilolle meno on siitä selvästi se jännittävin vaihe, johon se hakee yhä vähän tukea ja rohkaisua.

Treenien lopuksi leikki taas patukalla vieraiden kanssa ja oli selvästi tästä kovasti innoissaan. :) Puhuttiin, että hakutreenejä jatketaan aina niin pitkään, kuin se vain suinkin kelien puolesta mahdollista on...

Hakuilujen jälkeen ajeltiin läheiselle hiekkakuopalle ja tottisteltiin vielä vähän. Tuliterä wubba teki tehtävänsä, ja Romeo teki pari tosi napakkaa ja hienoa liikeestä maahanmenoa ja seuraaminenkin oli vallan hienoa. Vinkuva wubba on Romeosta ihan yli-ihana, ja sen eteen koira on selvästi valmis tekemään mitä vaan. Tätä täytyy nyt kovasti hyödyntää!

Jyväskylän näyttelyt väliin tänä vuonna - hakua ja esineitä

2011-11-19T13:02:00.003+02:00

Metsään lähdettiin taas tänäänkin, vaikka "tarjolla" olisi ollut mm. iso Jyväskylän koiranäyttely lyhyen matkan päässä. ;) Vastaan nyt kaikille kyselijöille, eli en ole menossa Jyväskylän koiranäyttelyihin kumpanakaan päivänä. Näyttelykuvia ei siis täältä suunnasta ole luvassa tänä vuonna.

Jätin tietoisesti näyttelyt väliin niiden ruuhkaisuuden vuoksi. Kaksi eri näyttelyä kahden päivänä ajalla on aika iso juttu, huomioiden, että Jyväskylän näyttely on ollut aina yksi suurimmista Suomen koiranäyttelyistä ja hallit ovat aina olleet aika ruuhkaisia. Myyntikojuja on kuulemani mukaan vähennetty, mutta tuskin tuokaan kovin paljon lisää tilaa tuo. Parkkialueet ovat nyt myös remontin alla ja koko näyttelyalue kaikkinensa aika tukkoisan oloinen. Joten ei kiitos tänä vuonna. Katsotaan nyt ekaksi kuinka Jyväskylä hommastaan selviää. :) Keväällä me sitten jatketaan näyttelyitä.

Enkä usko, että Romeo pahaksi asiaa pisti, vaikka ei näyttelyyn päässytkään. ;) Romeolle tehtiin lenkin yhteydessä metsään esineruutu kolmella esineellä. Eka esine nousi hyvin ja päälle vielä suhteellisen nätti luovutus. Toinenkin esine löytyi suhteellisen nopeasti, vauhti oli vähän hitaampaa, mutta ajatus selvästi mukana hommassa. Oikein hyvä sekin! Kolmas esine tuotti enemmän töitä ja Romeo harhautui ruudun toiseen reunaan pyörimään ja haki laajasti koko alueelta. Meinasin jo ottaa takaisin, mutta Romeo halusi niin selvästi hakea ja yrittää, joten annoin tehdä töitä. Löytyikin sitten hienosti ja pääsin palkkaamaan.

Otettiin myös yksi maalimies. Ei nähnyt mihin suuntaan lähti. Suoraan lähti, löysi hyvin ja intoa oli. :) Huomenna mennään sitten holskuporukan kanssa hakuilemaan!

Kaupungilla käytiin lenkin jälkeen vielä shoppailemassa Romeon kanssa. Poitsu sai uudet lenkkivaljaat ja uuden wuban, oikein vinkuu ja kaikkea, kun on entisen wuban (-kin) saanut jo rikottua... Kyllä nyt taas pojan kelpaa. :)

FI JVA -kunniakirja

2011-11-16T20:33:00.000+02:00

Holskumaiset hakuilut

2011-11-13T14:47:00.002+02:00

Sunnuntaiseen tapaan tänään oli hakutreenit. Romeolle kaksi maalimiestä niin, että näki autoilta kun ukot poistuivat metsään. Kolmas niin, että näki lähdön, jonka jälkeen näkyvyys peitettiin.

Ekasta maalimiehestä sai hyvän vainun ja lähti erittäin innokkaasti liikkeelle ja löysi hyvin. Palkkana tällä kertaa ruokapalkka, eli maalimies tarjoili lihapullaa... :) Lihapullia oli kaksi. Otti alkuun vain yhden vähän sen näköisenä, että saisiko tästä ottaa... :P Ihan reipas oli kuitenkin piilolla.

Toiselle ukolle meni hyvin, saaden lähes heti vainun ja käyden lähellä piiloa. Epäröi vähän, joten kävelin vähän piiloa kohti rohkaistakseni koiraa. Lopun eteni varmasti. Palkkana oli wubba ja sillä leikki. Alkuun oli ollut vähän sen oloinen, että: " anteeksi, antaisitko nyt sen wuban niin pääsen tästä pikaisesti lähtemään..." mutta kun wuballa oli vähän leikitetty, oli sitten innostunut itsekin kovasti leikistä. :)

Kolmannelle lähti hyvin, mutta n. puolessa välissä vähän epäröi ja tuli vähän takaisin päin, jolloin otin muutamia askeleita piiloa päin, jolloin lähti taas lujaa etenemään ja löysi hyvin. Palkkana maalimiehellä oli pari lihapullaa. Kelpasi hyvin, eikä kuulemma ollut yhtään ujostellut.

Oikein hyvät treenit tänään ja ruokapalkka tuntuu toimivan myös ihan mainiosti Romeon kanssa. Koko ajan Romeo on saanut lisää itsevarmuutta ja menee yhä varmemmin maalimiehille. Löytää ne aina hyvin, mutta väliin epäröi mennä piilolle. Koko ajan kuitenkin edistyy tässä, jotenka oikein tyytyväinen koiraan tältä osin.

Loppuun Moorekin pääsi myös hakuilemaan ja vieraalle ukolle. :) Näki kun ukko lähti. Ukko löytyi varmasti, vaikka puolessa välissä unohtuikin hetkeksi hajujen ihmeelliseen maailmaan...

Esineruutua

2011-11-12T12:02:00.003+02:00

Tänään tehtiin esineruutua kolmella esineellä. Esineruutu otettiin heti lenkin alkuun, mikä ei selvästi sovi Romeolle. Turhat höyryt ensin lenkillä pois, jotta koira keskittyy hommaan paremmin. Tekeminen ei ollut ollenkaan parasta Romeota. Romeon vatsa oli aika sekaisin koko lenkin (syönyt paljon luita) ja olisiko tämä ollut syynä sitten koiran vähän huonoon vireeseen? Huomattiin tämä sitten vasta ruudun jälkeen.

Nosti hyvin ekan esineen ja se suussa viuhu aluetta sinne tänne, tuomatta esinettä heti, kävi asioilla ym. ym...:( Toinen esine tuli kuitenkin ihan hyvin ja hyvä luovutus. Kolmas ei meinannut löytyä millään, vaikka kuinka haki ja haki. Otin lopulta uuden lähetyksen eri paikasta, jonka jälkeen löysikin esineen heti. Nyt toi hyvin ja luovutti käteen, joten pääsin palkkaamaan.

Välipalkkausta en ole enää aikoihin käyttänyt, muuten kun sanallinen pieni kehu, ennen uudelle esineelle lähetystä, joten palkka tulee vasta kun kaikki kolme esinettä on tuotu. Hyvin tuo toimii Romeolle ja tietää esineiden välillä, että homma jatkuu vielä.

Muutamia luoksetuloja otin myös. Kivasti ja oikein hyvällä ilmeelle tulee sivulle. Ruokupilla on saatu paljon hyvää aikaiseksi, ihan ehdottomasti paras tapa opettaa asioita ja seuraavaksi yritän saada kupin avulla tuon liikkeestä maahanmenon taas toimimaan kunnolla.

"Missin mitoissa"... ;)

2011-11-07T20:31:00.000+02:00

Kuvissa Romeo näyttää minusta aika usein vähän tukevalta."Livenä" se ei kuitenkaan sitä ole, eli kuten meitä naisiakin, ;) kuvat aina lihottavat sen pari kiloa...

Romeo kävi tänään "virallisessa" punnituksessa eläinlääkärissä, samalla kun Moore sai rokotukset. Säkä on 62-63 cm ja paino reilu 26 kiloa! Joten Romeo ei missään tapauksessa ole yhtään lihava. Täyttä lihasta se on, ja tällä hetkellä ehkä jopa hiukan hoikan puoleinen, johtuen siitä, että kesän jälkeen ja syksyn myötä, liikuntaa on lisätty paljon. Hyvä noin, jaksaapahan metsässä työskennellä, eikä niveletkään joudu turhan koville... :)

Holskujen hakuilut

2011-11-06T17:13:00.006+02:00

Sunnuntaiseen tapaan, tänään oli holskujen hakutreenit. Mukana olivat tänään "pitkätukat": Ruka, Sumu, Lakka ja Romeo, sekä lyhytkarva Carma.

Tuulta oli taas jonkin verran ja tuulen suunta vaihteli. Romeolle kolme maalimiestä, samalla tavalla kuten viimeksi. Eli maalimiehet lähtivät autolta metsään, eikä koira nähnyt muuta kun sen, että ukot lähtivät metsään. Maalimiehet olivat piiloissa alla olevan kuvion mukaisesti.

Kun ukot olivat ehtineet piiloihin, lähdettiin kävelemään tietä pitkin keskilinjaa kohti. No joo. Pusikosta oli sitten pölähtänyt tielle joku kaljaveikko, joka sitten tallusteli meitä vastaan voimakkaasti viinalta haisten. Romeo oli selvästi vähän kummissaan, että mikä ukko sieltä tulee ja onko tämäkin tätä meidän sakkia. :/ Tuossa kohtaa siltä selvästi katkesi vähän homman juju mielestä. :(

Keskilinjalta lähetin Romeon ensin vasemmalle puolelle. Näytti, että olisi ollut menossa sinne. Lähti tosi nihkeästi ja innottomasti ja oli jotenkin ihan pihalla koko hommasta. Kävi tarkastamassa, että oma ukko ja viime kertainen maalimies seisovat keskilinjalla, joten tuntui ajattelevan, että mitä niitä muita hakeakkaan. :/ Ei kyllä ollenkaan Romeon tapaista. Viime kertaista, tai vaikkapa eilistä intoa, ei näkynyt missään. Kävelin lähes piilolle asti ja Romeo eteni sinne ja maalimies löytyi.

Toiselle ukolle lähti vieläkin nihkeämmin ja haluttomasti, joten Jarmo pyysi maalimiehiä pois ja otettiin uusi lähtö niin, että nyt Romeo näki kumpareen taakse kaksi juosten katoavaa maalimiestä. Tämä toikin Romeoon heti kovasti intoa. Vinkumista ja malttamatonta haukkua.

Oikealle (ukko 1 ) lähettäessä, Romeo lähtikin todella lujaa Ukko 3:lle ja haki sieltä ukon. Viimeinen maalimies löytyi taas vaan niin, että jouduin kävelemään kauas piiloa kohti ja Romeo haki sitten ukon.

Ei ollenkaan hyvä harjoitus. Nihkeää ja halutonta. Ei sitä tavallista ja tuttua vauhtiromeota ja esimerkiksi viime viikkoon verrattuna todella huono hakuilu. :(

Puhuttiin siitä, että oma roolini keskilinjalla tulee olla jatkossa täysin passiivinen. Palkkasin Romeota nyt välillä, kun jotenkin hölmösti ajattelin, että se saisi siitä lisää intoa... Koira kuitenkin luulee, että homma on ohi, kun saa tässä kohtaa palkan. (Nuori ja kokematon koira on eri asia) Jatkossa vain maalimiehet palkkaavat koiraa, en minä. Romeo ei myöskään minusta ihan täysillä motivoidu maalimiehistä, jotka vaan antavat sille lelun. Maalimiesten tulee jatkossa ottaa paljon aktiivisempi rooli, eli leikittää Romeota, jotta sillä säilyy into hakea maalimiehiä. Nyt palkkaa tulee liian helposti koiralle, joka on oppinut taistelmaan ja tykkää siitä yli kaiken.

Tuota ei olla tehty nyt siis siksi, että alkuunhan Romeo vähän paineistui vieraista maalimiehistä. Katsottiin, että pelkkä lelun antaminen tässä vaiheessa riittää. Maalimiehet eivät kuitenkaan tunnu paineistavan koiraa enää. Se tarjoaa kaikille lelua ja on innokas jokaisen kanssa leikkimään, joten leikin voisi nyt jo siirtää myös piilolle. Ruokapalkkaa olen miettinyt myös... Kuinkahan se Romeon kohdalla toimisi? Ruokahan rauhoittaa noin muutoin.

Siirtymämatka autoilta keskilinjalle oli tänään Romeolle liian pitkä, eikä sitä ainakaan yhtään auttanut kumma kulkija, joka tuli tiellä vastaan. Ajatus hommasta katosi välillä ja koira ei keskittynyt tämän jälkeen kunnolla tekemiseen. Puhuttiin siitä, että jatkossa siirrytään sellaisiin harjoittelumaastoihin, että autot saadaan lähemmäksi hakualuetta.

Saatiin läärätä taas treenien alussa ja lopussa Ellin 7 viikkoisia pikku holskuja. On ne kyllä aika syötävän söpösiä... Sinipantainen poika on vienyt mun sydämeni... Se kun on vielä koditonkin ja kaikkea. Voi huokaus. <3

Hyvä koira!

2011-11-05T12:31:00.006+02:00

Kuten joku voinee huomata, ollaan aika lailla innostuttu hakuilun ja esineruutuilun ihmeelliseen maailmaan. ;) Lumet, älkää tulko vielä. Tämä kun on niin hauskaa! Pitkällä metsälenkillä tehtiin taas monenlaista koirien kanssa.

Esineruutua kolmella esineellä, yksi ukko (Moorelle kaksi) ja monta luoksetuloa aina perusasentoon asti. Kuten otsikkokin kertoo, Romeo oli vallan pätevä taas tänään.

Luoksetuloja otin pitkin lenkkiä useamman kerran. Kerran jätin paikalle ja siitä luoksetulo. Virtaa oli, mutta tuli hyvin ensin eteen ja siitä kiepauttamalla sivulle. Jäi ihan hitusen vinoon, joten korjasin. Muuten kutsuin aina silloin tällöin ja wubba palkaksi hyvästä sivulletulosta. Vaan ja ainoastaan täydellinen suoritus kelpaa ja Romeo tietää sen. :) Tätä ollaan tehty paljon myös ruokakupin avulla ja saatu liike jo suhteellisen varmaksi.

Loppulenkistä edellä meni vieras koira ja Romeo oli aika kiihtyneenä menossa sen perään. Tänne-kutsu ja hyvin tuli ja kiersi nyt takakautta sivulle. Takakautta sivulle tulo olisi Romeolle ehkä luontevampaa kokonsa puolesta, mutta koska tuntuu osaavan hyvin molemmat tavat, ja persuus viimeinkin pyörii todella hienosti, ihan saman kummin se sen sitten lopulta tekee.

Haku
Yksi ukko n. 70 metrin päässä syvällä metsässä. Romeo ei nähnyt mihin ukko lähti. Hyvin vauhdikkaasti löytyi taas ukko. :) Hyvin oli Romeo osannut hyödyntää tuulen suuntaa. Huomenna hakuillaan sitten lisää holskuporukan kanssa. :)

Esineitä tänään kolme: Sählyhanska, puuharja ja kännypussi. Hyvät ja suhteellisen suorat pistot ja esineiden luovutukset käteen saakka. Luovutukset sujuvat viimeinkin hyvin ja se on iso ilon aihe. Haravointihommissa Romeo tarjosi palloa käteen asti. Nostaa hyvin, kun ei kumartele yhtään. Pitää vielä paikallaan niin kauan, jotta saa pallosta hyvä otteen. On siitä varsinkin viime aikoina tullut varsin taitava koira.

Palkkana, aina yhtä ihana ja maailman paras wubba! :P

Loput hakukuvat lisäsin Romeon omaan kuvakansioon, eli

>> TÄNNE

Hakutreenit

2011-10-30T16:53:00.007+02:00

Tänään oli hakutreenit. Mukana treeneissä oli peräti VIISI pitkäkarvaa, (paikalla oli kaikkiaan 12 pitkäkarvaa yhteensä jos Auroran pennutkin lasketaan!) yksi lyhytkarva holsku sekä karjakoira Motti.

Nyt oli tuuliapuja jo vähän liiankin kanssa. Tuulen suunta vaihteli jonkin verran, joten piilot olivat tänään tehty alla olevan kuvion mukaisesti. Kaikki koirat hyödynsivät hyvin tuulta ja maalimiehet löytyivät hienosti.

Koirien mukaan tehtiin harjoitukset. Romeolle otettiin kolme maalimiestä niin, että Romeo ei nähnyt muuta kuin, että ukot lähtivät autoilta metsään. Ukko 2 oli Loomeon tuuli lakas;) ja muilla piiloilla olivat vieraat maalimiehet. Koko matkan parkkipaikalta keskilinjalle kävellessä Romeo vinkui ja haukahteli vetäen kovasti. Hyvä olisi, että koira olisi aika rauhallinen, mutta näin alkuvaiheessa tärkeintä kai kuitenkin on se, että intoa hommaan on ja sitä kyllä Romeolla riittää.

Romeo lähti hyvin määrätietoisesti ja lujaa, oli kuulemma käynyt Ukko 3:n piilon lähellä, mutta kääntynyt sitten vauhdilla vasemmalle puolelle ja hakien sieltä ensin tärkeimmän... eli oman ukon. :) Seuraavalla kerralla oma ukko jää maalimiehistä pois, koska vieraatkin löytyvät hyvin ja niiden kanssa hommat sujuvat nyt jo hienosti.

Keskilinjalta lähetin seuraavaksi oikealle, eli Ukko 1:n luo. Hyvin löytyi sieltä suunnalta ukko ja annoin muutaman askeleen avun Romeolle, sen vilkaistessa minuun ennen piilolle menoa. Onnellisen ja pollean näköisenä wubba suussa sieltä tultiin takaisin. Kolmas ukko löytyi myös hyvin suoraviivaisesti, eikä rohkaisuja nyt enää tarvittu. Palkaksi tästä patukka.

Paljon parempaa kuin viime viikolla! Romeo leikki maalimiesten kanssa ja oli kyllä aivan eri koira kuin mitä viimeksi. Jo autosta tullessa häntä heilui maalimiehille ja homma oli selvästi jo tuttua. Koko treenien ajan Romeo oli hyvin rento ja leikkisä tarjoten löytämilleen maalimiehille leluja leikittäväksi ja nautti vieraista ihmistä. On se niin ihana murunen.

Treenien jälkeen ja alussa paapottiin Ellin pikku koiria, eli viisiviikkoisia pikku holskuja, joita oli kuusi. <3 Kovia olivat puremaan ja haisivat vienosti pennulle ja pissille. Yhtään ei kiinnosta moiset ällötykset... ;) Yök.

Hakua ja esineitä

2011-10-29T14:55:00.003+03:00

Metsälenkkiin mahdutettiin taas koirille monta mukavaa juttua. Otettiin yksi ukko, joka meni noin 50 metrin päähän piiloon. Romeo oli kiven takana piilossa, joten se ei nähnyt yhtään mihin suuntaan ukko lähti. Sivutuuli viistosti vasemmalta. Koirat (Moorekin mukana) kiersivät ukolle tuulta vasten oikealta. Romeo lähti taas niin lujaa, että kauhulla odotin, että näinköhän se loukkaa joskus vielä itseään. Ainakaan innosta ei jää homma kiinni. :) Otettiin vaan yksi ukko, kun huomenna on vasta varsinaiset hakutreenit.

Lenkin loppuun tehtiin vielä esineruutu. Esineitä oli kolme. Kakki esineet nousivat hyvin ja pistot olivat suht suoria. Parasta tänään oli ehdottomasti esineiden luovutus! Esineet tippuvat yhä helposti luovutuksessa, mutta hyvin Romeo ne nostaa ja tarjoaa uudelleen aina käteen saakka. Jess! Viimeinkin tämä alkaa toimia.

Ja loppuun vielä...

VAVISKAA kaikki PALVELUSKOIRAT. ;)

Täältä tulee Moore. :)

Toiset hakutreenit

2011-10-23T19:07:00.001+03:00

Tänään oli Romeon toiset hakutreenit. Paikalla oli kolme pitkäkarvaa; Sumu, Ruka, Romeo sekä ihana sininen Motti-karjakoira. Jälleen kerran hakutreenit joudutiin vetämään valitettavasti täysin tyynessä säässä, joten sään haltijoilta eivät koirat saaneet apuja...

Ensin merkattiin alueen keskilinja krepein ja tallattiin kolme kaistaletta ja katsottiin piilot valmiiksi. Otettiin kolmella ukolla, niin, että kaksi ukkoa oli valmiina piilossa ja kolmas ukko jätettiin mahdollista paikkausta varten. Kaksi ukkoa piiloon niin, ettei koira nähnyt muuta kun, että he poistuivat autoilta metsään. Muu porukka tuli sitten koiran ja ohjaajan perässä kävellen keskilinjalle. Keskilinjalla katsottiin ottaako koira vainua, jommasta kummasta ukosta ja päästettiin koira haluamaansa suuntaan. Romeo halusti selvästi mennä enemmän keskilinjan oikealle puolelle. Eka ukko oli aika peitteisessä maastossa ja koira katosi lähes heti näkyvistä. Muutaman kerran vilahti metsässä sivuttaissuunnassa. Etsi ja työskenteli kuulemma hyvin. Maalimiestä oli lähestynyt ensin kiven päältä kurkkaamalla :P (ukko kiven takana) ja oli alkuun säikähtänyt, että mikä täällä on.... ei huolinut palloakaan palkaksi. :(

Toiselle ukolle lähti alkuun ylös hyvin, mutta palasi takaisin tutkien aluetta sivuttaissuunnassa, nuuskutteli vähän meidän kulkemia jälkiä, kunnes lähti etenemään takaisin ylös. Jarmon mielestä oli saanut vainun ukosta lähes heti, mutta epäröi mennä piilolle tullen alemmaksi, jolloin lähdin kävelemään vähän piiloa kohti rohkaistakseni Romeota. Lähti ylös nyt hyvin ja meni ukolle vähän varovasti sivusta, mutta kun ukko alkoi jutella iloisesti ja tarjosi palloa, se kelpasi hyvin. Romeo innostui nyt jopa leikkimään pallolla ja rentoutui selvästi. :)

Jarmon mielestä Romeo tykkää kovasti hakea ja on siihen hyvin motivoitunut, mutta vieraat ukot vähän paineistavat sitä, joten jatkossa on tärkeää se miten maalimiehet koiran kanssa toimivat. Tarkoitus on saada sille nyt mahdollisimman hyvä fiilis hommaan, eli jatkossa palkka tulee heti kun koira näkee maalimiehen, eikä siltä vaadita palkkaamiseen ihan viereen tulevaa luoksetuloa. Toinen ukko oli kuitenkin jo selvästi ensimmäistä parempi, hyvä niin ja jotta koiralle saatiin lopuksi hyvä fiilis hommasta, kolmannelle piilolle meni sitten "oma" ukko, niin ettei Romeo kuitenkaan nähnyt suuntaa. Lähti täysillä hakemaan ja pian jo piilolta kuuluikin iloista huutoa. :D

Hyppäys uuteen, eli siihen, että ukot ovat jo valmiiksi piilossa, oli aika iso juttu, mutta hyvää on, että koira irtoaa hyvin ja kauaksi ja tykkää selvästi hakea. Vieraista maalimiehistä se kyllä oppii pitämään enemmän, kunhan vähän harjoitellaan. Mukavaa on se, että on onneksi sama treeniporukka joka kerta, niin tulevat koirat ja niiden tavat kaikille tutuksi ja näin koiraa on helpompi tukea.

Treenien jälkeen pientä tottistelua ja jotain henkilöryhmän tapaista, mutta lähinnä siis sitä niin tärkeää vertaistukea toisilta holskuihmisiltä siihen, kuinka saada holskun kanssa hommat toimimaan. =)

Mukavat treenit siis jälleen ja laji tuntuu kovasti mielenkiintoiselta! =)

Ukkoja ja esineitä

2011-10-22T11:37:00.002+03:00

Koirien kanssa metsään... sateesta huolimatta. Mukavaa. :) Tehtiin vajaan seitsemän kilometrin lenkki ja suurimman osan lenkistä koirat saivat olla vapaana. Lenkkiin mahtui ukkojen etsintää sekä kolmella esineellä esineruutu ja muutamia luoksetulojen vahvistuksia.

Esineet
Kaikki esineet nousivat hyvin. Romeo irtosi aina ruudun yläreunaan asti vaivattomasti ja teki töitä tehokkaasti. Kaikki esineet löytyivät nopeasti ja R toi ne. Luovutuksissa on vielä paljon toivomisen varaa. Esineet, joista ei tykkää (lompakko, avaimet, metalliesineet...) luovuttaa hyvin. Puisia ja pehmoisia esineitä mälvää ja viskoo tuodessa, eikä edes niin mielellään antaisi heti pois. Ärsyttävää, enkä tiedä miten tuon tavan saa kitkettyä pois. Oon kieltänyt ja tehnyt "vaihtarit" parempaan, mutta silti... Vai olisko vaan parempi etsiä ja käyttää noita sen inhoamia esineitä... ?

Haku
Ukko meni vähintään sen 50 metriä syvälle metsään. Pidin Romeota niin, ettei se nähnyt mihin päin ukko lähti. Ai kun olikin valtvan innoissaan odotellessa. :) Yritin saada odotellessa vähän haukkua Romeosta irti, mutta tänään ei Romeota haukuttanut, vähän vinkumista vaan. Haukkuminen on nyt "työn alla", koska se tulee olemaan Romeon ilmaisumuoto haussa. Tarkoitus on kokeilla umpipiilolla tuota, josko haukku alkaisi irtoamaan kun mamma pysyy piilossa löytämisestä huolimatta.

Romeo lähti sitten tooosi lujaa ja juoksi suoraan piilolle. Näitä tehtiin muutama harjoitus. Mukavaa oli. Mainittakoon, että ihan yhtä hyvää hakua teki myös Moore. <3

Otin muutamia luoksetuloja. Romeo tuli hyvin sivulle takapää vinhasti pyörähtäen, (vau kun tuo takapää kehittyykin huimaa vauhtia), välillä jäi vähän vinoon, mutta pienellä korjaamisella löytyi oikea paikka.

Huomenna mennäänkin sitten holskuporukan kanssa hakuilemaan. =)

Holskumaiset tokoilut

2011-10-19T18:36:00.016+03:00

Tokokaveriksi saatiin tänään mukava lyhytkarva neito nimeltä Stemma`s CarMa-Xenya, "Carma" omistajineen. Romeon ajatukset olivat tänään vähän liikaa Carmassa ja keskittyminen ei hääviä ollut... Annettiin noiden aluksi vähän juoksennella keskenään ja tämä selvästi haittasi varsinaisia treenejä. Toki tämä oli tiedossa, mutta ei nipotettu turhia treenien kannalta... ;) Eilen tein Romeon kanssa kymmenen kilometrin lenkin Muuramen harjulla, joten Romeo vaikutti jo vähän väsyneeltä noin muutoinkin, eikä oikein hyvää virettä saatu missään vaiheessa. Mun loma kun näkyy myös koirissa. :D Onneksi saavat huomenna jo levätä...

Tehtiin alokasluokan liikkeet tokohyppyä lukuunottamatta ja aloitettiin paikkamakuulla. Alku meni hyvin ja koirat makasivat levollisena, kunnes Romeo alkoi vilkuilla vieressä makaavaa Carmaa ja lopulta nousi ja meni sitä härkkimään. :( Oikea possu :/. Carmakin päätti sitten, että parempi on lähteä tästä emännän perään... Otettiin sitten paikkamakuu uudelleen niin, että oltiin lähempänä ja nyt sujui paremmin. Tosi huonosti Romeo keskittyi paikallaoloon ja loi Carmaan vähän väliä rakastuneita silmäyksiä... huoh.

Seuraaminen sen sijaan sujui varsin hyvin. Tein paljon vasemmalle käännöksiä ja palkka vasemmasta kainalosta vähän takaviistoon. Ei edistä niin pahasti ja ilme on hyvä. Tykkään! :)

Liikkeestä maahanmeno tuotti taas ongelmaa. Menee se, mutta laiskasti ja haluttomasti ja ottaa askeleita, käsiavustakin huolimatta. Jos teen maahanmenon muutoin kun liikkeestä, Romeo menee tosi napakasti ja hyvin, eli kyllä se sen osaa, mutta mitä? Kun olen sivulla, ei toimi millään. Tähän täytyy saada jotakin. Huoh... Isäntäkin oikein ihmetteli miten se nykyään meneekin tämän näin huonosti. :(

Liikkeestä seisominen meni sitten puolestaan ihan ok. (Yllä oleva kuva ei liity siis tähän... :D)

Luoksetulot olivat aika hyviä, varsinkin jälkimmäinen kerta. Ekalla tuli vähän vinosti eteen, josta kuitenkin oma-aloitteisesti kiepsahti hyvin sivulle, mitä ei ole aiemmin ilman erillistä sivu-käskyä tehnyt. Toisella tuli jo suoraan eteen, josta taas hyvä sivulletulo. Olin lähes kateellinen tuon Carman "perästä", joka pyörii niin kevyesti verrattuna tuohon Romeoon. Minkäs Romeo sille tietty voi, että on tommonen vähän kömpelö mitä tuohon persuuksen käyttöön tulee... ronsu :P Peräpään hallinta on kyllä selvästi parantunut, joten olen toiveikas.

Tässä Carmastakin muutama treenikuva. Tosi viehättävä narttu ja sai mut kyllä kovasti ihastumaan noihin lyhkäsiin... <3

Mukavat treenit ja kivaa seuraa. Kiitos Sarille ja Carmalle. Koirat leikkivät keskenään vielä pitkän tovin treenien jälkeen. Ja on taas todettava, että paras kaveri holskulle on kyllä ihan ehdottomasti toinen holsku. Ne ovat kuin luotuja toisilleen. :D

TÄÄLLÄ LOPUT KUVAT

Onni on se omistaa...

2011-10-18T18:15:00.000+03:00

Arki rullaa ja arkitottelevaisuutta harjoitellaan aina ja kaiken aikaa. Varmasti ne holskun omistajat, joilla on nöyriä ja kuuliaisia narttuja, voivat hymähdellä tätä lukiessa, että ei holskun omistaminen nyt noin työlästä ole. Itse kuitenkin joudun, tai olisko oikeastaan parempi sana, haluan tehdä koiran kanssa töitä koko ajan. Haluan juuri tuosta koirasta koiran, joka toimii hyvin eri tilanteissa parhaaksi näkemälläni tavalla ja jonka ottaminen mukaan minne vaan on helppoa ja vaivatonta. Onhan se sitä jo toki nytkin monilta osin, mutta kyllä paljon parannettavaa löytyy myös. Arki voisi sujua vähän helpommin, jos vaikkapa holskun reaktionopeus olisi vähän pienempi ja tottelevaisuus puolestaan vähän suurempi. Reaktionopeutta tuskin saa pienemmäksi, mutta saisiko sitten tottelevaisuutta vähän suuremmaksi?

Lenkillä ollaan. Jokaisen ympäriltä kuuluvan äänen ja liikkeen holsku rekisteröi. Aina se on valmis myös toimimaan salamannopeasti. Jos et ehdi ennakoida tilanteita riittävän nopeasti, koirasi menee jo tarkastamaan tilannetta... Onneksi kanalinnut ovat olleet toistaiseksi ainoita, yhden tapauksen lisäksi siis, joita holsku on käynyt säikyttelemässä.

En tiedä onko näin, mutta jotenkin tuntuu, että holskun omistajana tässä asiassa kasvattaa ns. kuudennen aistin ja oppii reagoimaan tilanteisiin erityisen nopeasti? Takana ovat ne ajat, jolloin Mp3-soitin kuului lenkille lähdettäessä vakiovarusteisiin ja kuljit ajatuksiisi uponneena koirien juostessa nätisti vapaana vierelläsi... Nyt valitset mielellään metsän tai pellon missä liikkuu mahdollisimman vähän muita kulkijoita ja siltikin olet aina tarkkana. Näin ainakin meillä.

Koiran arkihallintaa ei voi koskaan korostaa liikaa. Luoksetuloissa koiran pitäisi tulla aina ja varmasti. Joo, tulee tuo aina ja varmasti kun ollaan treeneissä ja se on jätetty käskyn alle paikalle istumaan. Ei mitään ongelmaa. Entäpä sitten kun ollaan metsässä ja viereisestä pusikosta pyrkii ilmaan kanalintu, esiin loikkii jänis tai vastaan tulee vihainen irtokoira? Vieläkin se tottelee, no ei ehkä jäniksen kohdalla, mutta selvästi viiveellä ja nyt selvästi huonommin ja epäröiden. Juuri ja juuri tilanne pysyy jotenkin hallinnassa ja on käynyt mielessä sekin, että joku kerta koira tällaisessa tilanteessa vaan karkaa käsistä ja menee vaistojensa mukaan...

Kerran se lähtikin. Tuli kyllä tässäkin tapauksessa kutsusta nätisti luo, mutta samaan aikaan en saanut skottia riittävän nopeasti kiinni, skotti siis karkasi ensin ja samassa holskukin lähti... Vastassa oli meidän laumaamme syvästi inhoava musta kiinanpystykorvauros, joka on meidän koirille aina ollut melkoinen peikko jo pelkästään värinsäkin takia. Aika värirasisteja ovat nämä meidän kaksi koiraa, vaikka toinen noista kantaa itsekin tätä "inhottua" väriä. :P Onneksi kaikki osapuolet selvisivät tapauksesta vain säikähdyksellä ja suurten pahoittelujen saattelemana. Näitä tilanteita ei saisi koskaan sattua, mutta loppujen lopuksi näitä on aika vaikea harjoitella etukäteen.

Luoksetuloa sen sijaan täytyy vahvistaa jatkuvasti ja erilaisissa ympäristöissä. Koiran hyvä hallinta teettää paljon töitä ja on suhteellisen haastavaa, varsinkin kun asuu taajama-alueella, jossa väkeä ja toisia koiria liikkuu paljon. Erilaisia yhteentörmäyksiä ja ohituksia kun tulee päivittäin. Moni ihminen esim. pelkää tuon kokoista koiraa ihan tosissaan. Sen huomaa jo pelkästään lenkillä ollessa, vaikka koira nätisti kiinni vierellä kulkeekin aina ohitustilanteissa. Itse en halua kuulua koskaan siihen joukkoon, joka väliinpitämättömyydellä pilaa tämän hienon rodun mainetta ja pyrin siihen, että koira olisi aina mahdollisimman hyvin hallinnassa.

Helppoa on sanoa, pidä se koirasi kiinni, jos et sitä koe kunnolla hallitsevasi. Silti jokainen tietää miten tärkeää holskulle (ja tietenkin muillekin roduille) on myös ainakin osittainen vapaus ja haluan sitä myös omalleni tarjota mahdollisimman paljon. Etsimme koko ajan metsiä ja uusia alueita juoksuttaa vapaana koiria, huomataksemme, että koiratiheys alkaa olla nykypäivänä melkoinen...

Sitten toinen asia, joka aiheuttaa toisinaan päänvaivaa, mutta ihan koulutettavissa oleva asia sekin, on oma alue ja sen vahtiminen. Omaa pihaa pitää vartioida ja holskun mielestä oma katu ja lähikorttelit kuuluvat myös sen "omaan" alueeseen. Tahdoinpa tai en. No, en tahdo ja myönnän, että tähän olisin voinut napakammin ihan alkujaan puuttua, mutta koulutus olisi tässä tapuksessa pitänyt aloittaa terriereistä, jotka ovat holskua kovasti vahtiin kannustaneet ja näin "talon tavoille" opettaneet. Jos muutamalta ihan lähinaapurilta käytäisiin tiedustelemassa, mitä mieltä he ovat meidän koirista, vastaus voisi olla jotakin mitä en haluaisi kuulla. Sen verran meidän aidatulla pihalla joskus jyristään ohikulkeville. Kielletty on, mutta porukassa tyhmyys kuitenkin usein tiivistyy. Kaksi uskoo, kolmas ei. Kolmas ei ole kuitenkaan holsku. ;) Helpoin tapa on ottaa koirat tällöin sisälle...

Lenkillä myös rähistäisiin mielellään, jos se sallittaisiin ja tarkoitan tällä tätä omaa aluetta. Aina tähän samaan asiaan saa näemmä napakasti palata. Asiaa ei auta se, että aina silloin tällöin joku irtokoira ampuu iholle. Sen sijaan kun lähdetään vähän kauemmaksi omilta nurkilta, koiran vahtimiskäytös katoaa välittömästi ja muutenkin käytös on kaikin puolin vähintäänkin aina tyydyttävää, jopa lähes kiitettävää. Hoh-hoijaa-asenne ja koira on hyvin levollinen ja itsevarma.

Ihannehan toki olisi asua holskun kanssa maaseudulla. Pohjoisessa ollessa asuimme mökkiä, joka oli keskellä ei mitään. Koko viikon aikana holskusta ei lähtenyt ääntäkään ja sen kanssa eläminen oli hyvin leppoisaa... Turhiahan holsku ei ilmoittele, vaan kaikkeen ääntelyyn löytyy aina joku syy. "Päteviä" syitä kun vaan taajama-alueella on suhteellisen usein...

Eli luoksetulojen vahvistukset kunniaan, niitä tulee tukea aina, vaikka taitoa jo onkin ja vahtimisviettiin kannattaa puuttua...

Onni on se kuitenkin omistaa. Niin villi, niin vahva... ja niin rakas.

Romeon ensimmäiset hakutreenit

2011-10-16T21:13:00.007+03:00

Vihdoinkin saatiin sitten koottua holskumainen hakuiluporukka Jyvässeudulta kasaan, niin että päästiin aloittamaan hakuilut! =)

Porukassa hakuilee näillä näkymin siis neljä pitkäkarva holskua; Sumu, Ruka, Lakka ja Romeo, ja yksi lyhytkarva holsku CarMa ja ihana sininen karjakoira, nimeltä Motti. Porukkaa opastaa ja vetää hakuilusta ja holskuista tietävä Jarmo.

Ekat treenit otettiin käymällä ensin teoriaa läpi, koska kokemusta ei useimmilla meistä ollut.

Varsinaiset treenit aloitettiin merkkaamalla ensin keskilinja, jonka jälkeen tehtiin kaistaleita ja merkattiin maalimiesten piilot.

Koirat saivat nähdä maalimiehen lähdön n. viisi metriä, jonka jälkeen koiran näköyhteys ukkoon pyrittiin peittämään, jotta koira etsii ilmavainun avulla. Romeolle eka maalimies oli tuttu, eli tämä ihan mun oma ukko. :) "Ukko" sana on selvästi tullut tutuksi jo Romeolle, joten annettu tehtävä ei ollut missään vaiheessa epäselvä Romeolle. Romeo meni täysillä suoraan piiloon, josta sai patukan palkaksi. Patukkaa pitikin sitten esitellä kaikille kunniakierrosten avulla, eikä mamman käskyä tuoda sitä, otettu kuuleviin korviin... niin Romeomaista välillä. :/

Toinen lähetys otettiin vieraalla maalimiehellä ja nyt sitten maalimies oli Jarmo. Edelleen ei mitään ongelmaa innokkuudessa lähteä ukkoa hakemaan. Meni täysillä, vaikka maalimies olikin nyt vieras. Tuli kuulemma hyvin ja suoraan piilolle, josta palkkana patukka. =)

Kaikki koirat tekivät tosi hyvää työtä tänään, joten tästä on mukava jatkaa! Ensi sunnuntaina tehdäänkin sitten treeniä kolmella maalimiehellä. Tästä eteenpäin hakutreenit ovat joka sunnuntai. Katsotaan nyt mitä saadaan aikaan tällä saralla Romeon kanssa. =)

CarMa katsoo minne mamma katosi!

Sumu odottelee vuoroaan

Karjakoira Motti vauhdissa

TÄÄLLÄ KUVIA >>

Seuraamista

2011-10-11T06:29:00.000+03:00

Eilen piti olla agikurssilaisten syystreenit, mutta kun vettä tuli kun esterin peestä koko päivän, treenit joudutttiin lopulta perumaan. Ja kun niitä niin innolla odotin. :(

Nonon trimmipaikka on kentän lähellä ja kun Nonolla oli eilen trimmiaika, mentiin Romeon kanssa ottamaan sitten pientä tottista vesisateesta huolimatta. Maa oli sen verran märkä, että otin ainoastaan muutaman pätkän seuraamista.

Seuraamisessa tarkoitus on saada Romeon edistäminen pois ja paikka paremmaksi, joten patukka oli vasemmassa kainalosssa ja käännökset tein vasemmalle. Palkka alaviistoon, noin kello seiskan kohdalle. Ja joo. Paremmin tuo piti paikkansa, eikä tunkenut niin eteen kun palkka tuli vasemmalta, eikä oikealta. Tätä nyt jatketaan sitten. Tuntui ainakin ihan hyvältä Romeon tekeminen, mutta tietty vähän vaikea sanoa kun yksin treenaa. Ilme oli ainakin tosi hyvä ja tykkään tuosta. Sitä "laamaa", jonka kanssa ennen treenasin, ei ole enää onneksi aikoihin näkynyt. :P

Mietin, josko ottaisi ihan jonkun kiinteän treenipäivän talveksi, jolloin kävisi vaikkapa just tuolla Muuramen hiekkarinteen kentällä. (Olettaen, ettei siellä ole muita tapahtumia silloin tms. ) Treeniseura kelpaa edelleen. ;) .

Tottista Muuramessa

2011-10-04T06:45:00.005+03:00

Ajeltiin Muurameen tottistelemaan Romeon kanssa. Otin seuraamista, maahanmenoa, kapulan noutoa ja eteen istumista.

Seuraaminesta noin yleisesti tykkäsin, vaikka edisti toisinaan ja pientä väljyyttä oli. Eihän tuosta semmosta "jalan painajaa" koskaan tulekaan, ;) mutta kontakti kuitenkin enimmän aikaa hyvä. Patukkapalkka toimi tänään mukavasti ja selvästi namia paremmin. Intoa oli tehdä ja poitsu oli koko ajan kivasti kuulolla.

Maahanmenot takkuaa nyt jotenkin harvinaisen paljon, vaikka jossain vaiheessa maahanmeno sujui jo tosi napakasti. Valuu aina muutaman askeleen ja sitä toivottua kunnon läjähdystä ei vaan tule. Viime keväänä tokokurssilla maahanmeno sujui paremmin. :/ Reeniä, reeniä eiköhän se taas löydy.

Kapulan kanssa ei saatu mitään järkevää aikaiseksi. Ote kapulasta oli huono ja samoin luovutus...

Sain isännän ja videokamerankin paikalle, joten tässä kuvaa reeneistä. Tosin vasta treenien loppupuolelta...

Juoksut ja aamutottikset

2011-09-28T20:12:00.005+03:00

Heräsin tänään kymmenen minuuttia liian myöhään. Kello ei herättänyt. Päätin, sama aamulenkki, mutta pikkasen lujempaa. Hölkkä tuntui niin hyvältä, että melkein koko matka tulikin juostua ja voi hitsi miten hyvä olo lenkin jälkeen. Tätä lisää!

Aikaa jäi sitten vielä lyhyellä tottistreenille. Lyhyttä seuraamista, liikkeestä maahanmenoa... Seuraamisessa edisti jostain syystä hirmuisesti, kontakti oli kuitenkin koko ajan hyvä ja intoa oli. Palkkasin aina käännöksen jälkeen lentävällä pallolla. Maahanmenot ei kovin napakoita olleet. Lisää vauhtia ja valuminen pois. Syksyn ja talven aikana toko/tottis reilaan ja keväällä tai ensi kesänä tokokokeeseen.

Luonnetestiin Romeo menee toukokuussa 2012. Näyttelyt eivät ole meille se kaikkein tärkein juttu, joten viimeistä sertiä metsästetään sitten ensi keväänä.

Märkiä ja haisevia koiria... :(

2011-09-25T17:21:00.005+03:00

Viikonloppu vietettiin mökillä. Käytiin samoilemassa metsissä ja pelloilla. :) Launtaina satoi ihan reippaasti vettä, joten hienot uudet lenkkimaastot jäivät kuvaamatta. Kameraa kun ei viitsinyt vesisateeseen ottaa. Lenkkimaastoja piti muuttaa mökillä tapahtuvan hirven metsästyksen takia, jotta ei jääty hirviporukan jalkohin. Lauantaina rämmittiin useita tunteja pelloilla ja metsissä ja nähtiin muutamia aika kuvauksellisia ja hienoja autiotalojakin. Mukavaa oli sateesta huolimatta. Illalla olikin sitten mökillä varsin väsyneitä ja märkiä rakkeja takkatulen ääressä lämmitelemässä. <3

Tehtiin Romeolle myös esineruutu lenkin yhteydessä. Kaikki kolme esinettä nousi aika helpon oloisesti. :)

Jokunen syksyinen kuvakin tuli taas otettua sunnuntaina kun aurinko paistoi. Aamulla tehtiin kuuden kilsan lenkki erämaassa vielä ennen kotiin lähtöä. >> TÄÄLLÄ KUVIA LISÄÄ

Kaverikuva <3

Mejäkauden päätöskoe

2011-09-18T21:35:00.004+03:00

Mejäkauden viimeinen koe vietettiin Toivakassa. Paikkana oli kaunis Hirsiaho, joka on sata vuotta vanha kartano.

Koe oli oman harjoitteluporukan, eli meidän mejärinkiläisten järjestämä. Koe oli yhden tuomarin koe ja kokeessa oli kuusi koiraa. Järjestelyt sujuivat varsin moitteettomasti, mikä oli mukavaa kun kyseessä oli ensimmäinen meidän oma koe.

Porukkaan kuuluu yksi mejätuomari, joka kylläkin oli poissa, mutta hänen poissa ololleen oli kuitenkin varsin pätevä syy, ;) sillä hän edusti piiriämme samaan aikaan SM-kokeessa jo kolmatta kertaa Iiriksen kanssa, kaksi mejän koetoimitsijakurssin läpi käynyttä ja sitten vielä meitä muuten vaan hirmuisen aktiivisia harrastajia...

Kokeen "kakaraosastoa"... Ruuti. Palkittiin iloisena jäljestäjänä. :)

Isolla pihalla oli mukava juoksennella

Talossa riitti tutkimista

100-vuotiaan rakennuksen seinissä oli oma historiansa, jota Romeo luki.

Keittiössä valmistui kahtena päivänä (ja iltana) herkulliset ruoat...

Tupa

Lakka tolleri. Romeon rakkaus.

Romeo sai nimensä veroisesti olla kaikkien "tyttöjen sankari". Pellolla kirmasi koko viikonlopun lauma, johon kuului kaksi tolleria, kaksi mäykkyä ja Romeo.

Pellolla oli kiva olla kavereiden kanssa

Romeo ja Nelli... :/ :P

Vähän epäilytti jo ennalta kuinka tuo jälkimmäinen jaksaa kokeessa, (Lakka ei osallistunut kokeeseen)

kun piti koko ajan hulmuta tyttöjen perässä.

Sisällä oli hulinaa...

Rauha ja tyttärensä Ruuti

Tunnelma SM-mejää seuratessa ja veikatessa finaalin päässeitä oli jännittävä. Kari laitteli meille tuloksia kisapaikalta sitä mukaan kun ne luettiin SM-kokeessa. Harmi, että Iiriksen loistava 47 pisteen jäljestys ei ihan riittänyt kuuden sakkiin. :( Taso oli ihan huikean kova jälleen kerran.

Ruokaa jäi ylikin, koska sitä oli tehty paljon. =) Sauna lämpesi ja juomaakin meni. ;) Koirat pyörivät jaloissa ja tulivat ihmeen hyvin juttuun keskenään myös sisätiloissa. Pienet pitivät isommille vähän jöötä. :D

Koe alkamassa kylmän yön jälkeen...

Väsyttää...

Koirat saivat kokeessa varsin hyviä tuloksia. Romeon jäljestys ei ollut ihan sitä parasta Romeota, vaan "tyttöjen" kanssa hengailu taisi vähän kostautua ;) ja näkyi pienoisena väsymyksenä jäljestystyössä. Ei kuitenkaan haittaa, pääasia oli, että kaikilla oli mukavaa.

Oppaan purkaessa jäljestyksen jälkeen Romeon jälkeä, siellä oli ollut metsästäjä bassetin kanssa, joten jälki lienee sotketunutkin, sen verran kummallista lenkkiä Romeo metsässä kolmennella osuudella teki. Tuloksena kuitenkin VOI 2 31 p. Kolmannella osuudella siis yksi hukka.

Mejäkokeita on ollut paljon, mutta nyt kausi on ohi. Ja hyvä niin, koska takki on nyt aika tyhjä. Seuraavan kerran Romeo starttaa sitten vasta ensi keväänä. Muutamia harjoituksia teen syksyllä, mutta ne ovat säästetty vain ja ainoastaan Moorelle. Teknisesti Romeolla ei kuitenkaan ole mitään ongelmia, joten se saa nyt olla hyvin ansaitulla mejätauolla.

Mukava mejäkausi takana, vaikka väsymys on tällä hetkellä aika järkky. Toivottavasti tekstistä saa jotakin tolkkua, sen verran ajatus viikonlopun jälkeen pätkii...

Yhteenveto Romeon mejäkaudesta tulee myöhemmin. Romeo nukkuu jalat seinällä ja kuorsaa söpön vienoisesti, taidanpa ottaa siitä mallia. (Jalkoja en nosta seinälle. )

Esineitä ja mejäkoejärjestelyä

2011-09-14T20:15:00.006+03:00

Alkuviikko on ollut kiireistä ensi viikonlopun mejäkokeen takia ja koirat ovat joutuneet pärjäämään vähemmällä. Romeon alkuviikko on ollut pikku lenkkejä ja autossa odottelua, kun ihmiset ovat hoidelleet asioita. Keskiviikkona lenkin jälkeen tein Romeolle esineruudun neljällä esineellä, jotta työkoira ;) pääsee välillä töihin ja saa vähän purkaa ylimääräistä energiaa nenua käyttämällä.

Esineenä oli lompakko, känny, pikku nalle, pieni puupalikka...

Hyvät ja suhteellisen suorat pistot. Lähtee suoraan. Ruudun lähes yläosassa alkaa laajentaa hakua sivuttaissuunnassa. Hakee mielestäni hyvin koko alueelta. Kolme esinettä tuli hyvin ja nopeasti. Viimeistä, eli lompakkoa haki pidempään. Oli tuonut sitä yläkulmasta ensimmäisenä jo jonkin matkaa, mutta vaihtoi toisen esineen kohdalla, tuoden sen... Olisiko tällä ollut vaikutusta, että oli hankalampi löytää tuo esine, jonka paikka oli kerran vaihtunut. Tiedä sitä sitten.

Alla muutama kuva Rompsusta viikonlopun mejäkokeen jälkeen... >> LISÄÄ KUVIA

Ensi viikonloppuna on sitten se meidän oma mejäkoe. Siitä, ja sen järjestelyistä kirjoitinkin >> TUONNE BLOGIN PUOLELLE

Ykkönen! :)

2011-09-11T21:35:00.003+03:00

Viikonloppu vierähti Jyväskylän Leppälahdessa mejäkokeessa Suomen Jackrusselinterriereiden mestaruuskokeessa. Tuloksensa Romeolle tänään VOI 1 45 pistettä! Tuomari rokotti meiltä vähän pisteitä liian nopeasta vauhdista, kovasta jarruttelustakin huolimatta. Aika jäljellä oli 26 minuuttia, joten on me nopeamminkin joskus menty, ;) mutta tottahan toki on, että kävelyvauhti pitäisi olla aika hidasta, jotta metsästäjä voi tarvittaessa ampua haavakon, eikä huohottaa jälkikoiran perässä...

Jäljellä oli "häiriönä" peräti kaksikin metsäkanalintua, sekä metsästys käynnissä laukauksista päätellen aika lähellä, mutta Romeo keskittyi oikein hienosti jäljestykseen.

Hei, me tuuletellaan jäljen jälkeen.. ! Silloin pompitaan varsin holskumaisesti! :D

Tuomarin koeselostus (Jarno Hynninen)

Ohjattu alku ja alkumakauksen tutkiminen, matkaan maavainulla. Vahvan vetävä jäljestystyyli, joka vaatii jarruttamista. Osuudet mennään varmasti jäljellä muutamin suunnantarkastuslenkein. 1. ja 4. osuudella lintuja pyrähtää lentoon jäljen tuntumasta, kielto auttaa, mutta toisella kerralla jätökset houkuttavat, kehotuksin jatkaa. Sorkalle tullaan suoraan, sorkka haltuun. Kulmat selviävät käännöksillä, katko jäljentekijän jälkiä. Makauksista osoitettiin 2 selvästi, 1 nopeasti, 1 yli. Vahva jälkikoira, jonka kanssa harjoitellaan hieman hitaampaa etenemistä.

Tottista

2011-09-08T20:43:00.001+03:00

Mooren ollessa trimmissä, kävin Romeon kanssa tottistelemassa Muuramessa. Tehtiin lyhyet, mutta tehokkaat treenit vesisateesta huolimatta.

Liike lähti aina perusasennosta ja palkkana namin sijaan narupallo. Romeo tuli hyvin sivulle myös liikkeestä, vaikka edelleen takapään käyttö on aika kömpelöä. Seuraaminen oli tiivistä ja kontakti enimmän aikaa tosi hyvä. Lyhyttä seuraamista ja palkka. Mukavaa oli nähdä, että Romeo oli niin innoissaan seuraamista tehdessä...

Paikallaolo sujui hyvin ja luotan siihen nyt jo itsekin, että se pysyy. Kävelin kentän toiseen päähän, jonne jätin pallon eteenlähetystä varten, sekä tein myös yhden pidemmän luoksetulon. Luoksetulossa Romeo tuli vähän vinosti eteen. Sivulle kiepautus takakautta sujui hyvin ja sopii isolle Romeolle paremmin kuin edestä sivulle tulo. Tätä ollaan treenattu vähemmän, mutta tähän tapaan me tullaan nyt siirtymään, koska se on vaan paljon paremman näköistä Romeolle kuin edestä sivulle tulo.

Liikkeestä maahanmeno sujui ihan liian hitaasti ja Romeo otti vielä muutamia askeleita ennen maahanmenoa, joten otin käsiavulla vähän vauhtia mukaan. Kyllä se siitä tämänkin lähtee sujumaan, kun palautellaan tämä taas kunnolla mieleen.

Liikkeestä seisominen sujui hyvin. Odota-käsky on kuitenkin oltava tosi napakka ODO-ta, jotta Romeo pysähtyy varmasti. Käsky ei saa venyä yhtään.

Leikittiin välillä ukko-leikkiä Laurin kanssa, koska alueella oli monta hyvää piilopaikkaa. Taitavasti ja innolla Romeo haki. =)

Lopuksi ajelin vielä vanhempieni luo ja käytin Romeon juoksemassa pellolla, jossa sai juosta vielä "löysät" pois. Mukavan väsy koira hyppäsi sitten peräkonttiin, kun lähdettiin hakemaan Moorea. =)

Mejäkokeita tulossa...

Viikonloppuna onkin sitten vielä mejäkoe. Saatiin peruutuspaikka kokeeseen, joten kai sitä täytyy vielä yrittää jaksaa, vaikka tässä vaiheessa kautta alkaa olla jo vähän väsynyt mejään. Vielä kaksi mejäkoetta ja sitten verivermeet pakataan Romeon osalta kaappiin tältä kaudelta.

Mejäkoe Korpilahden Surkeella

2011-09-05T18:27:00.007+03:00

Launtainan ajeltiin Korpilahden Surkeelle Keski-Suomen Noutajakoirayhdistyksen mejäkokeeseen. Tehtiin isännän kanssa kokeeseen korvaava jälki. Maasto oli suhteellisen mukavaa, vaikkakin kovin ojaista. Hirvikärpäsiä oli tsiljoona ja olo jälkeä tehdessä oli varsin epämukava. :( Vielä koepaikalla syödessä ja illallakin kärpäsiä sai irrotella tukasta. Ei ole heikkohermoisten laji tämäkään. Sen verran innolla nuo pikkukaverit tunkeutuivat korviin, nenään ja suuhuun.

Jälki saatiin ajoissa valmiiksi ja hurautettiin yöksi kotiin.

Koepäivä. Surkeella surkeesti. :(

Sunnuntaina ajettiin koepaikalle. Kuulas ja kaunis syysaamu. Järjestelyt olivat kaikilta osin aivan huiput, vaikka kyseessä olikin iso koe, eli kaikkinensa peräti viiden tuomarin koe. Koiria oli mukana kaikkiaan 27. Jälki oli noin muutoin ihan ok, ja koepaikka oli vallan ihana. Lähellä oli kiva ranta, jossa Romeo sai käydä välillä uimassa ja vähän kauempana pelto, jossa Romeo sai kirmata mielin määrin...

Jostakin syystä Surkeella menee kyllä ihan nimensä mukaisesti meillä aina varsin surkeesti. Arpaonni oli tänään huono. Päivän viimeinen ja se kuumin jälki. : (

Laukaisutestissä istuttiin varsin tyylikkäästi...

Kun sitten viimein meidän vuoro tuli, Romeo bongasi jo tieltä jonkun hajun jäljen oikealta puolelta ja toivoin, että se ehtisi rauhoittua kunnolla ennen lähtöä. Niin ei kuitenkaan käynyt. Lähes heti ohjauskreppejen loputtua Romeo suuntasi jäljeltä sivuun vasemalle tätä juttua tarkastamaan ja sai tästä hukan. Joku elukka oli mitä ilmeisemmin mennyt juuri jäljen yli ja tämän haju kiinnosti kovasti Romeota.

Puhtaalta jäljeltä jäljestys jatkui hyvin aina lähes kaadolle saakka. Kaato oli aivan liian lähellä tietä ja se oli sijoitettu heti loivan kaarroksen jälkeen. : (Romeo meni lähes tielle nähdessään siellä auton, jossa kokeen sihteeri istui ovet auki ja sai tästä sitten toisen hukan. No tätä tämä välillä on. Harmitti kuitenkin tuo hukka kokeen jälkeen. Tuloksena VOI 3 28 p.

Palkinto oli kuitenkin komia...

Uinnin jälkeen...

Pellolla

Muutama juoksukuva mun jellonasta...

>> KUVIA

Huippu hyvät esineet!

2011-09-01T18:57:00.004+03:00

Pääsin tänään aikaisemmin töistä ja lähdin heti parin tunnin metsälenkille Romeon ja Mooren kanssa. Illalla kirjastoreissulla käytiin tekemässä isännän kanssa Romeolle vielä esineruutu. Intoa oli taas ihanan paljon ja Romeon työskentely oli tänään tosi hyvää!

Esineitä oli kolme ja ne ovat tässä:

Kokonaisaika ruudussa kolmella esineellä, oli joku 2-3 minuuttia, vaikka maa oli hyvin peitteinen ja maastoltaan aika hankalan oloinen. (alla olevat kuvat eivät ole tämän päivän ruudusta...)

Esineet ruudussa:

Känny

Kävelin ruudun vasenta reunaa yläkulmaa kohti, käännyin vähän keskemmälle ruutua ja viskasin kännyn niin pitkälle kun lensi ruudun yläosaa kohti. Risahti muuten ikävästi kun känny osui johonkin... :P

Lomapakko lensi jonnekin ruudun keskivaiheilla ja nalle oli ruudussa oikealla aika alhaalla.

Romeo lähti lujaa ja haki kännyn ja toi sitä vauhdilla. Ruudun keskivaiheilla känny putosi vauhdissa maahan. On varmaan esineenä aika liukas ja vaikeasti kannettava koiran suussa. Romeo pyöri vähän ja se näytti etsivän sitä kunnes lähti sitten taas tulemaan lujaa. Suussa olikin nyt vaan lompakko kännyn sijaan! :O

Seuraavalla lähetyksellä toi sitten hyvin suoraviivaisesti kännykän paikasta, jonne oli sen pudottanut.

Nalle teetti vähän enemmän töitä, haki sitä hetken, kunnes löysi ja toi vauhdilla. Luovutti ihan käteen asti, kun maltoin rauhassa odottaa ja vaatia siltä esinettä. Vähän viskomalla tosin, mutta kuitenkin paremmin kuin joskus.

Ihan minusta kuitenkin huippu suoritus tänään! Paljon intoa, paljon vauhtia, mutta koko ajan myös ajatus mukana työskentelyssä. Tästä tykkään!

Romeo olisi selvästi ollut valmis hakemaan lisääkin esineitä. Sille riittää onneksi hyvin, että palkkana esineiden välissä on vaan pelkkä kehu. Työskentely tuntuu olevan sille se kaikkein paras palkka. Loppupalkkana kuitenkin whiskasta ja kepin kanssa hömpöttelyä. Voi kun olikin tyytyväinen koira ja emäntä treenien jälkeen. =)

Perustottelevainen... ?

2011-08-30T06:45:00.006+03:00

Pitkästä aikaa olimme eilen mukana Muuramen Kennelkerhon perustottelevaisuuskoulutuksessa. Tosin kesätaukokin juuri loppui, joten kesällä ei yhteistreenejä ole ollutkaan. Koiria oli mukana varmaan ennätysmäärä. En laskenut monta, mutta useita kymmeniä niitä oli. Porukka jaettiin kahdelle kouluttajalle.

Alkuun tehtiin paljon seuraamista ringissä, luoksepäästävyyttä, täyskäännöksiä, liikkeen pysähdyttyä koirat istumaan, - seisomaan, - maahan... ja erilaisia kohtaamisharjoituksia. Romeo tsemppasi alussa hienosti ja teki kivalla kontaktilla, mutta kun homma jatkui ja jatkui pitkään, Romeo alkoi olla aika kuormittuneen oloinen ja pientä pöhinää alkoi olla ilmassa. Isoja uroksia oli joka puolella paljon ja edellämme kulki hoffiuros, joten keskittyminen seuraamiseen ja hyvään kontaktiin tahtoi olla välillä aika haastavaa. Hyvää harjoitusta kyllä, ei siinä mitään. Leikitin välillä patukalla ja Romeo rentoutui vähän.

Otettiin myös kahden minuutin paikkamakuuta toisten koirien välissä. Toisella puolella oli bokserinarttu ja toisella hoffiuros ja muutenkin koirarivistö oli ihan kiitettävän runsaslukuinen ja rivi tiivis. Romeo pysyi paikalla hyvin levollisen oloisena, eikä sillä ollut selvästi pienintä aikomustakaan nousta. Sillä oli semmonen hoh-hoijaa-asenne ja silmissä tympääntynyt katse. Kai tästä tulee olla iloinen. ;) Tämä antaa kyllä paljon toivoa mahdollisia tokokokeita ajatellen. Vitsi, kun uskaltaisi vaan mennä sinne kokeeseen. Kaikki liikkeet sujuvat ainakin kohtalaisesti, mutta kesän jälkeen niiden mieleenpalautus on kyllä ihan paikallaan sekä minulle, että koiralle. ;)

Toisen kouluttajan kanssa tehtiin paikalla istumista ja luoksetuloa.

Paikalla istuminen

Jätin Romeon istumaan paikalleen ja tein erilaisia askelkuvioita ja kiersin koiran takaa ympäri useamman kerran. Ei ongelmaa. Paikalla istuminen on agissa vahvistunut tosi hyväksi. :)

Luoksetulossa jätin istumaan ja näytti vähän siltä, että Romeo haaveili sittenkin olevansa agissa, eikä tokossa ja kuvitteli olevansa hyvin osaavan paikka-käskyn alla . :D Pyysin luokse ja R istuu kun tatti paikallaan ja tuijottaa fiksun oloisena minua. :D Ai, kun se onkin viisas. Vasta kun peruutin muutaman askeleen ja tehostin käskyä käsimerkillä, Romeo lähti tulemaan. Vedättääkö se nyt mua vai mitä oikein? Vähän iloisuutta enemmän toko touhuun ja paljon lisää VAUHTIA!

Kesän jälkeen...

Joo. Toko/tottis on jäänyt kesällä tosi vähälle ja nyt on kyllä pakko alkaa tsempata taas. Mejä vie paljon aikaa ja muut lajit pakostakin kesäisin vähän jää. Pitää pistää meille joku tavoite, että saadaan jotakin aikaiseksi myös tokon ja tottiksen puolella. ;)

Huomaa kyllä, että koko kesä ollaan oltu tekemättä oikein mitään muuta, kun treenattu agilitya ja tehty maastolajeja. Ja pakko sanoa, että ei oikein hotaissut nämäkään tokotreenit tänään. :(. Ei minua, eikä selvästi myöskään Romeota. Mistä saisi oikein kunnolla intoa taas tähän lajiin? Toko kun on vaan aika helkutin tylsää... huoh. Ei voi mitään. Pitäisi löytää joku hyvä ja pieni treeniryhmä ja aloittaa joku tavoitteellinen koulutus...

Agikurssin päätös

2011-08-25T17:54:00.006+03:00

Nyt on sitten agilityn jatkokurssi ohi. Paljon on opittu ja laji on kyllä vienenyt meidät täysin mukanaan. Tätä täytyy saada lisää!

Vähän ennen kuutta lähdettiin Romeon kanssa treeneihin ja puoli kymmeneltä illalla oltiin kotona. Ensin lämmitelyä, sitten treenit ja loppuun vielä Lakka-holskun kanssa holskumaista riekkumista ja kotona olikin sitten vallan väsy rakki. =)

Tehtiin tällä kertaa eri ohjaajan rataa ja radalla oli jotenkin aika kinkkisiä ristiin ohjauksia, kuten tuosta alla olevasta nuoliviidakostakin voi todeta. :D

Rata näytti jokseenkin tältä.

Ekana esteenä oli puomi. Ensimmäistä kertaa Romeo meni puomin ilman hihnaa. =) Alastulokontaktilla odotti lihapullaa, jossa pyysin Romeon istumaan. Vauhti oli aika sopivaa ja Romeo asteli rauhallisen ja luottavaisen oloisena puomia, eikä lähtenyt missään vaiheessa rynnimään liian kovaa. Kävelin kädet selkeästi sivuilla suoraan eteenpäin, jotta Romeo ei ala kurottelemaan minua kohti.

Romeo meni radan hyvin ja teki taas radan juuri niin kun sitä ohjasin. Kouluttajat ovat sanoeet tästä useasti: Romeo yrittää paikata minun virheitä ja tekee koko ajan parhaansa seuratessaan ohjausta, joka valitettavasti on toisinaan kaikkea muuta kuin selkeä. :( Välillä harmittaa niin koiran puolesta. Täytyisi kuivaharjoitella aina niin hyvin, että rata varmaan sujuu, jotta se olisi reilua koiralle.

Oma ohjaus oli alkuun varsinkin ihan persiistä ja jotenkin ristiin ohjaukset eivät tahtoneet millään luonnistua, vaikka rata näyttikin alkuun hyvin helpolta. Noin periaatteessa ohjauksessa ei tarvitse tuossa edes paljon liikkua, vaan pystytellä keskialueella ja vaihtaa vaan esteiden eri puolille ja heittää koira putkeen. Siis hyvin helppoo... ;) Joo-o. Romeo oli sitten aika pallo hukassa, että ohjaa nyt johonkin suuntaan kun pyörin aitojen välissä keskellä... Romeo on kyllä hyvä! Muutaman toiston jälkeen, radan käydessä jo vähän tutummaksi, ohjauskin sujui jo sitten ihan hyvin. :)

Koirien vaihtoa

Loppuajalla kokeiltiin ohjata toisten koiria. Ohjasin sileäkarvaista kettuterrieri Tirppaa, joka olikin varsin sähäkkä tapaus. Välillä tuntui, että tyyppi jää jalkoihin kun pyörähteli niin vauhdikkaasti puolelta toiselle. :D Vauhtia ei ainakaan puuttunut ja Tirppa oli herkkä ohjaukselle. Juosta sai oikein kunnolla ja jos et ehtinyt ohjata, Tirppa päätti itse minkä esteen seuraavaksi menee. Oli ainakin innokas, kovin yritteliäs, taitava ja iloinen koira. =)

Vaikka Tirppa ja Moore ovat molemmat terriereitä, mitään samankaltaista ei noiden ohjaamisessa ollut. Moore on radalla vielä aika hidas ja harkitsee kaiken ennen tekemistä, kun taas Tirppa menee koko ajan satalasissa. :D

Oli hauskaa ja opettavaista vaihtaa koiraa. Samat tutut ohjauskuviot ja askellukset kun eivät toisen koiran kassa toimikaan, kun vauhtia on pelissä ihan eri tavalla tai vieraalla koiralla on jo totuttu tapa työskennellä.

Romeo pääsi Ellin ohjaukseen. Kokemus oli sille selvästi vähän outo, varsinkin alkuun. :D Kävi kurkkaamassa kentän reunalla minua, että olen varmasti paikalla. Totteli Elliä, mutta empi kovasti kaikessa tekemisessä ja Romeon ilo oli aika kaukana varsinkin alkuun. :D Hyvä kokemus kuitenkin Romeolle ja loppua kohden alkoi olla jo selvästi enemmän mukana hommassa ja myös Ellin ohjauksessa.

Nyt ollaan sitten valitettavasti vailla treeniryhmää, joten toivotaan, että jotakin agilityyn liittyvää saadaan tehdä myös jatkossa...

Toinen varasija

2011-08-23T13:54:00.000+03:00

Mejän PM-kokeeseen ollaan toisella varasijalla, joten ensi vuodelle jää sitten ainakin tavoitteita... ;) Ellei sitten peruutuksia tule.

Tavoitteena meidän kaudelle oli kuitenkin FI JVA -titteli ja se saavutettiin. Kaikki muu sen jälkeen onkin ollut pelkkää plussaa. Pienestä jäi kiinni PM-paikka, mutta hienoa oli päästä näinkin pitkälle...

Neljällä esineellä

2011-08-21T14:37:00.004+03:00

Viikonloppu vietettiin mökillä hyvin liikunnallisissa ja touhukkaissa merkeissä. Perjantaista sunnuntaihin tehtiin pitkiä lenkkejä ja Romeo sai olla lähes koko ajan vapaana. Romeo kyöräsi lintuja ja teki paljon pistoja metsään, mutta en raaskinut oikein kieltääkään, ;) niin mukavaa poitsulla oli ja saipahan ainakin kunnolla liikuntaa laiskan kesän jälkeen. Se siis vaan juoksi ja juoksi pelkästään juoksemisen ilosta...

Mökillä tehtiin myös neljällä esineellä esineruutua. Esineenä olivat; lompakko, rannehikinauha, dummy (ei se Romeon rakkain) ja yksi "koiran lelu".

Esineet olivat maastossa näin. Lompakko ruudun keskellä, rannehikinauha kulman vasemmassa alareunassa, dummy ruudun yläreunassa keskellä ja "koiran lelu" ruudun oikeassa kulmassa keskivaiheilla.

Intoa oli ja Romeo vonkui ja piippas taas ennen lähtöä. Ekana nousi koiran lelu. Sitä piti matkalla mälvätä ja viskoa minkä kerkesi ja tuominen oli hidasta ja lopussa piti vähän houkutellakin tuomaan perille. Päätin, että kaikki ns. liian kivat lelut jäävät nyt pois ja palaamme käyttämään vaan näitä kunnon esineitä.

Seuraavana nousi lompakko, jonka Romeo toi hyvin ja mälväämättä. Sitten oli vuorossa hikinauha, jonka kanssa ei myöskään ollut mitään ongelmaa. Hyvin lähti vielä neljännelläkin lähetyksellä ja osasi irrota hyvin aina yläkulmaan asti, kun ensin tutki pikaisesti ruudun alaosan. Hyvin löysi dummyn, eikä jäänyt yhtään mälväämään sitä kun näki, että aloin viritellä palkkaa esille ja kehuin kovasti. Välipalkkana oli pallolla leikkiä ja loppupalkkana whiskasta.

Ei hassumpi treeni. Romeo toi hyvin esineet, mutta ns. leluja alkaa helposti heitellä ja mälvätä, joten niitä en jatkossa taida enää viitsiä käyttää. Toisaalta nuo ovat kyllä tehneet tehtävänsä ja tuoneet hommaan vielä lisää intoa. =)

Illat Romeo riekkui keppien kanssa, uiden tai kuoppaa kaivaen... >> Romeon touhuja lisää

Illalla oli sitten mökillä maailman väsynein holsku, joka yritti näyttää huvittavan terävältä, kunnes silmäluomet lurppasivat kiinni ja poika sammui...

>> TÄÄLLÄ LISÄÄ KUVIA

Luento: koiran hajuaisti, ominaishajun tunnistaminen ja nenän käyttö

2011-08-18T18:44:00.007+03:00

Eilen olimme kuuntelemassa Ilkka Hormilan luentoa aiheesta koiran hajuaisti, ominaishajun tunnistaminen ja nenän käyttö. Ilkka Hormila on ylikonstaapeli, Polamk Poliisikoiralaitoksen opettaja ja työskentelee poliisin ID-koirien parissa. Paljon tuli asiaa, joten yritän purkaa niitä tähän sekavassa järjestyksessä. Päällimmäisenä jäi tunne, että tämä mies taitaa kyllä homman.

Ensin Hormila kertoi koiran uskomattomasta hajuaistista, joka tuskin kenellekään koiraihmiselle on sinällään yllätys. Koirat ovat ilmiömäisiä nenänkäyttäjiä ja oppivat helposti erottamaan eri hajut toisistaan.

Henkilöetsintä
Opetuksessa kannattaa käyttää ensin yhtä puhdasta hajua, eli yksilöllinen ominaishaju opetetaan ensin koiralle. Hormila oli sitä mieltä, että jäljestystä voi harrastaa ympäri vuoden, pakkasrajana hänellä itsellään on -10 astetta ja talvella on kesää helpompaa tehdä puhdasta hajujälkeä. (puhdas jälki= 1 haju) Talvella kun on vähemmän häiriöjälkiä.

Usein koiralle opetetaan myös hajucocktaileja eli esim. putkilo, jossa haisee erilaisia hajuja kuten vaikkapa tee, kahvi, kaakao jne. Putkilolla leikkimällä saadaan mielihyvä näihin haluttuihin hajuihin ja sitä kautta koiralle halukkuus myös etsiä näitä hajuja.

Kovan alustan treeni:
Hormila näytti useita videoita, joissa hän ja hänen yksikön työntekijät kouluttivat koiria kovilla alustoilla (asfaltilla) etsimään ihmisjälkeä ja kertoi samalla miten koirien koulutus tapahtuu.

Haju säilyy siis ainoastaan lasipurkissa. Esim. pussista haju menee läpi. Lasipurkkiin laitetaan alkuun ihmisen haju. Koulutuksessa käytetään sideharsoa, (kertakäyttöisiä kuitukangastaitoksia), johon haju hangataan jäljentekijästä, esim käsivarsista ja tätä purkkia haistelutetaan koiralle ennen kuin se saa etsiä jäljen alun.

Jälki tehdään näin: vati, jonne vähän vetttä, jäljentekijä pesee käsivärsia tällä vedelle. Vesi talteen suihkepulloon ja sitten jäljen tekoon. Suora jälki (50-100 askelta) ja sen ajo 5-10 minuuttia teon jälkeen. Jälki päättyy aina hajustettuun esineeseen. Aloituspaikka kastellaan vedellä. Alkuun isompi suihkaus ja sitten pieniä tippoja vettä, joiden päälle ihminen kävelee. Mukaan kuuluu myös esineilmaisu (jonka koiran tulee hallita ennen jälkeä) eli mm. kolikko, avain ym. pienet esineet, joiden kohdalla koira menee maahan. Jälki päättyy aina esineeseen ja sen jälkeen palkka. Esineen voi sijoittaa myön jonkin hankalan kohdan jälkeen, jolloin koiraa voi motivoida palkkaamalla ja joskus hajupurkkia voi haisteluttaa myös kesken jäljen motivaation lisäämiseksi.

Markettien parkkipaikat aamutuimaan ovat hyviä treenipaikkoja ja poliisikoirilla tavoitteena on selvitä siellä myös ihmis- ja autovilinässä, eli koirat eivät saa ottaa häiriöitä mistään ympärillä olevista asioista. Asfalttitreeniä kannattaa tehdä alkuun n. 15-20 kertaa, jonka jälkeen voi vaihtaa toiseen alustaan esim. nurmikko, metsä, jotta koira ei hämmenny myöhemmin alustan muutoksesta. Liian suuri vietti ja kovat kierrokset ovat haitaksi koska tällöin koira ei saa hajua ja nenä menee tukkoon. Koira tulisi olla rauhallisessa mielentilassa ennen jäljestystä. Koira myös. ns. kalibroi nenänsä, joten ennen jäljestämistä koira kannattaa ottaa autosta haistelemaan ja tutkimaan paikkoja, jotta jäljestyksen aikana koira on ns. valmis.

Poliisien työkoirat työskentelevät näin; maanantai ja tiistai jälkeä, keskiviikkona jotakin muuta (tottis) ja loppuviikkona jotain lyhyttä ja helppoa. Eli koiraa ei kyllästytetä liialla treenamisella. Koira oppii sysäyksittäin, aivoissa tapahtuu pysyviä muutoksia ja liika harjoittelu haittaa tekemistä. Työkoiran koulutus kestää n. kaksi vuotta.
Opetuksessa tehdään tyyliin: yksi vaikea jälki ja sen jälkeen 6-8 helppoa jälkeä. Hormila kritisoi sitä, että ihmiset aina asettavat kilpailullisia tavoitteita yhä ylemmäksi ja ylemmäksi ja koira kyllästyy. Koiralle tulisi suoda paljon onnistumisia ja helppoja jälkiä ja tämä usein unohtuu. Koiran pitää saada siis hyvin paljon onnistumisia, mielenkiintoisia, vaihtelevia ja eri pituisia treenejä ja tietenkin aina treenien loppuun pitkää leikkimistä ja koiran kanssa hömpöttelyä. Koira ei koskaan tiedä kuinka pitkä kulloinnekin jälki on. Se voi päättyä esim 15 metriin ja siinä olleesseen esineeseen tai sitten jälki onkin 900 metriä ym.

Palkkaukseen Hormila käyttää usein sanallista kehua, joskus nami, mutta aika vähäeleisesti koiraa palkitaan jäljellä.

Hyvä jälkikoira on:

kokenut
työskentelee keskittyneesti
päämäärähakuinen
aktiivinen
tasapainoisessa vireessä
ohjattavissa

Jäljestyksessä hyödynnetään koiran ravinnonhankintaa ja se on myös ns. metsästystapahtuma. Sen lisäksi koira tarvitsee myös paljon vaihtelua vastapainoksi.

Koira vaistoaa ohjaajan mielialan, eli treenien jälkeen ei kannata kiukutella ja äksyillä, vaan koiralle pitää jäädä tapahtumasta onnistunut ja hyvä mieli. Voidaan myös tehdä helpompi jälki ja ajaa se koiralla jonkin epäonnistuneen suorituksen jälkeen hyvän kokemuksen tarjoamiseksi. Treenamisen tulee olla hauskaa, ole siis iloinen!

Luento oli hyvin mielenkiintoinen ja tuki kyllä monilta osin myös omaa näkemystä koirien jäljestämisestä, eli sitä mikä on koiralle luontaista ja mikä taas ei. Hormila puhui koiran tarkastuslenkeistä ja siitä, miten ne tulee koirille sallia koska haju leviää mm. hajulauttoina ympäristöön ja on vaan hyvä asia, että koira voi tarkastaa jälkien sivut ja erotella oikean ja väärän jäljen toisistaan. Pk-jälki on siis joltakin osin koiran näkövinkkelistä aika keinotekoinen ja koiralle luonnon vastainen ja esim. makkarajälkeen koirat kyllästyvät nopeasti. Esim. ihmiset vaativat koiralta 90-asteen kulmia, kun jäljen haju siirtyy kulmalta tuulen ym. ympäristövaikutusten mukaan aina joten koiralla ei ole siis oikein edes edellytyksiä mennä kulmaa 90-asteisena kulmana. Koiran siirtymämatka on myös vähintään se 30 cm jolloin hajumolekyylit vasta saavuttavat koirien aivot. Hajujäljen loputtua koira siis usein jatkaa pienen matkan ja pysähtyy sitten kuin seinään tämän siirtymän takia. Loivat kulmat ovat näin ollen koiralle paljon luontaisempia. Sen lisäksi pk-lajeissa koiran päätä pyritään pitämään alhaalla kun taas koira haistelee paremmin vähän ylempää kuin ihan maanrajasta, koska haju jää myös ilmaan ja aluskasvillisuuteen ja se on koiralle myös luontaisempaa käytöstä. Koira saattaa myös pyrkiä oikaisemaan jäljellä koska jos tuulen suunta yllättäin muuttuu, haju tuleekin toisaalta ja usein ihmiset kieltävät tämän, vaikka koira toimiikin vaan luontaisten vaistojensa mukaan. Suorempi reitti saaliseläimen luo on saalistuksen onnistumisen kannalta järkevämpi kuin kiertää koko jälkilenkki tarkasti.

Pakko sanoa, että tästäkin syystä mejä on minusta huomattavan paljon mielekkäämpää koiralle kuin esim. pk-jälki. Mejässä koira liikkuu luontaisten vaistojen mukaan ja on siinä selvästi omimmillaan kuin mitä se pk-jäljessä on. Kulmat lenkitetään ja tuulen myötä jälki voi olla pari metriä jäljen sivussa ja koira valitsee silloin tämän paikan seurata jälkeä. Tarvittaessa myös pää nousee ylös ja laskee alas. Koira saa tarkastella ympäristöä lenkein ja erotella oikeat ja väärät hajut toisistaan. Silti se siirtyy pisteestä A pisteeseen B, eli löytää sen mitä etsitään.

Hormilan luento käsitteli myös ihmisen ominaishajun merkitystä jäljestämisessä.

Kaikki ihmiset haisevat erilaisilta
Ihmisen hajua esim. palikasta tms. ei saa pesemällä pois, vaan se jää kuumentamisesta ym. huolimatta siihen
kämmenissä ja jalkapohjissa on vähiten ihmisen hajua. Sen sijaan selässä, kasvoissa ja päänahassa on paljon ihmisen ominaishajua.

Koiralla on myös erinomainen lähi- ja syvämuisti ja jo kohtukaudelta koirat oppivat tietyt hajut ja niiden merkityksen.

Tässä nyt jotakin mitä mieleen jäi. :)

Viikonloppu Kannonkoskella - mejäkoe

2011-08-15T06:53:00.002+03:00

Kannonkoskella...

vai Kannonkoskessa? (Hilmonkoski)

Jälkientekopäivä

Lauantaiaamuna noin kello 7.00 lähdettiin ajamaan Kannonkoskelle Keski-Suomen Mäyräkoirakerhon, eli oman seuramme mejäkokeeseen. Tehtiin yksi voittajajälki ja yksi avojälki riistarikkaaseen maastoon. Kuuma oli jälleen kerran, kun sää taas "sopivasti" lämpeni juuri kokeeseen. Teeret lentelivät ympärillä ja avojäljellä n. 30 metrin päässä meistä laidunsi kaikessa rauhassa hirvilehmä. Vedin sientä samalla perässä ja isäntä alkoi innolla kaivamaan kännykkää, jotta saadaan hirvi kuvattua. Levollisen näköisenä se mutusteli heinää ja antoi meidän rauhassa lähestyä sitä. Funtsin sitten, että hirvi saattaa tulla päälle koska ollaan niin lähellä sitä ja kuinkas sitä sitten väistellään, kun jäljeltäkään ei saisi mielellään poistua. Naksuttelin suuta ja hirvi havaitsi meidät ja lähti arvokkaasti astelemaan toiseen suuntaan. Hienoa oli kyllä nähdä hirvi niin läheltä omassa ympäristössään. On se kuitenkin aikas iso. =)

Majapaikan vieressä oli riistantutkimuskeskus ja siellä oli käytössä haaska. Paikalla on kuulemma käynyt viisi eri karhua, joten niitä oli myös runsaasti koealueella ja paikalliset olivat niitä usein myös nähneet. Niihin emme onneksi törmänneet, vaikka metsässä kokeessa Romeota joku pelottikin.

Illalla paisteltiin makkaraa, aina yhtä hyvässä mejäseurassa, ;) tehtiin iltalenkki kauniille Hilmonkoskelle. Illalla olikin jo mukavan viileää. Matkailuauton takana oli kiva pelto missä sai juoksuttaa koiria. Ruoho oli niin pitkää, että Romeo sai etsiä palloa pellosta ja Romeo nautti kovasti pellolla pomppimisesta. Yö nukuttiin omassa matkailuautossa.

Ennen nukkumaanmenoa ihastelimme hienoa kuutamoa

Koepäivä

Aamulla herättiin siihen kun porukkaa alkoi tulla koepaikalle. Olimme ilmoittautuneet jo illalla, joten saimme onneksi nukkua melkein puoli kahdeksaan. Jäljet oli laitettu niin, että avokoirat oli jaettu ryhmien alkuun ja meillä se tiesi sitä, että meidän lähtövuoro oli vasta neljäntenä koirakkona. Rotuina olivat mm. belgianpaimenkoira, beagle ja kaksi venäläis-eurooppalaista laikaa... Rotukirjo siis ihan mielenkiintoinen. Mäyräkoirilla koe oli samalla myös heidän mestaruuskokeensa.

Jäljestys sujui mukavasti. Eteneminen oli reipasta ja varmaa yhtä kohtaa lukuunottamatta. Makuut Romeo merkkasi hyvin, paitsi makauksista ekaa josta ei havaintoa minullakaan. Yhdessä kohtaa Romeo kieltäytyi etenemästä, vaikutti vähän pelokkaalta ja vaihtoi äkkiä suuntaa. Haki jotakin ilmavainulla jäljen oikealta puolelta, josta saatiin yksi hukka ja siihen taisi mennä sitten myös meidän PM-paikka.

Kokeesta jäi kuitenkin valtavan hieno fiilis. Olosuhteet olivat vaativat kuumassa metsässä juuri puolen päivän aikaan jolloin oli kuuminta. Tuuli oli myös kohtalaisen kovaa ja jälkikin oli hyvin haasteellinen maastoltaan, joten nämäkin huomioiden Romeo työskenteli hyvin. Etenevyys sujuu paremmin kuin koskaan aiemmin, eli koira luottaa yhä enemmän omaan osaamiseensa ja nyt se alkaa näkyä yhä selvemmin. Romeo tavallaan saalistaa jälkeä joka on hienoa katsottavaa. Täytyy jarrutella suhteellisen kovasti, jotta huolimattomuus ei tule myöhemmin mukaan kuvioon. Hienon näköistä jäljestystä ja tuomarinkin sanoi, että tältä menon pitääkin näyttää.

Raskas, mutta hieno viikonloppu takana. Mäyräkoirien mestariksi ylsi mejärinkiläisten Karin Iiris hienoilla 49. pisteellä, joten onnea heille!

Tuloksena tänään siis VOI 2 36 p.

Tuomarin koeselostus (Nina Kujala)

Rauhoitettu, opastettu lähtö alkumakaus merkaten. Romeo jäljestää pääsääntöisesti ilmavainulla jäljen molemmin puolin siksakaten. 1. ja 2. osuus jäljen päällä tapahtuvaa työskentelyä. 3. osuuden alussa vaikeat tuuliolosuhteet ja maastonmuodot ajavat Romeon aina hukkaan saakka. Myös viimeisen osuuden alussa laaja tarkastuslenkki. 1. kulma rengastamalla, 2. katkokulma jäljentekijöiden jälkiä pitkin ja viimeinen tarkasti. Makauksista 1. ohi, muut merkkaa tarkasti. Kaadolle pysähtyy ja jää nuolemaan. Hieno suoritus vaikeista olosuhteista huolimatta, tulevaisuudessa varmasti korkeampia pisteitä.

Kolmella esineellä

2011-08-11T20:44:00.002+03:00

Tänään tehtiin lenkin yhteyteen esineruutu. Olipa hienoa nähdä mikä into Romeolla oli, kun ilma ei ollut kerrankaan liian kuuma! Metsässä kävi melkoinen möly ja piipaus kun niin teki mieli päästä isännän perään hakemaan esineitä.

Esineitä oli kolme; lompakko, rannehikinauha ja Romeolle aina yhtä mieluinen dummy. Lompakko oli ruudun vasemmassa yläkulmassa, rannehikinauha ruudun keskiosissa ja dummy ruudun ylänurkassa. Alaosa oli tällä kertaa tyhjä. Toiveena oli, että jos muut esineet nousisi vaikkapa ensin ja dummy viimeisenä koska se olisi Romeolle se kaikkein mieluisin kannettava. Mitä vielä. Dummy oli viety kaikkein kauimmaksi ruudun ylänurkkaan ja sinnehän se Romeo ensimmäisenä sinkosi ja dummy suussa loikki innokkaana takaisin. Tuossa on aina se sama ongelma, että Romeon mielestä dummya on pakko ainakin vähän mälvätä ja puistella, eikä sitä viitsisi kovin hyvin luovuttaa... :/ Toi kuitenkin, mutta kovat ravistelut piti ensin tehdä. Kielsin kyllä puistelut... ;) mutta.. :(

Toinen lähetys sujui myös vauhdikkaasti ja aika helpon oloisesti Romeo löysi rannehikinauhan. Kolmea esinettä ei olla aikaisemmin tehty, mutta intoa oli niin paljon, että mitään ongelmaa ei tuossa kolmannessakaan esineessä ollut. Innolla lähti, hyvin työskenteli ja löydettyään palautti mukavan suoraviivaisesti.

Oikein kiva fiilis jäi tästä treenistä. Tällaiselta homman pitäisi aina näyttääkin. Täytyy lisätä pikku hiljaa noita esineitä nyt kun homma kerran on Romeosta noin mukavaa. Tuon dummyn etsiminen ja tuominen tuolta metsästä tuntui saavan Romeon ihan liekkeihin, vaikka se ei ns. oikea esine ollutkaan. Esineruutuilu on siitäkin hauskaa, että siinä ei tarvitse itse muuta kun katsella ja koira saa samalla erittäin hyvää liikuntaa metsässä. Kivaa. =)

Viikonloppuna mejäkoe... SM-karsintaan?

Viikonloppuna matkataan Kannonkoskelle jossa ollaankin koko viikonloppu. Romeolla on vielä se viimeinen mahdollisuus yrittää kerätä pisteitä mejän SM-karsintoihin jotka ovat elokuun lopussa. Tämän hetkinen tilanne on todennäköisesti se, että pisteet eivät Romeolla ihan riittäisi PM-paikkaan. Paprut ovat kuitenkin kaiken varalta vetämässä, joten peukkuja tarvitaan. ;)

Viimeisiä viedään (12/13)

2011-08-11T16:25:00.002+03:00

Eilen käytiin Muuramen agitreeneissä

Alkuun tehtiin alkeiskurssilaisten kanssa muutama kerta A-estettä. Romeo ottaa aika helposti ylösnousuun liikaa vauhtia, joten rauhoitin hihnalla ja sanoin. Kiipesi sitten nätisti ja tuli rauhassa alas pysähtyen kontaktille. Nämä ovat nyt niitä viimeisiä kertoja hihnan kanssa, alkaa kuitenkin sujua jo sen verran hienosti.

Omalla kurssilla tehtiin viime kertaista videoitua rataa, eli tätä:

Ohjaaja oli katsonut videot läpi ja arvioitiin näitä meidän töppäilyjä ja laitettiin mm. pari valssia oikealle paikalle. Nyt rata tuntui mukavan helpolta ja muutama valssi oikeassa paikassa antoi ohjaukseen ihan erilaista otetta.

Yksittäisinä esteinä olivat kepit ja rengas. Kepit meni ekalla kerralla tosi nätisti, selvästi koiralla on jotakin jäänyt päähän näistä harjotteista, koska ei tarjonnut tällä kertaa edes väärältä puolelta aloitusta ja välit olivat yllättävän sujuvat. =)

Renkaan tein niin, että eka jätin istumaan ja otin läpi, jotta Romeo tajuaa ensin mitä ollaan tekemässä. Toisella kerralla ohjaus koiran viereltä. Molemmat toimivat hyvin. Hyppäsi hyvin ja ilmavasti eikä yrittänyt vääristä väleistä.

Eilen oli sitten jo toiseksi viimeinen agikerta. Jatkosta ei toistaiseksi ole tietoa, mutta täytynee miettiä jotakin... Sen verran ollaan jo lajiin hurahdettu.

Kuopio KV - EH

2011-08-07T19:00:00.003+03:00

Tänään ei mennyt ihan samalla tavalla Kuopiossa kuin eilen Saarijärvellä ;) tuloksena kuitenkin EH. Naurettiin ennen kehään menoa Ellin kanssa, että onko mitään tehtävissä Romeon kamalan pystytukan kanssa. Turkki sojottaa selästä ihan pystyssä ja on kieltämättä aika söpön näköinen, mutta esim. upea turkkiseen ROP-koira Hagridiin verrattuna, turkki on kyllä aika naurettavan näköinen. Vertailukohtana oli monta upeaturkkista koiraa, joten Romeo näytti lähinnä huvittavalta lyhyessä pohjavillattomassa kesäkarvassaan.

Heti kehään mennessä, tuli vähän turhaa kuumenemista toisen uroksen ja Romeon kesken. Toinen osapuoli aloitti kovan ärinän Romeolle heti kehään päästyä ja kummatkin koirat kuumeni sen verran, että ensimmäinen kierros kehää juostiin ympäri murinan säestyksellä...

Yksilöarvostelussa Romeo yritti koko ajan istua, seisoi kuin laama (väsynyt) ja oli niin lysyssä kun olla ja voi. :( Mua ei tää kiinnosta-ilme päällä. Nostelin sitä sitten mahan alta ylös. Tämä on näitä, ÄLÄ tee tätä ikinä-juttuja, jonka olin iloisesti taas unohtanut. :/ Asettelin sitä seisomaan ja samalla seisoin sen edessä, jotta sillä ei ole suoraa katsekontaktia ihan kehän reunalla seisovaan toiseen urokseen, jota yritti vähän kuikuilla. En sitten nähnyt miltä koiran asento sivusta näyttää. Kehän jälkeen Viikin Kirsi sanoi totuudenmukaisesti, että Romeo seisoi aivan kamalan näköisesti selkä köyryssä ja jalat mahan alla koko ajan ja esiintyminen oli näyttänyt ihan hirveältä. :( . Kiitos Kirsi, tätä myö kyllä tarvittiinkin, jotta muistuu taas mieleen tuo koiran hyvä esittäminen.

Arvostelu oli ihan mielenkiintoinen. :D Piti ihan hieraista silmiä. Aiemmin Romeota ei ole koskaan lyhytrunkoiseksi sanottu, koska mielestäni se on pidempirunkoisia holskuja, joita olen nähnyt. :D Turkista tuli maininta avoin ja pörröinen, :D, sitä se kyllä on ja maininta "... näyttää hieman tukevalta". No, me ei oltu tänään ihan hirveesti tuomarin mieleen.

Toista kertaa ei enää tehdä kahta näyttelyä samalle viikonlopulle, koska Romeo oli niin selvästi vielä väsynyt eilisen Saarijärvi keikan jälkeen ja se näkyi vielä koiran olemuksessa.

ROP meni ehdottomasti oikeaan osoitteeseen. Hagrid-uros oli valtavan komea ja aivan fantastisessa turkissa! Koko kesänä ei kuulemma koiralta ole lähtenyt edes karvaa, joten sitä oli todella paljon ja se oli upeaa ja kiiltävää. Hieno koira kertakaikkiaan!

Onnea myös Ellille ja Somatuulen Auroralle upeasta tuloksesta. VSP koira tänään ja Cacib! Mukava päivä ja paikalla peräti kymmenen hienoa pitkäkarvaa.

>>KUVIA TÄÄLLÄ

Saarijärvi KR

2011-08-06T14:45:00.006+03:00

Very nice type. Correct proportions. Masculine head, nice neck, straight topline. Well developed chest. Correct angulations. Moves very well. Nice coat. Could show bit more temperament.

AVO-ERI AVK1 SA PU1 SERTI ROP!

Tuomari Rodi Hubenthal, Norja

(Erittäin hieno tyyppi. Oikeat mittasuhteet. Urosmainen pää, hyvä kaula, suora selkälinja. Hyvin muotoutunut rintakehä. Oikeat kulmaukset. Liikkuu erittäin hyvin. Hieno turkki. Voisi ilmaista hieman enemmän temperamenttia).

>> KUVIA täällä

Agilitykurssi Muuramessa

2011-08-04T16:16:00.007+03:00

Videoitiin tänään agitreenit, jotta näkee vähän missä mennään. Huoh... Tällä tasolla ollaan siis nyt, joten paljon on vielä opittavaa ja treenattavaa. ;D Esteet alkavat olla jo kaikki tuttuja, joten tästähän se agility oikeastaan vasta alkaakin! Kuvattu rata on kurssin lopussa ja Romeo on jo vähän väsyneen oloinen ja se näkyy viimeiselle sarjaesteellä, jota sitten jään tuohon suotta hinkkaamaan ja rimoja välillä nostelemaan. :/ Tuo vie vaan Romeolta intoa...

Kiitos Marjalle videoimisesta!

Pari kuvaa esteiltä

Muurilla

A-este otetaan vielä varovasti...

rauhassa alas.

Aidat

putkeen.

TÄÄLLÄ LISÄÄ KUVIA

Valioitumisen jälkeen...

2011-07-29T21:17:00.003+03:00

... on aika rentoutua mökillä.

Loikoilla laiturilla,

tai mukavasti tuvan lattialla.

Välillä voi käydä uimassa,

tai vaikkapa saunassa.

Voi haistella kesän kukkia...

tai tehdä pikku lenkkejä.

Viettää aikaa ystävien kanssa,

tai pureskella vaan keppejä,

Voi katsella järvelle...

ja nauttia viileistä illoista.

Kiitos Romeo.

Romeo - Suomen Jäljestämisvalio, FI JVA!!

2011-07-24T21:14:00.013+03:00

Romeosta tuli tänään Suomen Jäljestämisvalio, FI JVA, ensimmäisenä hollanninpaimenkoirana Suomessa.

Lisätty koeraportti nukutun yön jälkeen...

Mejäkoe Uurainen

Jälkientekopäivä

Lauantaina tehtiin korvaava jälki +28 asteen helteessä. Ei kiva, mutta ei auttanut, aika kuuma oli. Ehditiin juuri ennen rajua ukonilmaa ja kaatosadetta pois metsästä. Märkänä toki oltiin, mutta vain hiestä. Vettä tulikin sitten kaatamalla koko illan ja ukkosmyrskyt raivosivat koealueella ja sen ympäristössä. Arveltiin, että hyviä tuloksia tuskin olisi tulossa seuraavan päivän kokeesta näissä olosuhteissa. Jälki kun leviää kaatosateessa aika tavalla ja vaikeuttaa koiran työskentelyä.

Koepäivä

Aamu alkoi kaatosateella ja voimakkaalla ukkosen jyrinällä. Metsässä oli lähes trooppinen ilmasto ja todella kuumaa sateesta huolimatta. Fiilikset olivat aika huonot ja tuntui, että peli oli on jo menetetty. Päätin, että ukkosella en metsään lähde jos oman vuoron aikaan jyrisee, sen verran ukkosta pelkään Astamyrsyn läheltä kokeneena. Arpaonni oli iloinen yllätys. Päivän ensimmäinen jälki (kerrankin!) ja jyrinäkin tauonnut! Kerrankaan ei tarvinnut odotella tunteja, vaan sai vetää säärystimet ja maastokengät jalkaan ja lähteä saman tien metsään.

Heti jäljelle lähdettyä, huomasin, että kaatosateet olivat levittäneet jälkeä ja se näkyi Romeon työskentelyssä. Koira kulki hyvin aaltoilevasti ja kovasti jälkeä hakien. Ukkospuuskat olivat saanet myös riistan liikkumaan metsässä, koska jokapuolella oli tuoreita riistan jälkiä; sorkkauria ja jätöksiä. Näitäkin Romeo tutki, mutta palasi onneksi nopeasti takaisin jäljelle. Lintu oli, kuten se näköjään meidän jäljelle aina on, ;) viimeisellä osuudella ja sain taas karjaista oikein kunnolla, jotta Romeo ymmärsi antaa asian olla. (Koiraa saa siis kieltää kokeessa kerran, mutta liinasta ei saa missään vaiheessa nykäistä, eikä muutenkaan ohjailla koiraa vaan liina tulee olla löysällä. Jos koiraa lähtee linnun perään, ohjaajan tulee vaan seurata mukana) Nätisti Romeo palasi takaisin hommiin kun tajusi linnun lentäneen matkoihinsa. Olisiko sekin jo kyllästynyt noihin perkeleisiin. :D Mukavaa oli, että koiran työskentelyä kehuttiin iloiseksi, koska sitä se minustakin oli ja se tuntuu aina erityisen hyvältä. Jäljellä oli myös hirven luuranko, jota Romeo kävi nuuskimassa. :/ Oli hienoa tulla kaadolle kun omaa EI-karjahdusta lukuunottamatta kuljettiin hiljaisesti koiraa seuraten. Mitä nyt takana tuleva slurps-ääni vähän kummastutti ja piti kurkata onko takana tulevilla kaikki hyvin. Tuomari ja opas putosivat peräkanaa suokuoppaan ja mumisivat vähän tätä... Kokeessa tuli paljon nollia ja moni kokenutkin konkari suuntasi väärille teille riistanjälkien ja sateen sotkettua jälkeä. Vaativissa olosuhteissa saatiin tänään tulokseksi siis VOI 1, 42 p ja samalla saatiin viimeinen puuttuva ykköstulos valioitumista varten! Romeo sai palkaksi tietenkin valtavasti rapsuja ja kehuja, whiskasta ja Pedigree-purkkiruokaa, jota se saa aina kokeen jälkeen. Tuntuu olevan siitä aika herkkua. Isommat juhlat pidetään talvella tutulla mejäporukalla ja omat juhlat alkavat pika puoliin...

Tavoite on nyt saavutettu ja Romeo on ansainnut nyt hyvän huilitauon kaikesta tekemisestä. Huomenna lähdetään mökille ja Romeo saa rentotua uimalla ja nauttimalla laiskasta maalaiselämästä.... Sen se on nyt ansainnut.

LÄMMIN KIITOS kaikille lukuisille onnittelijoille (fb:ssä ja muualla) ja kasvattaja Katia Närvälle erityiskiitos aivan huippu hienosta ja rakkaasta koirasta. Romeo oli voittajaluokan nuorin koira, joten parhaat mejävuodet pitäisi olla meillä vielä edessä, joten tästä on mukava jatkaa lajin parissa...

Tuomarin koeselostus (Kati Huovila)

Tarkasti ja rauhallisesti alkumakaus, ohjaten jäljelle. Romeon työskentely on jarrutettunakin reipasta, iloista, osittain aaltoilevaa ja ilmavainuista. Sorkanjäljet kiinnostavat toisella ja kolmannella osuudella, samoin linnun lentoon lähtö 4. osuudella. Katkolla veren lopusta ulkokautta ilmavainulla kaarros, samalla riistapolku tarkastaen, itsenäisesti ilmavainulla 2. osuudelle. Toinen kulma tarkasti, kolmas ulkopuolelta lenkillä rinteessä. Makuista 1. ja 3. tarkasti, 2. hidastaen, 4. yli linnun lähtiessä vierestä lentoon. Kiellolla perään, vaan kaartoi itsenäisesti jäljelle. Ilmavainulla kaadolle haistelemaan. Riista vaikutti tänään suoritukseen.

Kuvassa tuomari Kati Huovilan kanssa.

Tulevaa - Näyttelyitä ja luonnetesti... ?

2011-07-21T18:40:00.001+03:00

Tulevaa...

NÄYTTELYT, eli karvaton koira pääsee näytelmiin elokuun puolivälissä kahdesti (Saarijärvi ja Kuopio) ja marraskuussa mennään sitten Jyväskylän näyttelyyn. Odotukset eivät järin suuret ole. Karvaa lähtee ihan kiitettävästi tällä hetkellä...

LUONNETESTI! Loppuvuodesta olisi Romeolle suunnitteilla myös luonnetesti, joka järjestetään Muuramessa. Mukaan mennään jos mahdutaan. Soittoaikaa kaksi tuntia, joten vain nopeimmat ehtivät... Toisaalta ei haittaa jos luonnetesti siirtyy kevääseenkin. Ehtiipä sälli vielä lisää aikuistua.
MEJÄKOKEITA! Jokunen vielä syksyn aikana. Ensi viikonloppuna seuraava...

Ei menny ihan putkeen... :( (9/13)

2011-07-20T22:21:00.002+03:00

Tänään ajeltiin Romeon kanssa Muurameen agilitykurssille. Eilen kävin Mooren kanssa henga-agissa ja täytyy sanoa, että kyllä isoa koiraa on kuitenkin niin paljon helpompi ohjata kuin pientä... :)

Alkeiskurssilaisten kanssa otettiin puomia. Kontaktille ohjasin koiran, pysäytin ja annoin siinä palkan. Sitten käsi sivulle ja kehumalla annoin koiran kävellä puomia. Jotenkin epävarma olo itsellä, että haluaisi pitää ne kädet lähellä varmistamassa... Romeo meni hyvin ja rauhallisesti kun kävelin reippaasti käsi sivulla. Ennen alastulokontaktia lihapullaa naaman eteen ja kontaktille istutus ja namin syöttöä. Toinen kerta samoin. Siinä vaiheessa kun otin toisen käden sivulta tarjotakseni lihapullaa ennen alastulokontaktia rauhoittaakseni Romeon menoa, koiran tasapaino horjahti namia kurotellessa ja takapää putosi sievästi Seijan syliin, joka otti hienon kopin. :) Sama uusiksi ja samassa kohtaa taas tasapaino petti. Tehtiin niin, että pullat pysyivät taskussa ja kädellä ohjaus ja rauhallinen rauhoitus ja kontaktilla namien syöttöä ja istuskelua. Tehtiin useampi toisto ja loppu sujui hyvin. Lihapullaa nyt vaan kontakteilla ja väli ilman herkkuja ja luottoa vaan siihen, että koira pysyy ylhäällä. Eiköhän se siitä sitten.

Omalla kurssilla rataa ja yksittäisinä esteinä olivat aita + kepit sekä rengas. Rengas sujui hyvin. Jätin paikalle ja ohjaus keskeltä. Seuraavaksi kouluttajalta palkka ja itse ohjasin koiran viereltä. Ei ongelmaa, ei yrittänyt vääristä väleistä tms. Hyppäsi oikein ilmavasti.

Kepeissä sama juttu kun viimeksi. Eli aidan jälkeen Romeo pyrkii aloittamaan kepit väärältä puolelta. Kouluttaja meni seisomaan tien tukoksikin Romeolle, mutta niin vaan sitkeästi poitsu tunki väärästä välistä. :O Muuten pujottelu sujui kohtuullisesti. Vähän kankeahan tuo on ja menee helposti liiaksi eteen ja joutuu näin palaamaan sitten vähän taakse...

Rata

Ensin tutustuttiin rataan ja mietittiin ohjauskuviot valmiiksi ja sitten haettiin koirat. Jotenkin tykkään kovasti näistä kurssin radoista koska niissä saa mukavasti miettiä, mitenkä koiraa tulee ohjata. Rata näytti jokseenkin tältä, eli ihan tiukkaa kurvia ja valssia kolmessa kohdassa ja loppuun kunnon kiihdytys.

Romeon kanssa otettiin pari kertaa ensin yksittäisesti keinua. Meni hyvin ja rauhallisesti ja istui kontaktille odottamaan vapautusta. Seuraavaksi otettiin loppu radan kolmen esteen aitasarja. Romeo hyppäsi kaksi estettä ja jäi haistelemaan narttukoiran pissiä aitojen väliin. :/ Jästipäisesti nuuskutti, vaikka sai käskyn tulla pois. :/ Seuraava kerta esteillä sujui sitten jo ihan hyvin ja Romeon hypyt olivat mukavan ilmavia.

Ekalta aidalta aloitettiin sitten se varsinainen rata. Ekan aidan jälkeen Romeo syöksyi lempiesteelleen putkeen, vaikka käsky ei muistaakseni ihan myöhässä ollut. :O Putkesta mentiin sitten muurille ja loppu esteet meni hyvin. Toisellakin kerralla oli ihmeen paljon kaikenlaista säätämistä ja Romeo keskittyi huonosti ja oli jotenkin vetämättömän oloinen, joten yritin herätellä sitä pallolla. Pallo herättikin sen hyvin....liiankin hyvin. Kouluttaja otti pallon loppupalkaksi, jolloin Romeo oikaisi ensimmäisen aidan jälkeen suoraan loppupalkalle... Eli siis pientä hammasten kiristelyä tänään, eli ei ollenkaan Romeon tavanomaista menoa. Taisi rata kerran mennä ihan hyvinkin, mutta omat valssit olivat silloin sekaisin, joten tasoissa ollaan Romeon kanssa. ;D Romeon vetämättömyyteen luulen, että syy oli tänään vaan väsymys (rata tehtiin viimeiseksi ja sitä ennen olivat olleet muut esteet + vielä se, että oltiin jo oltu ennen omia treenejä alkeiskurrsilaisten kanssa treenaamassa puomia) ja lämmin ilma. Illallakin kun lämmintä oli vielä +24.

Lopuksi kouluttaja kehui meitä kurssilaisia, että kaikki olemme edistyneet paljon ohjaamisessa. :) Puhuimme myös siitä, että varmistelen paljon pysyykö Romeo varmasti paikalla muiden koirien läsnäollessa ja tämä vie vaan ihan turhaa energiaa ja haittaa omaa keskittymistäni. Kouluttaja sanoi, että Romeolla ei ole aikomustakaan "karata" käskyn alta, joten voisin alkaa vaan luottamaan siihen enemmän. Romeon entinen "rähinätausta" vaan kummittelee alitajunnassa, joten täytyy yrittää päästä siitä eroon. Hieno koira siitä on kaikkinensa tullut ja sen kanssa on kyllä mukava olla "ihmisten (...ja koirien) ilmoilla". Oikein mukavat treenit taas. =)

Esineitä ja "ukkoja"

2011-07-18T21:21:00.011+03:00

Parhaat kaverit... <3

Viime viikko oltiin mökillä. Aamuisin tehtiin pitkiä metsälenkkejä erämaahan ja koirat saivat olla koko viikon lähes pellossa. Villinä ja vapaina. Päivät uitiin ja illat touhotettiin ihmisten mukana saunan ja grillin lämmitystouhuissa ym. mökkijutuissa. Välillä Romeo huilasi ihan oikeassa koiran kopissa, kuten oikean koiran kuuluukin.;) << BLOGISSA KUVIA Oikein mukavaa koiranelämää siis...

Mökillä tehtiin myös yksi esineruutu. Ruutu olikin aika haastava koska ruudun keskeltä oli jäljistä päätellen kävellyt juuri hirvi. Esineenä tällä kertaa virkattu pieni rahapussi ja muovinen putkilo. Rahapussi ruudussa keskellä ja ylhäällä. Putkilo ruudussa oikealla ja pituussuunnassa lähettäjästä katsoen suurin piirtein ruudun keskellä. Eka nousi hyvin. Lähti nyt vaihteeksi suoraan ylös, kaarsi vasta ruudun yläreunassa rengastamaan aluetta. Toinen esine tuotti ongelmia. Lähti laiskemmin kuten aina jostakin syystä toiselle esineelle ja etsi samasta paikasta mistä oli löytänyt ensimmäisen. Puuha kävi aika puurtamiseksi, mutta Romeo jaksoi kovasti yrittää, (mikä onkin sen yksi hyvistä puolista) ja tutki myös ruudun alaosan ja lopulta haki kovasti koko alueelta. Näytti hetken, että esine ei löydy ja päätin antaa vielä kerran nousta ylös, kun kuitenkin motivaatio oli ihan kohdillaan. Löytyihän esine viimein, joten ihan hyvä suoritus. Jospa se oppisi tuosta sen, että periksi ei kannata antaa. Jotenkin pitäisi saada toiseenkin esineen etsimiseen jo heti alkuun sama draivi päälle kun ensimmäiseen.

Mökillä etsittiin myös pöpelikköön lentäneitä tikkoja. ;D

Ukkoja

Oikeasta palveluskoirahausta en siis mitään tiedä, ;) mutta me tehtiin taas kivaa ukko-leikkiä. Eli mukana oli kaksi muuta ihmistä, jotka menivät piiloon niin, että Romeo ei nähnyt näiden poistumista. Toinen oli tuulen yläpuolella ja toinen tuulen alapuolella, eli kummatkin olivat toisiinsa nähden vastakkaisissa suunnissa. Lähetin Romeon ukko-käskyllä ensin tuulen yläpuolelle menneen ukon luo. Romeo lähti ihan täysillä suoraan sinne minne ukko oli kadonnut ja syöksyi saman tien piiloon ja voi sitä riemua kun ukko löytyi! Toinen ukko oli sitten tuulen alapuolella ja päinvastasessa suunnassa. Uusi lähetys ja Romeo lähti taas vauhdilla suoraan eteenpäin. Romeo kävi ensin aika kaukana ja kierteli oikealla puolella. Haki kovasti ja innokkaasti ilmavainulla. Tuli vähän matkaa takaisinpäin tarkastamaan alempaa, nousi taas ylöspäin saaden vainun ukosta ja syöksyi vauhdilla vasemmalla puolella olleeseen piiloon. Oikein kiva "harjoitus" ja Romeolla ja ihmisillä oli mukavaa. :)

Vesangan mejäkoe - Nii-in lähellä....

2011-07-10T18:32:00.003+03:00

Viikonloppu vietettiin Vesangan mejäkokeessa. Tuloksena saatiin hyvä voittajaluokan kakkonen 37 pisteellä! :) Juuri ennen katkokulmaa jäljeltä lähti teeren perkele (->TAAS! eli aivan samoin kuin viime kokeessakin) ja tämä sai Romeon hyvän jäljestysrytmin hetkellisesti sekaisin.... Katkolla tuli sitten se yksi harmittava hukka. Niin hirmuisen läheltä liippasi se valioituminen tänään. Mutta tätä tämä on. Ei muuta kun uutta matoa koukkuun. Hieno tulos joka tapauksessa vaikeissa olosuhteissa ja oikein tyytyväinen olen Romeon tämänpäiväiseen työskentelyyn.

Enpä taida koskaan olla ollut yhtä tapahtumarikkassa mejäkokeessa kuin mitä tänään Vesangalla; käärme puri yhtä koiraa (tapaus jäi hieman epäselväksi, mutta koira otettiin varulta Hiskimäen eläinsairaalaan tippaan ja voi nyt jo hyvin) ja melkein toistakin koiraa toisella jäljellä.... Ekaa kertaa oman mejäurani aikana, yhden koiran matka päättyi laukaisutestiin, joka on aina todella valitettavaa, mutta pelin säännöt ovat nämä. :( Vesangassa riehui myös erittäin kova ukkonen, (puita kaatui...!) joka pilasi monen koira jäljestämisen ja jälkienteko päivänä hellettäkin hirmuiset +28.

Että yhteenvetona, olipas melkoinen viikonloppu! Nyt lähdetään mökille huilaamaan. :)

Elämää paimenkoiran kanssa...

2011-07-07T20:04:00.004+03:00

Kokoan tähän joitakin asioita, joista olen huomannut olevan apuna arjessa paimenkoiran ja miksei muunkin koiran kanssa... Moni juttu on ihan kantapään kautta opittu ja sitä kautta hyväksi havaittu. En ole missään tapauksessa alan asiantuntija, mutta niin paljon tein selkeitä virheitä oman holskuni kanssa, että jos joku vaikka tämän tekstin myötä välttäisi nämä samat ns. sudenkuopat. Nämä ovat niitä asoita, johon kiinnittäisin huomiota varsinkin holskupennun kanssa.

Rauhoittumisen jalo taito

Paimenkoira on luonteeltaan vilkas koira, joten pentu kannattaa opettaa rauhoittumaan silloin kun mitään ei tapahdu. Paimenkoirasta saa suhteellisen helposti melkoisen hyrrän, jos koiran levotonta käytöstä vaikkapa tuetaan. Tämä tehdään usein ihan tietämättään. Liikunnan jälkeen, kun koiran perustarpeet ovat tyydeytetty, koiralla ei ole kipuja tms. mikä selittäisi koiran levottomuuden, koiran turhiin kädestä tökkimiseen ja muuhun huomionhakuun, vinkumiseen ym. piippaukseen ei reagoida ollenkaan. Omistaja voi tarvittaessa tekeytyä vaikkapa mahdollisimman tylsäksi, (tietokoneelle meno on yksi hyvä tapa) jolloin koira yleensä jättää ihmisen rauhaan, rauhoittuu ja menee levolle. Kannattaa muistaa, että myös rankaisukin on koiralle huomiota ja voi pahimmassa tapauksessa vain yllyttää koiraa levottomuuteen.

Sosiaalistaminen

Älä välitä holskun kanssa rokotevaroajoista liikaa. Toki suuria koiratapahtumia kannatta välttää. Pienenä on vitsa väännettävä ja hollanninpaimenkoiran sosiaalistaminen kannattaa tehdä huolella. Se on helppoa. Koira kaikkialle mukaan pennusta asti. Kohtaamaan monenlaisia erinäköisiä koiria ja erilaisia ihmisiä, -paikkoja ja -tilanteita. Koita kuitenkin välttää liian. pelottavia kokemuksia. Älä kysele, kuten itse tein, mikä meni väärin, kun murrkuiän kynnyksellä kaikkien taiteen sääntöjen mukaan sosiaalistettu, avoin ja rohkea pentu muuttuikin yllättäen mahdollisesti jopa luihuksi ja araksi koiraksi. Tämä kuuluu vaan aikuistumiseen ja on ohimenevä vaihe. Työsi tulos tulee esiin kunhan koira on riittävän aikuinen ja huomaatkin kuinka luontevasti se eri tilanteissa käyttäytyy.

Liikunnan tärkeys

Hollanninpaimenkoira on aktiivinen koirarotu ja se on alkujaan piha- ja työkoira. Se ehkä tulee toimeen vähemmälläkin liikunnalla, mutta itse lähtisin siitä, että paimenkoirasta ei kannata liikunnasta pitämättömän ihmisen haaveilla. Oma näkysmys on se, että tänä päivänä suurin osa koirista saa aivan liian vähän liikuntaa ja aivotyötä ja tämä aiheuttaa monenlaista eri tavalla näkyvää ongelmakäytöstä koirille. En tarkoita tällä sitä, että holsku olisi koira, jonka kanssa pitäisi koko ajan olla tekemässä jotakin, vaan lähinnä sitä, että holsku pääsee vasta oikeuksiinsa silloin kun se saa tehdä omistajansa kanssa yhdessä liikunnan lisäksi myös"töitä". Silloin vasta näkee millainen hieno ja hyvän työmoraalin omaava koira hollanninpaimenkoira todellisuudessa on. Koira, jolla asiat ovat ns. kunnossa ei riko paikkoja tai tuhoa vaikkapa kodin irtaimistoa. Tekeminen myös vähentää muuta koiran epätoivottua käytöstä. Koira kestää tällöin hienosti myös niitä aikoja jolloin mitään ei tapahdu, ollen kotona hyvin rauhallinen ja lähes huomaamaton sohvaperuna. Lepo ja tekeminen tulisi olla koiralla tasapainossa. Kannattaa muistaa myös ne tärkeät lepopäivät, jolloin pelkät pissalenkit tai rauhallinen metsäkävely riittävät. Monta ongelmaa on helpompi selvittää sen jälkeen kun tiedetään, että koiralle on tarjottu riittävästi aktivitoinita.

Paimenkoira tarvitsee myös monenlaista tekemistä liikunnan ohella. Ihmisillä on usein väärä luulo siitä, että koira kaipaa paljon kiihdyttävää toimintaa; saalistus- ja palloleikkejä, jotta se väsyy riittävästi. Tällä tuet ainoastaan koiran levottomuutta ja koiran stressitaso kohoaa, mikä taas aiheuttaa monenlaisia ongelmia vilkkaalla koiralla ja pahimmoillaan sinulla on koira, joka ravaa edes takaisin, tökkii sinua ja pyytää huomiotasi lakkaamatta osaamatta rauhoittua. Levotonta koiraa rauhoittaa vauhdikkaiden saalis-ja revittelyleikkejen lopettaminen ja hyvänä lääkkeenä tähän toimii myös nenänkäyttö, joka vähentää hyvin myös jo syntynyttä stressiä. Nenän käyttö voi olla esim. ruoan etsimistä nurmikolta (jos koira syö nappuloita), makupalojen piilottelu sisätiloihin, -ulos ym. ja tietenkin jäljestäminen. (metsäjälkeä, mejää tms.)

Leikki

Opeta pentusi leikkimään! Hollanninpaimenkoira on ns. itsetyydyttäväinen rotu, eli se palkkautuu helposti myös siitä, että pompottelee yksikseen tennispalloa, ravistelee riepua tms. ja sillä on äärimmäisen hauskaa. Mihin se sinua silloin tarvitsee? Tämä aiheuttaa myöhemmin ongelmia koiran kouluttamisen kannalta. Kuinka saada koira tekemään töitä sinulle? Meillä tämä oli ongelma. Koira leikki leluillaan itse ja nautti siitä. Ohjeeksi sain poistaa koiralta kaikki lelut. Niillä leikitään vaan omistajan kanssa yhdessä. Aloitettiin koiran kanssa yhteisleikki; leiki, leiki ja leiki ja kaikessa tekemisessä on muistettava ilo. Ole koiralle kiinnostava leikittäjä. Juokse karkuun ja anna koiran saalistaa. Revittele kunnolla ja pidä koiran kanssa hauskaa. Hyvä suhde on paras pohja kaikelle yhteiselle toiminnalle. Tämän ohjeen myötä koira alkoi kantaa minulle yhä enemmän leluja ja tuli oppineeksi sitä kautta noudon alkeet...

Murrosikä

Mukavalta koiralta katoaa korvat ja sinä et enää kiinnosta sitä. Kuulostaako tutulta? Älä välitä vaikka murrosiässä koiraa kiinnostaa kaikki muu enemmän kuin sinä, eikä se ole kiinnostunut siitä mitä sille tarjoat. Älä vaadi koiralta silloin liikaa. Moni pilaa tässä vaiheessa hyvin alkaneen suhteensa nuoreen koiraan. Tuo on ohimenenvä vaihe ja korvat ja kiinnostus sinuun tulevat vielä takaisin. Tässä vaiheessa usein alkaa remmirähjäys ja koira alkaa kokeilemaan rajojaan. Tulee mörköikä ja kaikki uusi pelottaa. Pomonkin paikka kelpaisi. Kouluttaminen ei enää etene kuten ennen. Nakkipalan takia ei viitsi tehdä mitään, kun aidan vierellä oleva rekku tuijottaa ja sille pitää pöhistä... Älä huolestu. Lohduttaudu sillä, että tämäkin vaihe menee ohi, tai ainakin huomattavasti helpottuu iän ja kokemuksen myötä. Tänä aikana voi pitää vaikka ansaitun treenitauon ja keskittyä vaikkapa leikkimiseen ja muutenkin hyvän suhteen ylläpitämiseen, joka ei välttämättä ole ollenkaan niin helppoa tässä iässä. Rentouttavia metsälenkkejä ja vaikkapa sitä jäljestystä lääkkeeksi murkkuiän myllerryksiin.

Hyvä johtaja

Hollanninpaimenkoira on rotu, joka tarvitsee itselleen laumanjohtajan, joka asettaa sille selkeät rajat. Ihmisen, jota se kunnioittaa. Pyri olemaan hyvä johtaja koirallesi. Ole aina oikeudenmukainen ja reilu. Muista, että hyvä johtajuus on ansaittava. Se ei tule koiraa rankaisemalla, vaan koiran kanssa yhdessä asioita tekemällä. Hyvä johtaja kohtelee koiraa koirana. Koira ei ole koskaan perheen vauva. Älä inhimillistä liikaa varsinkaan nuorta koiraa. Sinä päätät milloin haluat koiraa silitellä, eikä se. Hyvä johtaja voi olla koiraa kohtaan jopa ns. tylsä. Se leikittää silloin kun se niin päättää, mutta johtaja määrää aina milloin asiat tapahtuvat. Sinä otat taloon tulevat vieraat vastaan ja halutessasi annat luvan koiralle tulla tervehtimään vieraita. Muista, että koirasi on onnellinen ja tasapainoinen koira vasta silloin kun sillä on johtaja, johon se voi luottaa joka tilanteessa. Sen ei tarvitse silloin yrittää puolustaa sinua, tai kantaa vastuuta erilaisista päätöksistä. Tämä on asia joka rentouttaa koiran ja antaa sille luvan olla vaan koira. Muista! Koira on onnellinen vasta saadessaan olla koira.

Hurtan viilennysmantteli

2011-07-07T10:55:00.001+03:00

Tuoteselosteessa sanotaan näin...

Hurtta Cooling Coat viilentää ja tekee koiran olon mukavaksi kuumalla ilmalla. Sopii treeneihin tai näyttelyyn säädettävä vyötärö ja kaulus kastellaan ennen käyttöä. Viilennystakki on suunniteltu helpottamaan koiran oloa helteellä ja porottavassa auringonpaisteessa. Tuote sopii hyvin kesätreeneihin koiraurheilijoille sekä ulkonäyttelyihin. Hurtta Cooling Coat -takki viilentää koiran selän ja rintakehän, ja tekee koiran olon kuumuudessa siedettävämmäksi. Takissa on säädettävä vyötärö ja kaulus sekä irroitettava vatsakappale. Selkäaukosta voi pujottaa taluttimen koiran käyttäessä valjaita. Värit: vaalea lila ja sininen. Käyttö: Kastele takki kauttaaltaan kylmällä vedellä. Väännä se huolellisesti kuivaksi niin ettei takista tipu vettä. Takin vaikutus perustuu veden haihtumisen aiheuttamaan viileään tunteeseen. Takin viilennystehon kesto riippuu ilman lämpötilasta, kosteudesta ja koiran koosta. Konepesu 40 °C. Huom! Koiraa ei saa jättää yksin helteeseen viilennystakki päällä. Takin viilentävä vaikutus lakkaa vuorin kuivuttua.

Testattu on... ja joo. Olisin odottanut kyllä Huratalta vähän parempaa. Manttelissa on vaan yksi mahan yli kiertävä remmi ja painava pomppa valuu selän päältä aika helposti esim. koiran nostaessa koipea. Jalkaremmit olisivat olleet paikallaan. Ehkä viilentää jonkin verran koska koiran selkäpuoli oli vähän viileä manttelia riisuttaessa. Toisaalta mantteli tuntuu kuivuvan myös aika nopeasti. Vanha kunnon märkäpyyhesydeemi toimii lähes samoin, joten enpä kauheesti hehkuttaisi. ;)

Ehkä tuo jossain näyttelyssä tai treeneissä menee, jos lähistöllä vaan on vesipiste, missä ison manttelin saa välillä kasteltua. Hinta tuolle oli 69 euroa...

Huomatkaa testaajan ilme... ;D

Agilitya Muuramessa (7/13)

2011-07-06T22:16:00.006+03:00

Romeo nukkui lähes koko päivän eilisen mejäkokeen väsyttämänä. Mejä on kyllä kovaa puuhaa koiralle. Illalla lähdettiin sitten Muurameen agilitykurssille. Tarkoituksena oli tehdä kevyet ja mukavat treenit koiran jaksamisen mukaan.

Alkeiskurssilaisten kanssa kävimme tekemässä pari kertaa keinua. Romeo meni reippaasti keinulle ja katsottiin kohta, jossa Romeolla keinu laskee. Pysähdys, palkkaus ja sitten rauhassa alas ja koira istumaan ennen keinulta tuloa. Ihan ok. Toisella kerralla oli vauhtia enemmän ja Romeo koitti vähän rynniä. Kouluttaja sanoi, että kannattaa olla tarkkana tässä vaiheessa, ettei koira ala lisämään vauhtia, ettei mene kouhottamiseksi, joten rauhoitin ja jarruttelin. Nyt kun vielä voi, kannattaa jarrutella paljon. Muuten voi seurata ongelmia kun koira suorittaa keinua itsenäisesti.

Omalla kurssilla esteinä tällä kertaa olivat; muuri, neljä aitaa, kaksi putkea, A-este, rengas ja kepit. Rata sujui kohtalaisen hyvin, mutta putkesta ohjaus esteelle tuotti vähän ongelmia ja Romeo meinasi syöksyä suoraan toiseen putkeen ja tekikin sen kerran. Hyvää oli, että vaikka putken pää ei ollut esillä, vaan oli s-kirjaimen muotoisesti toiseen suuntaan, Romeo irtosi hyvin ja meni putkeen vauhdikkaasti. Putkesta on tullut näemmä Romeon lempieste. =)

Muuri oli Romeolle uusi este, joten eka kerralla muuri ei ollut täydessä korkeudessa. Kouluttajalta palkka muurin jälkeen. Romeo hyppäsi ilmavasti ja yhtään epäröimättä. Muutama toisto ja sitten otettiin koko rata, joka meni siis näin...

Rata oli tämmönen...

A-estettä ei tänään otettu Romeon kanssa, koska Romeo oli selvästi vielä väsyneen oloinen eilisestä kokeesta, eikä koiraa kannata liikaa väsyttää.

Rengasta tehtiin yksittäisenä esteenä. Jätin Romeon istumaan ja läpi-käskyllä näytin namia renkaan keskeltä. Hyppäsi hyvin ja ilmavasti renkaan keskeltä. Muutama toisto näitä.

Toisena juttuna oli yksittäinen aita, josta suoraa kepeille, joita oli tänään kymmenen. Jätin Romeon aidan taakse ja menin keppien luo ohjaamaan. Jostakin syystä Romeo pyrki aloittamaan kepit koko ajan väärältä puolelta. Pujottelu sujui ja ei sujunut. Romeo on jotenkin vähän "kankeanoloinen" koira kepeille, eikä taivu kovin hyvin. Voi olla kropan hallintakin vielä vähän kesken, kun Romeo on tuommonen isokokoinen nuori koira.

Treenien jälkeen ajelin vielä hakemaan koirille laatikollisen Murren murkinaa ja samalla reissulla näin vallan hassun Hobbit nimisen shih tzun, joka pisteli onnellinen ilme naamallaan Romeon lihapullia... Kovin oli söpö hauveli. =)

Mejäkoe Lievestuore - linnut :(

2011-07-05T23:53:00.005+03:00

Tänään oltiin Keski-Suomen Mäyräkoirakerhon iltamejäkokeessa Lievestuoreella. Meidän kohtaloksi koituivat metsäkanalinnut, joten tuloksena tänään VOI 0... :( Yksi saakelin "tipu" väärässä paikassa ja peli on sitten vähän niin kuin siinä. :(

Päällimmäisenä kokeen jälkeen oli tietysti pettymyksen tunne, vaikka Romeon työskentely oli noin muutoin aivan upeaa katsottavaa, näitä muutamaa "työtapaturmaa" lukuunottamatta. Katkolla oli siis ensimmäistä kertaa FI JVA:n titteli, ja on siis edelleen... ja mahdollisesti jopa huikea PM-paikka, joten taistelu jatkuu... ;)

Mejätuomarimme, SM-mejäfinalisti, moninkertainen PM-mestari Karla Sohlman kehui kovasti Romeota ja sen jälkityöskentelyä. "Sinulla on UPEA koira!!" hän sanoi jäljen jälkeen nähtyään jäljellä myös Romeon varsin tyylikästä menoa. Sanat kyllä lämmittivät ja tuntuivat varsin hyvältä. :) Karla kehui Romeon hienoa tapaa merkata makuut hyvin ja sanoi seuraavansa meidän "uraa" tästä eteenpäin ja toivoi näkevänsä joskus myös holskun arvokokeessa...

Tuomarin koeselostus (Karla Sohlman)

Romeo tutkii lähdön hyvin ja lähtee ripeävauhtiseen jälkityöhön käyttäen pääosin ilmavainua. Ensimmäinen osuus jälkitarkasti, makuun tutkii hyvin. Ensimmäinen kulma, jolla katko, veretyksen loppuun ja sieltä rengastaen veröttömälle osuudelle, mutta siitä Romeo lähtee jäljen taakse. Löytää jonkun eläimen jätökset ja syö ne. Ja lähtee määrätietoisesti jäljeltä aina hukkaan asti. Uusi yritys ja sama hieno jälkityö jatkuu. Toisen osuuden makuun tutkii hyvin. Toinen kulma pienellä tarkastuksella. Kolmas osuus myös hienosti ja makuun tutkii hyvin! Kolmas kulma tarkasti. Neljännen osuuden alussa jotkut hajut saavat Romeon pyörimään jäljen molemmin puolin ja se lähtee tutkimaan niitä hajuja aina hukkaan asti. Puhtaalta jäljeltä uusi yritys, mutta sitten lähtee edestä makuulta metsäkanalintu ja peli on pelattu. Ei edes ohjaajan kiellot auta ja Romeo lähtee linnun perään kolmanteen hukkaan asti. Koe keskytetään. Hienoa työtä Romeolta. Tänään valitettavasti linnut päättivät sotkea työtehtävän.

Kokeen jälkeen,

oli aikaa seurata myös muita "kollegoita" ikkunasta...

Väsynyt Murunen

Pientä helleillan tottistelua...

2011-07-02T13:54:00.000+03:00

Tehtiin illalla vähän kevyttä tottista. Sää oli kuitenkin vähän turhan lämmin raitapaidalle ja se näkyy kyllä tekemisessä...

Loma & agilitya! (6/13)

2011-06-29T21:53:00.010+03:00

Lomalle!

Tänään on ensimmäinen lomapäivä! Helle haittaa koiraharrastuksia jonkun verran, mutta aina sitä jotakin keksitään. Eilen aktivointina toimi nurmikolta etsittävät frolicit... Ihan mielenkiinnosta katsoin, kuinka nenu toimii kovalla helteellä. Jonkun verran huonommin Romeo käyttää nenää kun on kuuma ja pitää läähättää. Namit kuitenkin löytyivät.

Tänään seitsemän aikaan aamusta tehtiin yhdessä aamulenkki metsässä, joka päätettiin uimiseen. Keppiä Romeo hakee innolla järvestä ja ui muutenkin tosi mielellään. Houkutteluja ei tarvita.

Ensi viikolla on Romeolla kaksi mejäkoetta. Pidetään kovasti peukkuja, että keli ainakin vähän tästä viilenee! Viilennysmantteli on, mutta sitä ei ole vielä testattu. Täytyy kokeilla pikapuoliin.

Agilitytreenit Muuramessa

Aloitettiin Romeon kanssa treenit tänään käymällä ensin alkeiskurssilaisten kanssa harjoittelemassa keinua, eli saatiin taas Seijalta oikein hyvää tukiopetusta. :) Avustaja katsoi, ettei toinen pää keinusta nouse liian nopeasti ylös. Romeolta keinu meni ensi kerraksi oikein hienosti. Kiipesi hyvin ja laskeutui rauhallisesti pysähtyen kontaktille, jossa pyysin istumaan ja vapautin.

Omalla kurssilla päästiin tekemään kivaa rataa tiukalla kurvilla, joten ohjauksessa sai olla tarkkana. Esteinä olivat puomi-putki-aita-aita-aita-pituus ja lopuksi vielä pussi. Puomi oli Romeolla nyt ekaa kertaa oikeassa korkeudessa, joten se tehtiin vielä hihnan ja avustajan kanssa. Hyvin nousi ylös ja meni ihan maltilla ja rauhallisesti lihapullan perässä. Alastulossa etujalka kerran vähän lipesi Romeolta, mutta ei kuitenkaan pudonnut. Alastulossa pysäytin ja palkkasin, jotta R huomioi samalla vähän estettä. Kontaktilla pysähtyi nätisti niin, että etujalat maassa ja takajalat kontaktilla. Pussi oli Romeolle myöskin uusi este, joten pussin päässä oli avustaja nostamassa pussia. Romeo meni reippaasti pussiin ja katseli uteliaana uutta estettä sen jälkeen. :) Meidän "rata" alkoi puomin jälkeen putkella. Romeon hypyt olivat tänään mukavan ilmavia ja rimat pysyivät hyvin ja omakin ohjaus toimi tänään vähän paremmin. Kolmen aidan jälkeen oli tiukka käännös pituus-esteelle ja siitä suoraan pussiin... Romeo teki radan muutamia kertoja todella hienosti. :)

Rata näytti jokseenkin tältä...

Muina esteinä tehtiin täys määrä keppejä, harjoiteltiin esteparilla välistävetoja sekä tehtiin rengasta.

Kepit
Romeo koetti vähän rynniä ja mennä ajoittain liian nopeasti, jolloin keppi meinasi jäädä väliin, mutta korjasi kyllä hyvin namikäden mukaan... Ohjaukset tässäkin parempaan suuntaan eli enää ei peruutella. Toistojen myötä homma alkaa itseltäkin pikku hiljaa sujua.

Välistävedoissa Romeo teki alkuun hyppy-taka-hyppy-sarjan, jota ollaan viime aikoina tehty enemmän, vaikka tänään tarkoitus oli ottaa koira esteiden välissä omalle puolelle. Seuraavalla kerralla hoksasi tulla esteiden välistä tänne-käskyllä ja kädellä ohjaten. Kummaltakin puolelta ohjaus. Ihan jees.

Renkaassa käytin alkuun avustajaa, joka oli renkaan toisella puolella. Romeo yritti rynniä väärästä välistä lihapullan houkuttamana, joten tein niin, että jätin Romeon istumaan paikalleen ja menin itse ohjaamaan namilla renkaan keskeltä ja johan alkoi homma sujumaan. Muutama onnistunut hyppy, johon oli hyvä lopettaa.

Mukavat treenit jälleen. Myöhän selvästi edistytään! ;)

Vaaruvuoren luontopolku

2011-06-26T12:49:00.001+03:00

Käytiin retkeilemässä Korpilahden Vaaruvuorella. Kierrettiin reilun neljän kilometrin luontopolku. Reitti oli helppokulkuinen. Aika paljon pitkospuita, kaksi kaunista lampea ja matkalla oli yksi näköalapaikka, josta oli aika jylhät maisemat...

Näköalapaikalta

Reitti kulki metsässä polkuja seuraillen

Pitkoksia oli matkan varrella useita

Päivä oli lämmin...

... mutta matkan varrella oli kaksi lampea, josta oli hyvä käydä välillä juomassa.

- Mihinkäs sitten?

Ja taas kiivettiin.

>> KUVIA TÄÄLLÄ

Juhannusjuttuja

2011-06-25T11:43:00.006+03:00

Ukko-leikki

Juhannusaattoaamuna tehtiin koirien kanssa 10 kilometrin lenkki. Metsässä leikittiin samalla hauskaa Ukko-leikkiä. Eli toinen meni piiloon syvälle metsään ja koira päästettiin perään. Piilossa ei ehtinyt vanheta juuri yhtään kun kahina kävi ja holskun innokas naama ilmestyi näkyviin... :D Romeosta tulisi varmaan hyvä hakukoira jos sitä vaan treenaisi tuohon lajiin. Harmittaa kun ei olla edelleenkään löydetty täältä alueelta hakuporukkaa, johon pääsisi mukaan harjoittelemaan. Howavarteilla on omansa ja rotikoilla, mutta muita en alueella tiedä... Toisaalta mejä vie nyt kaikki viikonloput, jotan aikaakin uuteen lajiin voisi olla aika vaikea löytää. Mutta ehkä vielä joskus. Eihän tuo koira onneksi vielä vanha ole. Kovasti laji kiinnostaisi! Jos joku tieää tällä alueella jotakin hakuporukkaa, joka ottaisi meidät aloittelijat mukaan, ilmoittautukoon!

Esineruutu

Tänään tehtiin lenkin yhteydessä esineruutu. Esineinä kuvan pikku-nalle ja toisena esineenä nahkainen lompakko. Kummatkin esineet nousivat hyvin. :) Eka pisto ruudun takaosaan ja sieltä aika helpon näköisesti löytyi lompakko. Kuvan nalle oli ruudun alaosassa ja Romeo lähti lähetyksestä aika hitaasti ja otti vainun nallesta lähes heti ja toi ongelmitta. Tai no joo... Luovutus on aika naurettavaa viskomista, mutta nostaa aina jos pudottaa. Ajatus kuitenkin oikea. Yrittää tarjota esinettä käteen, mutta ajoitus otteen irroittamiselle on usein huono ja esine putoaa....

Loman odottelua... :)

Vielä kaksi päivää töitä ja sitten alkaa neljän ja puolen viikon odotettu loma! Lomalla retoudutaan ja lenkkeillään ja ollaan paljon mökillä sekä tietenkin käydään mejäkokeissa. Nöyrin mielin yritetään tavoitella sitä viimeistä puuttuvaa ykköstä valioitumista varten. Nähtäväksi jää, saadaanko sitä enää tänä kautena, vai jatkuuko yritys sitten talven jälkeen. Muistan, että itku pääsi kaadolla kun Moore sai viimeisen puuttuvan ykkösen. Oli se vaan niin sanoinkuvaamattoman upea tunne! Romeo tekee hienoa työtä, mutta jäljellä voi tapahtua lähes mitä vaan. 1300 metriä metsässä kun on kuitenkin aika pitkä matka, monien eri asioiden (riistan, lintujen, jäljen sotkeutumisen jne.) ym. vuoksi. Agilitykurssi jatkuu koko kesän ja aina kun ollaan "maisemissa", käydään myös siellä. Varmaan joku kerta jää kyllä väliinkin. Tokoakin tehdään kesällä. "Toko-tauko" on tehnyt Romeolle pelkästään hyvää ja kun agin välilämmitelyissä otin vähän seuraamista, niin se sujuikin todella mallikkaasti ja hienolla kontaktilla!

Esineitä ja agilitya (5/13)

2011-06-22T21:49:00.001+03:00

Esineruutu

Maanantaina tehtiin Romeolle lenkin jälkeen esineruutu. Esineenä sormikas ja aurinkolasit. Lämmin päivä ja vähän turhan kuuman oloinen koira. Romeo irtosi hyvin ja haki helposti sormikkaan. Aurinkolasit sen sijaan tuottivat ongelmia. Romeo teki kovasti töitä ja haki kovasti koko alueelta, mutta ei löytänyt laseja. Vierestä juoksi ainakin kerran ohi. Vietäessä ne olivat kuulemma isännän mukaan lentäneet heitossa risukkoon ja siitä vielä valuneet vähän risukasan alle piiloon... Tiedä sitten oliko tästä syystä niiden paikantaminen Romeolla vähän vaikeaa vai mistä oli kyse? Koskaan aiemmin ei ole kyllä aurinkolaseja kannellutkaan, joten esinekin oli Romeolle uusi. Uusi lähetys ja lasit siirrettiin parempaan paikkaan ja nyt Romeo löysi ne ja toi vailla ongelmia. :) Hienoa Romeon työskentelyssä oli, että se haki kovasti koko ajan ja selvästi se ei halunnut antaa periksi kun esinettä ei löytynyt. Selvästi se tajusi, että sille annettu tehtävä on kesken ja että täytyy vaan kärsivällisesti etsiä. Hyvä.

Agilitykurssilla Muuramessa

Keskiviikkona ajeltiin Muurameen agilitykurssille. Tehtiin alkeiskurssilaisten kanssa muutama kerta A-estettä. Ensimmäinen ylösnousu sujui ilman epäröintiä kiipee-käskyllä. :) Toisella kerralla epäröi enemmän ja sain ohjeeksi tsempata oikein kunnolla. Nousi kuitenkin hyvin, mutta piti selvästi estettä jotenkin epämiellyttävänä. Laskeutuminen sujui nätisti ja hallitusti ja ilman mitään paniikkia. Kontaktille pysähtyi hyvin.

Omalla kurssilla esteinä olivat; useita aitoja, putki, rengas, kepit ja A-este.

Kepit otin nyt oikein päin ohjaamalla, eli tätä ennen olen ohjannut kepit peruuttamalla itse. Alkuun aika kankeeta ohjausta, mutta loppua kohden parani sekä ohjaus, että Romeon suoritus. Varsinkin oikea puoli kaipaa kovasti treeniä.

Rengasta otettiin muutamia kertoja. Tässä ei ongelmaa, hyppäsi joka kerta hyvin läpi.

Tehtiin myös pientä rataa ja tarkoitus oli saada koira mahdollisimman hyvin irtoamaan radalla ja samalla miettiä, kuinka ohjata koiraa mm. takaaleikkauksella. Ensin kolme estettä, joista kaksi peräkkäin ja tässä apuohjaajalta/targetilta välipalkka ja itse ohjasin samalla koiran kolmannelle esteelle. Sitten seuraavat kaksi estettä ja palkkaus apuohjaajalta ja samalla siirryin itse kolmannen esteen taakse jonne ohjasin koiran. Romeo poikkeuksellisesti varasti lähdössä muutamia kertoja, jota se ei ole aikoihin tehnyt ja sain palauttaa sen äkäiseen ja napakasti takaisin. :/ Kouluttaja sanoi, että se ei nyt vaan kestä sitä, että menen siitä niin kauaksi, joten lyhensin matkaa ensimmäisen esteen kohdalle. No sitten kun matka oli lyhyempi, istui taas tosi nätisti, eikä enää varastellut. Kentällä oli tänään aika levotonta, joten ehkä se vaikutti Romeon paikalle jääntiin.

Taitava koira... :)

Treenien lopuksi tehtiin vielä koko rata. Romeon tähän astisista pisin rata. :) Eli kuusi aitaa peräkkäin loivana S-kirjaimen mutoisena ratana ja viimeisenä esteenä putki. Kolme ensimmäistä estettä Romeo meni sekä kouluttajan että itseni mukaan upeasti. Irroten hyvin ja tehden lennokkaasti hypyt, mutta neljännestä esteestä oikaisi suoraan viidennelle esteelle. Hyppäsi sen ja viimeisen esteen hyvin mennen vauhdilla putkeen. Kouluttaja sanoi Romeon olevan mahdottoman kuuliainen koira, joka reagoi kaikkeen ohjaukseeni hyvin ja koska käskyt tulevat yhä usein myöhässä, koira tekee näistä virheitä. Tahallaan se ei niitä tee, eikä muutenkaan persehdi radalla. Eli Romeo sai jälleen paljon kehuja ja itsellä riittää oppimista. Koiran virheitä ei tule kuitenkaan huomioida millään tavalla, eiväthän ne siitä johdu. Tärkeintä vaan tässä vaiheessa on se, että homma on mukavaa ja siitä saa lihapullaa... ja olihan se. :)

Mejäkoe Toivakka -> TOINEN VOI 1!!

2011-06-19T19:52:00.003+03:00

Romeon toinen VOI ykkönen 47 pisteellä tuli tänään Toivakan mejäkokeesta!

Koiria Keski-Suomen Mäyräkoirakerhon mejäkokeessa oli mukana kaikkiaan 17 ja koe oli samalla Keski-Suomen Mäykkyjen ja Suur-Savon Mäyräkoirakerhon haasteottelu. Riistaa oli alueella todella paljon ja nollia tuli ennätysmäärä. Vain neljä koiraa sai kokeessa ykköstuloksen ja Romeo sai kokeen toiseksi parhaat pisteet. :)

Parhaana oppaana palkittiin isäntä <3 ja palkintona oli DON OPAS viinipullo. :)

Romeon jälki oli melkoinen thrilleri ja aiheutti kamalia sydämentykytyksiä. Jälki kulki lopussa aivan tien läheisyydessä ja kaadolle tultaessa Romeo kuuli tieltä ääniä ja ajautui aivan tien viereen, jossa sitten huomasi seuraavan jäljen alkulaput, jotka lepattivat sidottuina puissa ja koiran mielenkiinto heräsi. Hetken olin varma, että Romeo lähtee tarkistamaan mitä tuolla heiluu. Tiukka komento ja Romeo palasi onneksi kuitenkin takaisin jäljelle. :)

Tuomarin koeselostus (Tuula Svan)

Romeo tutkii alkumakauksen ja se jäljestää maa- ja ilmavainulla. Edetään suhteellisen jälkitarkasti, jokaisella osuudella kaksi laajempaa lenkkiä jäljen sivuun, mutta sieltä palataan omatoimisesti jäljelle. Ensimmäinen ja toinen kulma tarkasti. Toinen kulma, jolla katko laajalla lenkillä veretyksen alkuun. Kaikki makaukset osoitetaan pysähtymällä. Ennen kaatoa ajaudutaan jäljen sivuun ja melkein tielle, mutta kehotuksella palataan jäljelle ja edetään kaadolle joka tutkitaan. Hyvä suoritus jonka pisteitä pudotti lenkit jäljellä.

Seuraavassa kokeessa on sitten se FI JVA:n arvo ensimmäistä kertaa katkolla... hui. =)

Aksaa Muuramessa (4/13)

2011-06-15T21:26:00.006+03:00

Tänään oltiin Muuramessa agikurssilla. Alkulämmittelyt tehtiin ensin lenkillä Muuramen harjulla ja sitten vielä Ellin holskutyttöjen Lakan ja Auroran kanssa vapaana juostessa. Kyllä holsku holskun tuntee. :) Niin oli samat elkeet kaikilla kolmella holskulla yhdessä touhutessa. =) Harmi, ettei ollut kameraa mukana.

Esteinä treeneissä oli tänään A-este, useampia aitoja, putki, rengas ja puomin alastulokontakti ja kepit. Puomin alastulokontaktia sai harjoitella itsenäisesti, kuten myös keppejä. Kontaktiosuus sujui Romeolta hyvin. Kepeissä oma ohjaus on vaan jotenkin kamalan kömpelöä. Huoh...

A-esteen ylösnousu aiheuttaa Romeossa vähän enemmän epäröintiä kuin ensimmäisillä kerroilla. Alas tulee maltilla ja rauhallisesti ja pysähtyy kontaktilla. Nousussa kerran hypähti sivuun ja selvästi ylösmeno vähän jänskättää Romeota. Täytyisi varmaan itse kiivetä ensin näyttämään mallia... :O

Rengas meni hyvin läpi-käskyllä. Tehtiin useampi toisto.

Tehtiin pientä rataa, josta alla video. Käskyt edelleen liian myöhässä ja selkä pitäisi olla suorassa. Menen liikaa itse esteille, enkä luota siihen, että koira irtoaa tarpeeksi, joten paljon on paranettavaa. =)

Kesä!

2011-06-13T18:35:00.000+03:00

>> KUVAKANSIO!

Rodusta... vai Romeosta?

2011-06-11T10:07:00.001+03:00

Romeo - rakas pitkispoikani, on opettanut minulle koirista nyt jo enemmän kuin mikään aikaisempi koirani. Romeon kanssa ollaan käyty melkoinen koirien korkeakoulu jo nyt ja kummatkin opetettu toinen toisiamme - paljon. Viimeistään tässä vaiheessa on pakko sanoa, että olipa onnistunut rodun valinta tuo pitkäkarvainen hollanninpaimenkoira. Ja vielä erityisesti juuri tuo pentueen suurin ja ekana syntynyt päällepäsmäri riiviö. Itkua ja hammasten kiristystä on ollut paljon sen jälkeen kun Romeo perheeseen tuli, kuten tietysti yhtä paljon hauskuutta, iloa ja tietenkin niitä vaarallisia tilanteita, eikä yksinkään ole tarvinnut olla. Varjona hän kulkee mukanasi... Kuten kasvattaja joskus mainitsi, niistä vähän haasteellisimmasta koirista tulee sitten ne kaikkein parhaimmat koirat ja näinhän se taitaa mennä. Oma rotu, skotlanninterrierin kaveriksi ;), on löytynyt.

Helpompiakin rotuja olisi ollut aikoinaan tarjolla. Jossain vaiheessa toivoin kovasti, että rotuvalinta olisi ollut sittenkin ihan toinen. Joku vähän sosiaalisempi ja vähemmän pidättyväisempi rotu... ei holsku. Ei, lähes mikä muu tahansa... Rotu, mikä tulisi toimeen toisten koirien kanssa ja jonka reaktionopeus olisi huomattavan paljon matalampi kuin mitä se holskulla on. Voisi lenkkeillä ilman, että silmät pitäisi olla selässäkin, eikä lenkeillä aina tarvitsisi niin skarpata mitä seuraavan mutkan takaa tulee näkyviin ja mitkä kierrokset holsku taas nostaa...

Mutta. Tuosta peijakkaasta kasvoikin mukava otus. Nyt kun katselen sitä ja vertaan esim. sitä siihen mitä se on vaikkapa vuosi sitten otetuissa koirakoulun tokovideoissa niin muutos on melkoinen. Silloin se oli käytökseltään hyvin epävarma ja olemukseltaankin melkoisen luihu (silmistä näki pelon ja arkuuden) ja varsinainen rähinäroope. Hyökkäili toisia koiria kohti aina tilaisuuden tullen (varulta rähisi myös nartuille ja pennuillekin vaikka koiria ei nuuskuteltukaan) ja suhautui varauksellisesti myös vieraisiin ihmisiin. Saattoipa jopa muristakin ja hyökkäillä kohti jos ei ollut varuillaan. Tuntui, että sen mielessä vaaroja vaani ihan kaikkialla. Se pelkäsi, eikä luottanut minuun eikä elämään. Opetus tässä oli, että onnellinen holsku on vasta silloin kun sillä on johtaja, johon koira luottaa sataprosenttisesti ja jota koira kunnioittaa. Tämä johtajuus on ansaittava, eikä se missään tapauksessa tule koiraa rankaisemalla, vaan yhdessä asioita tekemällä, rakkaudella ja myös rajojen asettamisen myötä. Toisin kuin monet muut tuntemani rodut, Romeo (holsku?) kokeilee monta, monta kertaa oletko varmasti edelleen tätä mieltä...? Eli pyrkyri se on, jos sen annetaan näin laumassa toimia. Päätä ei siis puskiin, vaan nimenomaan rohkeasti paikkoihin, joissa ongelmia on.

Se mikä on muuttunut vuoden sisällä melkoisesti on, että koira on saanut ihan valtavasti itsevarmuutta ja se loistaa sen koko olemuksesta. Asento on nykyisin yleensä aina ylväs ja silmissä rauhallinen ja luottavainen katse. Työtä ollaan tehty yhdessä. Toinen toistamme kasvattaen ja pelkoja kohdaten. Johtajuus on nyt kunnossa ja koira luottaa minuun ja siihen, että sen ei tarvitse pelätä eikä hoidella mitään tilanteita, joten se saa vaan olla. Rentous koiraan löytyi tätä kautta. Nyt se ei pelkää enää mitään, epävarmasta koirasta on tullut pentuajan jälkeen taas ihailtavan rohkea ja luottavainen. Romeo käyttäytyy yleensä arvokkaasti viitsimättä välittää enää vieressä räyhäävistä ja sitä provoisoivistakaan koirista. Ihmisiin se suhtutuu nykyisin luottavaisesti ja hämmästyttävän levollisesti. Nuolee jopa joidenkin vieraidenkin ihmisten kasvoja, mitä ennen ei olisi voinut kuvitellakaan Romeon tekevän. Sitä saa kopeloida mielin määrin ilman, että Romeo kiemurtelee tai peruuttelee yhtään. Hoh-hoijaa-asenne kuvaa sitä hyvin. Mikä muutos aikaisempaan!

Olisiko tämä kaikki sitten vaan sitä holskun aikuistumista? Jotenkin tällä tarinalla yritän valaa toivoa niihin, jotka kamppailevat holskunuorukaisten (kusipäisten?) kanssa ja pahimmassa tapauksessa koirasta jopa luovutaan juuri tuossa haastavassa vuoden, molemmin puolin, iässä. (syitä toki on monia muitakin koirasta luopumiseen...) Valitettavan usein holskuissa kun näitä kodinvaihtajia juuri tässä iässä on. Kaikki työmäärä mitä teet koirasi eteen tuossa iässä teet, korvataan kyllä moninkertaisesti ja palkinto jonka koiran kanssa tehdystä työstä saat, korvaa kaiken työmäärän moninkertaisesti. Itse olen sitä mieltä, että koiran elämässä niihiin kahteen ensimmäiseen vuoteen tulee tehdä enemmän töitä ja panostaa tähän aikaan erityisen hyvin. Hyvä pohjatyö kun kantaa hedelmää pitkälle koiran tulevaisuuteen ja onnellinen, hyvin käyttäytyvä ja tasapainoinen koira on aina iso ilo omistajalle.

On ne vaan vallan hauskoja ja ihania epeleitä, nuo holskut!

Tulkoon helle...

2011-06-09T17:29:00.000+03:00

Tiiä sitten onko hyvä, mutta tämmönen tuli tilattua helteitä helpottamaan ja erityisesti mejäkokeita ajatellen. Odotellaan jännittyneenä tuotteen saapumista. =)

>> Hurtan viilennysmantteli

Agilitya Muuramessa (3/13)

2011-06-09T06:55:00.000+03:00

Eilen oli Muuramessa agilitykurssi helteestä huolimatta. Treenivuoro on 19-20, joten pahin helle ehtii vähän hellittää ja piha oli jo silloin mukavan varjoinen ja tuulinen.

A-este
Mentiin taas ensin alkeiskurssilaisten kanssa treenaamaan A-estettä ja tekemään tärkeitä kontaktiharjoituksia. Romeo meni kuulema oikein pontevasti kouluttajan mukaan... =),eli ei suurempia ongelmia. Eka kerta noustessa meni vähän ihmetellessä ja toisella kerralla nousussa vähän epäröi, mutta meni kuitenkin varsin urhoollisesti. Alastulot mukavan maltillisia, eikä kummassakaan mitään paniikkialastuloja, joten ihan hyvä eka kerta A-esteeksi.

"Omalla" kurssilla esteinä olivat; puomi, rengas, viisi aitaa ja putki. Harjoittelimme mm. takaaleikkauksia putkelta aidalta. Tehtiin pientä rataa ja harjoiteltiin irtoamisia apuohjaajan palkatessa esteen välissä. Romeo täytyy ohjata aika syvälle esteiden väliin, jotta irtoaa riittävästi. Käskytys saisi olla nopeampaa. Romeo kun toimii täysin käskyjen mukaan, eikä sooloile omiaan.

Rengas...
...oli sekin meille uusi este, joten ensin renkaan ollessa maassa muutama läpimeno ja sitten vähän nostettiin rengasta. Hyvin meni Romeolla, ei mitään ongelmia. Käskysanana läpi, kun tuo rengas-sana, ei oikein sovi mun suuhun ja on aika pitkä.

Sitten kokeiltiin varsinaista oikeaa agilityrengasta ja sekin sujui hyvin. Romeo ei epäröinyt missään vaiheessa hypätä tai mennä väärästä "kolosta", kuten renkaan kohdalla on mahdollista mennä.

Tehtiin myös välistävetoja, jotka nekin sujuivat kouluttajan mukaan oikein hyvin. Romeo oli hyvin kuulolla koko treenien ajan ja sitä oli varsin mukava ohjata. =) Liekkö helteelläkin ollut osuutta asiaan kun poitsu makoili vaan rauhassa omaa vuoroaan odottamassa muista koirista piittaamatta.

Muutenkin koiran hallinta sujui tänään varsin hyvin ja olen oikein tyytyväinen siltä osin koiraan. Vapaana työskentely toisten koirien läheisyydessä ei tuota Romeolle ongelmaa ja hyvin Romeo jaksoi odottaa lähtökäskyä paikalla vaikka kerran sain ääntä korottaakin ja laittaa koiran uudelleen istumaan. Lähtölupa ja oma liike pitäisi tulla eri aikaan, jotta koiran on helpompi tulkita milloin lupa tulee. Eli ensin lupa ja sitten vasta itse liikkeelle.

Mukavaa oli. Välilämmittelyissä otettiin vähän tokoa ja mm. seuraamista ja kontakti oli koko ajan vallan hieno. Niin mukava treenikaveri tänään. <3