maanantai 1. heinäkuuta 2019

Iloja ja suruja

Loma on alkanut ja missäpä muualla sitä ollaan kuin täällä mökillä!


Koko kevään opiskeluun valmistava prosessi on tullut viimeinkin päätepisteeseen. Soveltuvuuskokeet menivät Vakava-kokeen lisäksi hyvin ja jäi ihan luottavaiset fiilikset yliopistoon pääsystä. Ajoittain valtasi myös tunne, etten tule saamaan opiskelupaikkaa, vaan jatkan töitäni nykyisessä työpaikassani. Ennen loman alkua odottelin siis malttamattomana pääsykokeen tuloksia ja viimeinkin tulokset tulivat.
ILMOITUS OPISKELIJAVALINNAN TULOKSESTA KORKEAKOULUJEN YHTEISHAUSSA KEVÄÄLLÄ 2019
Jyväskylän yliopisto, Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta Varhaiskasvatuksen opettajan kandidaattiohjelma ja varhaiskasvatuksen maisteriohjelma, kasvatustieteen kandidaatti ja maisteri (3 v + 2 v)
Onneksi olkoon! Sinut on hyväksytty kevään 2019 korkeakoulujen yhteishaussa yllä mainittuun opiskelupaikkaan.
Pääsin opiskelemaan kasvatustieteitä ja sehän tietää nyt vähintään kolmen vuoden opintovapaata vakituisesta virastani! Jes, miten hienoa!! 💪

Loma alkoi tältä osin varsin juhallisesti ja iloisissa merkeissä, mutta suunta muuttui varsin pian päinvastaiseksi. Mooren kunto romahti mökillä heti ekana lomapäivänä. Moore oksenteli ja oli silminähden kipeä ja huonovointinen. Liikkuminen ei onnistunut ja kävely oli hoipertelua. Lopulta Moore lysähti vesikuppinsa päälle kuono kupin päälle ojennettuna. Ajettiin mökiltä kaksi tuntia eläinlääkäriin Jyväskylään. Olimme varautuneet henkisesti Mooren poismenoon, koska tilanne näytti niin huonolta, eikä Moore ole enää nuori koira. Itkin koko menomatkan ja silmät punaisina ilmoittauduin vastaanotossa kertoen koiran huonosta voinnista. Sillä välin Hannu haki Mooren autosta. Se tepasteli intoa täynnä lääkäriin. Häntä pystyssä ja tomerana. Selvästi uteliaana vieraista hajuista ja täysin normaalina itsenä. Suru vaihtuikin nopeasti iloon ja helpotukseen. Eläinlääkärissä otettiin kuitenkin verikokeita addisonin kriisin poisulkemiseksi ja tehtiin Moorelle perustutkimukset. Niissä ei ollut mitään huolestuttavaa. Mitä nyt maksa-arvot ovat yläkantissa, mutta sehän on skoteilla varsin tavallista. 300 euroa laskua (päivystyshinta) ja kaksi tuntia ajelua takaisin mökille. Tulomatkalla käytiin hakemassa Mooren lääkkeet apteekista. Tramal kipulääkettä pyytäessäni sain apteekkarilta varsin epäluuloisia katseita... Eikä oikeastaan mikään ihme. Resuinen mökkipaita oli sujahtanut väärinpäin päälle, silmät itkusta turvonneena, tukka rasvaisena (ei mökillä tarvitse joka päivä tukkaa pestä) ja likaiset maastohousut jalassa... En ehtinyt vaihtaa lenkin jälkeen aamulla mökkikuteita, kun lähdettiin niin pikaisesti eläinlääkäriin. Teki mieli selittää, että mut on just hyväksytty yliopistoon, että älä yhtään kato tuolla lailla...

Mökillä korkattiin sitten saunan jälkeen kuoharit Moorelle, opiskelulle ja kesälle. 💝


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti