sunnuntai 30. lokakuuta 2016

PAHA 2, Hämeenkyrö

Lauantai aamu 5.20 ja vettä sataa kaatamalla. Ei muuta kun suunta kohti Häämeenkyröä ja siellä järjestettävää hakukoetta. Päätettiin käydä katsomassa miten Myy toimii vieraalla kentällä, uusissa maastoissa ja -olosuhteissa. Avoimenluokan koularia lähdettiin tietty myös kovasti tavoittelemaan, mutta vaikka se jäikin tälläkin kertaa saamatta, reissu oli monilta osin onnistunut. Saatiin paljon uutta ja tarvittavaa kokemusta, jota ei saa muuten kuin kokeissa käymällä. Tällä hetkellä meidän taso on juuri tämä mikä kokeessa näkyi. Avoinluokka vaatii maastojen osalta vielä enemmän kun mitä me tällä hetkellä osataan. Maastoon tarvitaan vielä paljon lisää treeniä - erityisesti ohjaajalle alueen läpi käymiseen ja koirallekin lisää varmuutta. Ohjaaja voi helposti sössiä ihan kaiken, vaikka koira jo paljon osaisikin.

Tottis - hallittu kaaos. :)
Aika kaaottinen alku. Myy oli sellaisella hyvin iloisella tättähäärä tuulella... Kaikkia olisi pitänyt moikata, häntä pyöri villinä ympyrää siruntarkastuksessa ja kaikki oli vaan niin iha-naaaa. Niin paljon uusia ihmisiä jotka olivat jääneet Myyltä ihan näkemättä. Mielentila kentälle mennessä ei ollut siis ollenkaan se mitä hain valmisteluista huolimatta. Mikä se semmoinen keskittyminen on...?

Kenttä oli Myylle vieras. Ilmoon mennessä piti nuuhkaista pari kertaa ohimennen kentän tuoksuja, jota Myy ei tee koskaan. Oli sellainen kutkuttava fiilis, ettei koira ole ihan lapasessa... Pariksi saatiin kolmosluokan kultainen noutaja. Arpa laittoi meidät paikkamakuuseen ensin ja voin sanoa, että kyllä vähän jännitti miten tättähäärä kykenee rauhoittumaan paikkamakuuseen... Toisaalta luotin siihen, jospa se vaikka kokoaisi siinä itsensä ja työmoodi siitä parantuisi. Paikkamakuu menikin yllättävän hyvin ja arvosanaksi siitä erinomainen. Liikkeissä pyrin pitämään oman pään kasassa, enkä antanut Myyn häröilyn häiritä. H. sanoikin jälkeenpäin, että hän ihan ihaili sitä miten sain vedettyä kaavion läpi, vaikka näki selvästi, että isoja vaikeuksia oli. Ekaan ampumiseen saakka Myy ei ollut seuraamisessa ollenkaan mukana, tämän jälkeen vähän paransi tekemistään. Seuraaminen oli Myyksi huonoa. Pomppuja ei ole koskaan vielä ollut noin paljon. Koko ajan itsellä sellainen fiilis, ettei paketti pysy kasassa. Tuntui vielä paljon pahemmalta mitä sitten loppujen lopuksi videolta katsottuna näytti. Jääveissä Myy alkoi olla jo vähän paremmassa mielentilassa. Istumista on harjoiteltu viime kokeen jälkeen paljon. Viime kertaisessa koitoksessa Myyhän seisoi (pomminvarman) istumisen ja vastaavasti istui seisomisen. Seisomista ei ole tehty nyt treeneissä ollenkaan. Myy istui nyt hyvin. Maahanmenossa jouduin taas sanomaan painokkaasti ja rumasti, koska vaarana on, että hyvin märkä maa voi saada prinsessan kieltäytymään maahanmenosta. Luoksetulossa tuli vähän vinoon ja sivulle siirtymisessäkin kiekaisu. Seisominen oli ihan huippu! Pompusta suoraan paikalleen jäänti ilman liikahdustakaan. Noudot sitten sitä samaa skeidaa luovutusten osalta mitä ne aina ovat. Paitsi, että luovutukset ovat vaan pahentuneet. Kiekaisut alkavat myös olla tosi häiritseviä sivulle tulossa. Äänettömiä siirtymiä ollaan kyllä nyt treenattu, mutta tämä ei näkynyt vielä millään lailla koetilanteessa. Näistä tuomari ihan ansaitusti rokotti reilusti. Eteenmenossa näkyi vielä kokemattomuus. Ei oikein osannut lähteä vieraalla kentällä suoraan, ennakoi käskyä ja kaarsi paikkamakuu paikan suuntaan. Josko siellä reunassa olisi palkka. Liikevirheitä ei kuitenkaan eteenmenon lisäksi tullut, joten kaikesta huolimatta tottiksesta ropisi pisteitä 85. Ihan oli kiltti tuomari.



Esineruutu
Myyn paras ruutu ikinä! Lähetin ruudun vasemmasta kulmasta. Kaartoi lopussa vähän ruudun keskiosaa päin josta nosti nopeasti esineen. Lähetin samasta paikasta uudelleen, koska nurkka oli yhä tarkastamatta. Meni suoraan ja nosti nurkasta toisen esineen. Kaksi pistoa ja kaksi esinettä. Aikaa meni varmaan minuutti. Pisteitä 28/30. Yksi piste lähti luovtuksesta ja toinen pehmoesineen pienestä mälväämisestä. Hyvä Myy!

Henkilöetsintä 
Jaa-a. Mitäs tästä sanoisi, muuta kun, että ei ihan mennyt niin kuin strömsössä. No, aloitetaan. Ensinnäkin. Jo heti alueelle mennessä iski hämmennys. Luulin, että maasto alkaa niin päin kun miten tuomari ym. henkilöstö siellä seisoivat, eli alue on suoraan edessä. Sitten sanottiin, että alue alkaakin tuonne vasemmalle. Kulmat olivat jotenkin tosi erikoisesti mun silmään. Maasto oli polveilevaa rinnemaastoa, eikä näkyväisyyttä alueelle ollut nimeksikään. Pitkään piti vaan katsoa, että miten hakualue oikein maastossa kulkee. Myy ei näyttänyt ottaneen hajua etunurkista, joten päätin aloittaa vasemmasta kulmasta. Myy irtosi hyvin kulmaa kohti, mutta aika pian näin sen viilettävän kaukana edessä maastossa. En kutsunut pois, koska määrätietoisuudesta päätellen oli hajulla. Se tulikin sieltä lopulta rullan suussa. Hyväksyin näytön ja lähdettiin tuomari perässä näytölle. Myy vei päättäväisesti eteenpäin ja oltiin varmaan jossain lähes sadassa metrissä kunnes kota tuli näkyviin. Ensimmäinen maalimies oli löytynyt. Näyttö ok. Sitten piti palata takaisin alkuun ja lähetin Myyn oikeaan etukulmaan. Upposi hyvin ja tuli ilman rullaa. Tässä vaiheessa kaikki oli vielä ok. Sitten alkoivat ne vaikeudet. Lähettelin pistoille ja Myy etsi hyvin. Olin varma, että tekee valeen kuumalla piilolle, joten päätin jättää lähettämättä tähän kohtaan ja tässä tein sen suurimman mokan. Älä ikinä oleta ja luule tietäväsi koiraa paremmin! Luulin ja oletin, että piilo oli siellä missä se ei sitten oikeasti ollutkaan. Myy toi rullan, jota en hyväksynyt, vaikka se tuli maalimieheltä koska oletin, että tulee kuumalta piilolta... Myy hämmentyi ja loppujen lopuksi vei sitten sinne kuumalle piilolle, jonne sen myös selkeästi lähetin. Yksi maalimies löytyi vielä kaiken tämän sähläyksen lisäksi, josta Myy sai täydet pisteet. Koko rata oli siis varsinaista hätäilyä ja sähläystä ohjauksen osalta. En hahmottanut rataa ja pistoja tuli tehtyä miten sattuu. Vähän lohdutti kun muutkin sanoivat, että kyseinen rata on vaikea hahmottaa. Tuomari kehui koiraa ja sanoi, että ohjaaja kaipaa vielä paljon harjoitusta maaston lukemiseen. Vieraat maastot ovat itselleni aina olleet vaikeita hahmottaa varsinkin jos keskilinja mutkittelee, kuten se tuolla teki. Asioita helpottaisi jos koira tekisi suorat pistot ja nätit laatikot, eikä nappaisi hajua syvältä alueelta. Koiraa ei voi kuitenkaan moittia. Kun se saa hajun, sen tehtävä on mennä suorinta tietä maalimiehen luo.

Yhteispisteet kokeesta 214 p.

Oli kiva käydä tuloksettomuudesta huolimatta kuitenkin kokeilemassa kuinka koira toimii uusissa olosuhteissa. Vikalista on haettu talveksi ja ei kun uutta matoa ehdottomasti koukkuun kokeiden osalta, kunhan nyt treenataan välissä ihan kunnolla kaikkia osa-alueita. Kiirettä uusiin kokeisiin ei ole. Ei olla valmiita vielä. Mennään vasta kun ohjaaja osaa, eikä sotke koiran tekemisiä. Tottis nyt oli mitä oli, mutta luotto siihen, että Myy suorittaa tarvittavat liikkeet huonossakin mielentilassa on nyt vahva. Ääntelyä oli vieraalla kentällä ihan liikaa, eikä keskittymisestä ollut tietoakaan, joten paljon on vielä töitä tehtävänä. Myyllä olisi ollut ihan realistiset mahdollisuudet saada hyvä tulos maastosta ilman ohjaajan säätämisiä... Hakuilu ei ole helppoa, mutta kuka sitä tekisikään jos se sitä olisi? :)

perjantai 21. lokakuuta 2016

Lisää haastetta!

Nyt ollaan sitten kolkkiluokkalaisia ja sehän tietää sitä, että viimeistään nyt kaikenlaiset varmistelut joutavat romukoppaan! Viime kisan nolla oli melkoinen väkisin puserrus ja todella varman päälle tehty rata vailla riskejä, koska halusin niin kovasti sen nollan... En kuitenkaan halua enää nähdä meiltä tuollaisia ratoja. On aika mennä eteenpäin ja laittaa kaikki peliin! Nyt treenataan treeneissä niitä mitä ei vielä osata ja tietenkin haetaan myös niitä onnistumisia. Vauhtia ja irtoamista lisää ja siirrytään kauaksi omalta mukavuusalueelta. Tästä tulee ainakin hauskaa jos ei muuta!

Keskiviikkona treenattiin. Tehtävänanto oli seuraavanlainen.
  1. Etsi radasta 5-7 esteen pätkä joka on teille vaikea/johon et keksi ohjaustapaa/jossa on sellainen esteosaamisen asia jota koira ei osaa. 
  2. Suunnittele olemassa olevaan rataa 1-4 esteen pätkä johon voisi tehdä saksalaisen. 
  3. Olemassa olevasta radasta etsi teille sopiva 5-7 esteen pätkä joka tuntuisi hauskalta tehdä/joka nostattaa koiran motivaatiota/jossa saat vahvistettua jotain positiivista asiaa koirasi tekemisessä. 
Ekaan kohtaan Myylle esteet 6-14. Takaakierto ja avokulma kepeille. Ohjuri toisessa välissä. Piti malttaa siirtymistä keppejen toiselle puolelle, muuten Myy ei malttanut tehdä keppejä. Menemenemene-kannustuksella sain kuitenkin tekemään itsenäiset kepit ja appari palkkasi. Tämä tuli meille kotiläksyksi. Avokulmia kepeille pitää harjoitella paljon! 12-hypyllä niisto vastaanotto putkesta sujui kunhan vaan muisti lähteä riittävän ajoissa liikkeelle, jotta koiralle jäi tilaa hypätä.

Saksalaisen tein 10-hypylle ja siitä putkeen. Myy luki ohjausta hyvin ja saatiin kelpo saksalaisia aikaiseksi.  

Kolmoseksi valitsin esteet 1-4. Loppusuora ja palkka A:lta. Nopea ja hyvä A.

Kolmosluokka korkataan jo heti marraskuussa ja ne taitanee olla Seuramestaruuskisatkin vielä. : D

sunnuntai 16. lokakuuta 2016

Sertiii ja nousu kolmosiin!


Käytiin Myyn kanssa juoksemassa tänään Jatin kisoissa kaksi rataa. Kolmelle radalle oltiin alkujaan ilmoittauduttu, mutta luokkanoususta johtuen juostiin kaksi. Tuomarina toimi Hilpi Yli-Jaskari yhdessä tuomariharjoittelijan kanssa. Radat olivat kivasti rullaavia ja selkeitä.

Ekalta radalta vitonen. Huono ohjaus keinulle ja Myy tuli keinun ohi. Toiselta radalta puserrettiin väkisin nolla ja saatiin se kaivattu serti. Sijoitus 3/16 ja näin ollen pääsylippu kolmosiin! Paljon on töitä tehtävänä mm. hitaiden kontaktien ym. kanssa, mutta jo pelkkä nousu kolmosiin on meille iso juttu. Näillä meidän nopeuksilla tuskin kolmosissa pärjätään. Kiva päästä kuitenkin mukaan. :)





sunnuntai 9. lokakuuta 2016

PAHA 2, Laukaa


Käväistiin Myyn kanssa Keski-Suomen Palveluskoirien järjestämässä avoimen luokan hakukokeessa Laukaassa. Ilma oli tuulinen ja vähän kolea. Oikein hyvä sää siis hakukokeelle. Koe pidettiin Koirakorvessa, jossa maastot ovat perinteisesti jyrkkää rinnettä ylös ja alas. Kokeet ovat yleensä aina olleet rajoittamattomia, mutta osallistujia on parhaimmillaankin ollut vaan se kourallinen. Valitettavasti loukkaantumisiltakaan ei säästytty yhden koiran juostessa kantoon kokeen keskeytyessä heidän osaltaan siihen. 

Ensin oli vuorossa maastot ja viimeisenä tehtiin tottis. Tykkäsin järjestyksestä, koska maasto on itselleni jännittävin osuus ja se ratkaisevin. Jos kaikki ukot eivät maastosta kakkosessakaan nouse, mahdollisuutta koulariin ei enää ole. 



Maasto:
Henkilöetsintä
Etukulmiin Myy teki hyvät tyhjät. Irtosi syvälle ja meni täynnä intoa. Kävelin 60 askelta jonka jälkeen lähetin taas molemmin puolin. Tämän jälkeen lähettelin noin  reilun 30 askeleen välein puolelta toiselle. Noin sadassa metrissä Myy viipyi oikealla ylärinteessä kauan. Annoin etsiä -  oletin, että on hajulla. Lopulta Myy tuli näkyviin kaukaa edessä rulla suussa. Meni vauhdilla vähän keskilinjan yli vasemmalle puolelle, josta vasta paikansi minut ja toi rullan. Oli selkeästi menossa näytölle oikealle ylärinteeseen, joten hyväksyin näytön. Lähti lujaa ylös rinnettä, mutta sitten... Yllättäin Myy alkoi kaartaa rinnettä alaspäin kohti keskilinjaa ja oli hämillään. Jälkeenpäin kuulin maalimieheltä, että Myy oli käynyt maalimiehellä, mutta jostain syystä ei kuitenkaan vienyt suoraan näytölle. Tämä tuomittiin luonnollisesti sitten valeeksi. Kova ja puuskittainen tuuli pyöritti tuulen suuntaa rinnemaastossa. On mahdollista, että Myy sai vasemman puolen maalimiehestä takaisin tullessaan hajun ja sillä vaan meni yksinkertaisesti pasmat sekaisin.. En tietenkään tiennyt, että Myy oli tehnyt oikean löydön (luulin valeeksi), joten laitoin Myyn vasemmalle puolelle alarinteeseen ja sieltä Myy tekikin hyvän löydön täysillä pisteillä. Siirryin aluetta eteenpäin ja samalla se yksi maalimies jäi nostamatta. Kolmas maalimies löytyi sitten ihan vasemmasta takanurkasta. Tästä Myylle 9 pistettä. Piste lähti siitä kun pudotti rullan keskilinjalla tuomarin mielestä vähän liian aikaisin. Erittäin korrektia käytöstä maalimiehillä. Kehuja tuli tuomarilta alueen hyvästä jakamisesta ja siitä, että ohjasin koiraa hyvin. Oltiin tuomarin sanoin hyvä paketti yhdessä ja Myy teki halukkaasti töitä. Koularin menetys harmitti, mutta Myy teki kuitenkin kaikkinensa hienoa rataa. Viime aikaisiin treeneihin verrattuna veti paljon paremmin. Irtosi todella mallikkaasti myös tyhjille, eikä missään vaiheessa piipannut tai pitänyt ääntä! Kyllä siitä hieno hakukoira vielä tulee. :) Alueen jakaminen ja läpikäyminen on asia, joka kaipaa paljon harjoittelua, varsinkin jos sinne 300 metriin joskus päästään. Kokeessa se onnistui tällä kertaa hyvin ja siitä olen erittäin tyytyväinen.

Esineruutu
Esineruutuun lähdettiin ilman paineita. Tulosta kun ei voitaisi saada. Myy teki kovasti töitä, mutta vain yksi esine löytyi sallitun ajan sisällä. Kuvassa ollaan kuuntelemassa tuomiota.



Tottis
Lähdettiin tekemään kokeenomaista treeniä. Seuraaminen löysää varsinkin etusuoralla. Ottaa vähän painetta ampumisesta (ja paristaankin), joten täyskäännöksen jälkeen seuraa tiiviimmin. Henkilöryhmä oikein kiva. Oli tarkkaavainen. Jääveissä teki lähes pomminvarmasta istumisesta seisomisen. Seisomisessa sitten taas istui. Näistä liikevirheistä pisteitä ropisi ihan huolella, eikä näitä saisi tapahtua kokeissa. Luoksetulossa tuli enemmän oikean jalan puolelle. Luovutukset noudoissa olivat ihan syvältä (työsarkaa talvelle) ja tästä tuomari meitä kovasti (ihan aiheesta) moitti. Minä hätäilen, Myy puree kapulaa ja tarvitsi vielä lisäkäskynkin irroitukseen... Eteenmenossa Myy lähti täysillä ja suoraan. Meni ekalla käskyllä nopeasti maahankin, mutta ennen kuin ehdin kävellä Myyn luo, Myy istui ihan jousilla odottaen pääsevänsä hakemaan palkan kentän reunasta. Paikkamakuussa ei mitään ihmeempää. Pientä piippausta keskivaiheilla, mutta hiljeni sitten. Ihan vietikkäästi ja innokkaasti teki seuraamiskaaviot ym. joten ei muuta kuin reeniä lissää.

Tuoksena maastosta 135 pistettä ja tottis 79. Yht. 214 p.







Ei puututa huonoon, vaan yritetään nähdä hyvä...

Kaksi viikkoa ennen koetta..

Koe lähestyy ja viimeistelyt ovat nyt tehtynä. Olisi ne viimeistelyt voineet paremminkin mennä, mutta tää on tätä... Olin kuitenkin päälimmäisenä vinkumassa omalle seuralle hakukoetta vielä ennen talvea, joten ei auta jänistellä, vaikka maasto ei nyt täydellisessä balanssissa olekaan.

Myylle hakuradalla etukulmista kokeenomaiset löydöt hallinnan kautta, väliin tyhjä ja lopuksi kaksi löytöä umppareista. Näytöllä suorapalkka. Kaksi ekaa löytöä aika täydellisiä. Sitten se tyhjä... vitsi, että on vaikeaa! Ei uponnut riittävän syvälle. Lähetin uudelleen. Vaatiminen sai aikaan valeen, eikä siltikään uponnut. Otti rullan heti lähdön jälkeen teki lyhyen ympyrän palaten rulla suussa takaisin. Ei kuitenkaan ollut viemässä näytölle. Yritin olla mahdollisimman rauhallinen ja lähettelin uudelleen. Rullasta en tehnyt mitään numeroa. Jotta homma ei mennyt tässä vaiheessa enää ihan mahdottomaksi hinkkaamiseksi, pakko oli hyväksyä lyhyt ja huono pisto. Tämän jälkeen lähetin normisti toiselle puolelle. Sieltä sitten taas hyvä löytö näyttöineen. Sama toiselle puolelle. Eli kokeessa täytyy vaan hyväksyä huonot tyhjät, eikä edes yrittää laittaa uudelleen. Näillä nyt mennään. Ei puututa huonoon, vaan yritetään nähdä nyt vaan se hyvä.

Tottiksissa kentälle tuloja ja ilmoja, joiden jälkeen palkkaus. Pientä ääntelyä, joka loppui kun päästiin liikkeisiin. Seuraaminen ja paukut ok. Henkilöryhmässä ei ongelmia. Maahanmeno sateessa hyvä, joten tästä voi olla oikein tyytyväinen! Kermapylly ei nyt aristellut maahanmenoissa. Sateessa olikin hyvä treenata.  Noudoissa ei mitään ihmeempää. Muuten hyvät, mutta luovutksethan ovat edelleen mitä ovat. Eteenmenot läpijuoksuina. Aika hyvin on nyt irronnut eteen ja melko suoraan. Uutena ongelmana esiin tupsahti liikkeestä seisominen. Meni istumaan useamman kerran. Avuilla sain sitten onnistumaan ja palkkasin takapalkalla. Toivottavasti vaan joku tilapäinen mielenhäiriö. Seisominenhan on ollut Myyllä tosi hyvä ja varma. Ei tarttis nyt tässä kohtaa levitä... Paikkamakuussa katseli paria vähän ehkä turhan tarkasti, mutta muuten kelpo suoritus.

Koemainen esineruutu vierailla esineillä. Ei tietoa itsellä miten esineet olivat sijoitettu. Vajaaseen neljään minuuttiin nosti tarvittavat esineet, joten aika luottavaisin mielin ruudun suhteen. Aloitin tällä kertaa ruudun vasemmasta etukulmasta, vaikka yleensä aloitan keskeltä.


**
Agin viikkotreeneissä on tehty mukavan haastavia ratoja, joista yksi tuossa kuvassa. Kaikenlaista ohjausta on kokeiltu reilusti oman mukavuusalueen ulkopuolelta. Myyhän vetää ihan helkkarin hienosti vailla ongelmia. Se on ihan huikea! Vitsi kun ohjaajakin vaan kehittyisi samassa tahdissa kuin mitä tuo koira...


sunnuntai 2. lokakuuta 2016

Syksyä saarella - ihana aurinko!


Aivan ihanaa syksyä säiden puolesta! Saarella asumisen parhautta ovat järvet ympärillä ja kaunis luonto! Ollaan oltu paljon ulkona ja lenkkeilty. Aksatreenit oli keskiviikkona, mutta muuten ei olla tehty treenirintamalla mitään koko viikolla. Romeokin käväisi hallilla. On kuulema vanhentunut ulkoisesti sanoivat treenikaverit...

Komea se on silti, eikös vaan? :) 






Kuten myös tämä vanha herra. 

Muutamia kuvia saareltamme.  





Myy ehti tietenkin uimaankin, ennen kuin kielsin... 









Niilokin kävi viikonloppuna kyläilemässä. 


>> viikonlopun kuvat