sunnuntai 31. tammikuuta 2016

Treeniä, treeniä...


Pakkanen lauhtui reilusti ja keskiviikkona oli agiryhmän itsenäiset treenit viikkoradalla. Täytyy sanoa, että parissa paikassa (putki 5 ja 21 molempiin suuntiin) tuli koutsia ikävä, mutta kun riittävän pitkän asioita pähkäili, niin toimiva ratkaisu löytyi. Oma sijoittuminen piti miettiä huolella, jotta koira ei mennyt putken väärään päähän ja takaisin tullessa sai olla tarkkana, että koira tulee putken oikealta puolelta. Mutta niin se alkuun mahdoton lopulta sitten kuitenkin onnistui ja oli kyllä hyvä fiilis! Myy haki hienosti myös kepit, vaikka kulma olikin vaikea. Loppujen lopuksi pääsimme Myyn kanssa radan vitosella läpi, eikä rata varmasti ollut edes sieltä helpoimmasta päästä 3 lk:n ratoja.

Perjantaina molempien paimenten kanssa hallille. Jatkettiin viikkoradalla ja tehtiin kontakteja erikseen. Keinua olikin hyvä palautella Myyn mieleen. Ekasta tuli lentokeinu ja sitten taas homma kulki. Romeon bravuuriksi nousi hieno ja vauhdikas loppusuora. :)

Sunnuntain Myyn hallitottiksessa toteutin Kiviahon koulutuksessa esiin nousseita asioita. 
  • seuraaminen tehdään ns. neliöseuraamisena. Täyskäännöksessä pyörähdetään ylimääräinen ympyrä paikallaan ja kävellään neliön muotoista kuviota tehden täyskäännöksiä joka kulmaan. Käännöksissä jos pompahtaa, vedetään hihnalla koiraa alaspäin. Toteutus toimi hyvin. Pomput saatiin karsittua pois ilman, että hihna-apua tarvitsi edes käyttää, joten kävely toimi odotettuakin paremmin. Se mikä pisti silmään jälkeenpäin videota katsoessa, oli se, että pyörähdys helposti leviää itseltä. Pyörähdys tulisi tehdä paikallaan pyörähtäen. Katseen pitäisi olla myös suoraan edessä ja nyt se ihan sitä ollut... Täyskäännökseen valmistava maiskutus myös unohtui (ai miten niin kaavoihin kangistunut?..), joten se mukaan myös ensi kerralla. 
  • eteentulossa patukka pystyssä ja treeniliivin edessä. Väistetään taaksepäin ja palkataan koira suoraan edestä. Ei pudoteta patukkaa leuan alta, jolloin koira oppii jättämään liian suuren raon ohjaajan väliin. Eteentulossa Myyn paikka elää. Tärkeintä olisi nuoren koiran kanssa vauhti ja vietti. Saisi mielummin ryysiä vähän varpaille kuin jäädä liian taakse. Vähän jäi yhä vinoon, joten paikkaa sai korjailla. Palkkaus "uudella" tavalla. Hmm... jos ottaisi tätä taas vähän namin kanssa. 
  • Ilme-treeniä, jossa koira jätetään istumaan. Jännite/patoaminen. Vapautetaan koira ohjaajan jalkojen välistä heitetylle lelulle. Tämä tehtiin ja meni aika ok, tosin jännitettä olisi saanut luoda vielä vähän lisää. Hätäiltiin ehkä aavistuksen lähtö. Myy oli ihan ihmeissään kun sai juosta jalkojen välistä. Yllätysmomenttina toimi hyvin. 
  • Kapulan tuonnissa Myylle tehdään lisää jännitettä ja kestoa. Pito on yhä levällään, mutta ei kannata siihen liikaa jumittua tässä vaiheessa, jotta nouto ei leviä. Tavoitteet ovat kuitenkin meillä "vaan" siellä kyläkisoissa.. Hyvät kapulan tuonnit x 2! Ote ei elänyt ja jännitettä lisäsin niin, että pystyin rauhassa laittamaan käden kapulan päihin ja viemään kädet taas rauhassa sivulle. Hyvin odottaa vapautusta, eikä ote kapulasta ala heiketä tai puhumattakaan, että mälväisi kapulaa. Jes, eiköhän tästä vielä hyvä tule! :)
  • Myy tulee hyvin ja nopeasti perusasentoon, mutta vaihtelun vuoksi voisi ottaa muutaman sivusivusivu ja alta pois-treenin, jolla saadaan koiralle kunnon kiire tulla perusasentoon. Ei tehty. 
  • Lyhyt paikkamakuu, jossa tarkoitus on puuttua sivulle vilkuiluihin. Palkka edessä. Paikkamakuu ei ollut kestoltaan kuin jokunen minuutti, mutta tunnetila oli ihan loistava! Palkkaa en jättänyt eteen, mutta käytin ääntä tekemällä itsestäni mielenkiintoisemman sekä kehuin pari kertaa kun oli hyvässä kontaktissa ja suu tiukasti kiinni. Yllättäin huudettu HA! sai kontaktin pysymään ihmeen pitkäänkin minussa, eikä koirasta kuulunut ääntelyä paikkamakuun aikana. Sivulle vilkaisuihin ei tarvinnut puuttua ollenkaan, joten oikein hyvä paikkis ja treeni. Tarkoitus olisi poistaa koiran mielestä se, että paikkis on aina ihan hirveän tylsää. Onhan se sitä, mutta voi treeneistä silti tehdä koiralle hauskemmat ja herättää ohjaajaan suuntautuva mielenkiinto. 
  • Kontaktitreeniä perusasennossa jos jää aikaa? Ei tehty.  

Treenien lisäksi ollaan lenkkeilty paljon jäällä. Nämä lenkit ovat kyllä ihan parasta kun koirat saavat olla koko ajan vapaina. Kierretään lähes joka lenkillä yksi lähisaari, jolloin matkaa tulee 7,6 km. Aika keväistä alkaa jo olla - linnutkin laulaa! - ja ilma on sen verran lauhaa, että lumi sulaa jään päältä. Toivotaan, ettei sulata kaikkea lunta, koska silloin jäälle ei enää pääsisi koirien kanssa. Ollaan yleensä sen verran aikaisin aamusta liikkeellä, ettei kovin kummoisia kuvia saa. Alla muutama kännyräpsy.








maanantai 25. tammikuuta 2016

Tottiskoulutus

Sunnuntaina olimme Miia Kiviahon tottiskoulutuksessa. Ihan järjettömän hyvä koulutus ja ehdottomasti voin suositella kaikille pk-puolen ihmisille! Kiirettä ei koutsilla ollut ja jokaisen koirakon ongelmiin paneuduttiin huolella. Taukoja ei päivän aikana pidelty ja varmasti jokainen osallistuja sai rahallensa vastinetta. Myyn kanssa taidettiin olla melkein 40 minuttia koutsin silmien alla... Koulutusmuistiinpanoja ei saa julkaista netissä, joten ne jäävät pelkästään omaksi ilokseni. :) Saatiin kuitenkin paljon hyviä vinkkejä millä viedä Myyn tottista eteenpäin.

Tulevalle sunnuntaille on ajatuksissa koulutuksen innoittamana - treenisuunnitelma tehtynä siis jo!! - tehdä Myylle seuraavanlaiset treenit:
  • seuraaminen tehdään ns. neliöseuraamisena. Täyskäännöksessä pyörähdetään ylimääräinen ympyrä paikallaan ja kävellään neliön muotoista kuviota tehden täyskäännöksiä joka kulmaan. Käännöksissä jos pompahtaa, vedetään hihnalla koiraa alaspäin. 
  • eteentulossa patukka pystyssä ja treeniliivin edessä. Väistetään taaksepäin ja palkataan koira suoraan edestä. Ei pudoteta patukkaa leuan alta, jolloin koira oppii jättämään liian suuren raon ohjaajan väliin. Eteentulossa Myyn paikka elää. Tärkeintä olisi nuoren koiran kanssa vauhti ja vietti. Saisi mielummin ryysiä vähän varpaille kuin jäädä liian taakse. 
  • Ilme-treeniä, jossa koira jätetään istumaan. Jännite/patoaminen. Vapautetaan koira ohjaajan jalkojen välistä heitetylle lelulle.
  • Kapulan tuonnissa Myylle tehdään lisää jännitettä ja kestoa. Pito on yhä levällään, mutta ei kannata siihen liikaa jumittua tässä vaiheessa, jotta nouto ei leviä. Tavoitteet ovat kuitenkin meillä "vaan" siellä kyläkisoissa..
  • Myy tulee hyvin ja nopeasti perusasentoon, mutta vaihtelun vuoksi voisi ottaa muutaman sivusivusivu ja alta pois-treenin, jolla saadaan koiralle kunnon kiire tulla perusasentoon. 
  • Lyhyt paikkamakuu, jossa tarkoitus on puuttua sivulle vilkuiluihin. Palkka edessä. 
  • Kontaktitreeniä perusasennossa jos jää aikaa?
Jos näyttää joskus, että tarvitsee lisää voimaa ja viettiä niin
  • Patukalla hetsaus kesken seuraamisen viemällä patukka takakautta uudelleen eteen. Ei kuitenkaan anneta koskea patukkaan. Appari voi myös jarruttaa liinasta kun koiraa pyydetään seuraamaan. 
Myyllä kuulema hyvät jäävät, eikä seuraamisestakaan sanomista tullut. Palkka ei tarvitse olla enää Myyllä näkyvissä seuratessa, koska se lisää helposti pomppuja, eikä palkkaamisella ole kiire. Ei kai tässä muuta kun lisää vaan treeniä. :)




lauantai 23. tammikuuta 2016

Lauantai


Paukkupakkaset vihdoin ja viimein hellittivät ja pakkanen lauhtui siedettäviin lukemiin. Oli ihanaa päästä viimeinkin pitkälle jäälenkille! Koirat olivat innoissaan kun saivat juosta ja olla vapaina koko pitkän lenkin. Niiden suurta riemua oli kyllä hauskaa katsoa. Oli kyllä hyvä fiilis itselläkin... oli muuten kuumakin, kun on jo tottunut tähän kylmyyteen...





Iltapäivällä käytiin tekemässä hallitottikset. Hyppynoudoista metrinen, eteentuloja, vietin nostoa leikin avulla, 10 minuutin paikkamakuu ja vähän seuraamista...

Eteentuloja läheltä. Ääntelyä tuli tällä kertaa paljon ja Myy kävi kuumana. Ehkä johtui siitä, että oli ensimmäinen juttu mitä hallissa tehtiin. Voisi kenties aloittaa jollain muulla. Rauhallinen ei ja palkkasin vasta kun saatiin äänetön suoritus.          
                                                                                                                                  


Vietin nostoa. Pyöritin patukkaa itseni ympäri ja annoin Myyn saalistaa kunnolla. Saadessaan patukan, kehu, irrotus-käsky ja leikki jatkui. Tätä tehtiin jonkin aikaan kunnes tästä suoraan seuraamaan lähtö.
                                                                                                

Paikkamakuu n. 10 minuuttia. Pientä vinkumista, mutta kesti hyvin häiriötä. Toinen koirakko teki (kovasti pulisevaa) henkilöryhmää, treenasi, leikitti ja käytti samoja käskyjä kuin mitä Myylläkin... Vapautuskäskyn (-kin) aikana katse seurasi kovasti toista koirakkoa. Myy on koko ajan oikeastaan ärsyttävän paljon kiinnostunut kaikesta mitä ympärillä tapahtuu, mutta selvästi sillä ei ollut tänäänkään aikeita nousta. Pitää vaan jotenkin hyväksyä se, että sen pää pyörii paikkamakuussa ja se vaan on vilkkaan oloinen. Aina saa siis itse jännittää.    
                                                                                

Seuraaminen kovin myymäistä. Helposti tulee yhä pientä keulimista (pomput, ei ääntä onneksi), mutta muuten oikein kivaa.



Tasamaanouto ja metrinen hyvät. Tehtiin vaan yksi kun meni hyvin. Heitot itselleni haastavia ja hallissa on matala katto ja alhaalla lamput, joten varovainen saa olla... 














  • Hallissa melko huono valaistus, joten kuvat eivät kovin kummoisia ole. Huomenna Miia Kiviahon tottiskoulutus samassa paikassa, joten pysykää kuulolla, treenit jatkukoon! 

    torstai 21. tammikuuta 2016

    Osteopaatilla


    Synttärisankari kävi tänään osteopaatilla. Pieniä kireyksiä löytyi kauttaaltaan Myyn rangasta. Ne saatiin kuitenkin hoidetuksi, eikä mitään isompia jumeja tai muutakaan murheen aihetta ollut. Jerryn mukaan pieni kohta selkärangassa, johon Myy on reagoinut aina koskettaessa, olisi Myyn rakenteesta johtuvaa. Takakorkea koira jumiutuu kyseisestä kohdasta helpommin kuin suoraselkäinen. Saatiin venyttelyohjeet, joilla helpottaa alueen kireyttä ja jumiutumista. Koira jalkojen väliin ja rintarangasta nostetaan koiraa ylöspäin ja samalla kädellä painetaan vähän vastaan. Myy oli taas hienosti tutkimuspöydällä hoidon ajan ja enimmän aikaa näytti oikein nauttivan saamastaan käsittelystä. Toukokuussa mennään sitten uudemman kerran.

    Myy 3-vuotta!



    Vaikka olet koira vallaton, silti meille aivan korvaamaton. 
    Joka päivästä nauttikaamme, jonka kanssasi jakaa saamme...
    Onnea pikku Myy!
    (sama loru tehty joskus Moorelle, mutta menee se Myyllekin.. :D)

    Niin se aika rientää. Myy täyttää tänään 3-vuotta ja on noin virallisestikin aikuinen koira! 



    Juuri kotiin tulleena


    Video Myyn ekasta aamusta (virheellisesti videolla lukee toinen aamu, pää pyörällä pennusta ;)..)



    lauantai 16. tammikuuta 2016

    Takaisin sorvin ääreen..

    Tiistaina palattiin taas takaisin sorvin ääreen ja vedettiin vuoden ensimmäinen hallitreeni - tai noin treeni ylipäätäänkin. Ihan superhauskaa oli palata taas hommiin pienen tauon jälkeen. Intoa puhkui Myykin. Se ei olisi millään malttanut tehdä kunnollista lämppärilenkkiä kun oli niin kova kiire päästä hallille. Pikapissit ja -kakat tyyliin heti ja sitten kova veto hallille. Myyn korkea työmoraali jaksaa kyllä hämmästyttää kerta toisensa jälkeen. Se on nii-in henkeen ja vereen harrastuskoira. Tehtiin kivaa ja kevyttä agihömpöttelyä. Paljon etupalkkaa ja irtoamista.

    Keskiviikkona oli vuoden ensimmäiset agin ohjatut. Lumituiskusta ja huonosta ajokelistä huolimatta suuntana oli halli. Pakkasta oli hallissa  -9, joka oli ihan siinä kintaalla, että treenataanko vai ei. Rata oli kaikessa lyhykäisyydessään helpon oloinen ja oikein kiva rallattelurata tauon jälkeen.

    Myy oli keskittynyt, hyvin kuulolla ja saatinkin mukavan ehjää menoa aikaiseksi. Kokeilin niistoja nyt yhä rohkeammin (hypyt 7 ja 12) ja ne toimivat hyvin. Kepeillä uskalsin tällä kertaa jättää koiraa reilusti ja mennä niistämään hypylle 12. Toimi tämäkin. Kontakteilla ei ollut ongelmia. Kaikkinensa agi tuntuu nyt tosi hyvältä.

    Perjantaina olisi ollut isorata treeni, mutta pakkasta oli sen verran tuimasti, että oli pakko jättää treenit väliin. Koiraa kun ei viitsi pitää kylmässä autossa odottelemassa kovinkaan kauan, eikä lihaksiakaan saa riittävän lämpimiksi agia varten.

    Lauantaina koitti sitten viimeinkin se ihanuus, että päästiin Taitavien Tassujen lämpimään halliin treenaamaan tottista ja mikä olikaan treenata sisällä lämpimässä kun ulkona paukkui oikein kova pakkanen! Vuokrattiin kuuden hengen porukalla tunnin vuoro kerta viikkoon maaliskuun loppuun saakka. Ihan luksusta, varsinkin jos tällainen kylmä pakkastalvi jatkuu.

    Viime talvi treenattiin myös hallissa. Oli mielenkiintoista huomata mitä muutoksia koirassa on tapahtunut vuoden aikana. Myyn ääntely on lähes tulkoon saatu kuriin, vaikka nytkin sitä luonnollisesti oli, kun koirat odottivat omia suoritusvuorojaan kentän reunalla peittämättömissä häkeissä katsellen toisten tekemisiä. Silti Myyn kanssa on nyt jotenkin huomattavasti seesteisempää elo kuin mitä vielä vuosi sitten.

    Tehtiin melkein koko 1.lk. n tottis tauotettuna hyppynoutoja ja luoksetuloa lukuunottamatta. Halli kun on sen verra suuri, että eteenmenokin pystyy tekemään.
    • kentälle tulo alkaa vakiintua sellaiseksi, että sanon - tehdäänkö tottista-tottista -tottista, patukalla hetsaus - maahan-käsky- jännite, koira perusasentoon ja tästä liikkeelle. Toimii hyvin ja Myy on keskittynyt ja saan sen hyvälle toiminta-alueella. Tottis-sana on ollut mukana pennusta asti ja jo pelkästään sanan kuuleminen nostaa hyvin koiraa. 
    • seuraaminen perushyväätekemistä kun päästiin vauhtiin. Alkuun vähän keulumista ja pienoista ääntelyä, jota ei nykyisellään ole ollut enää ongelma tottiksessa. Koira tietää mitä siltä odotetaan, eikä se nykyisin (onneksi) ääntele. Halli on kaikkinensa kuitenkin Myylle selvästi haasteellisempi paikka treenata kuin mitä ulkokenttä. Voisi ajatella juurikin, että tosin päin, mutta tiiä sit miksi näin.
    • Jääveissä ei mitään kummempaa. Kaikki kolme napakoita ja jännitteen kautta palkkaus.
    • Tasamaanoudossa palautusvauhti edelleen hidas ja tuli vähän vinoon. Pito ei myöskään mitä priimaa ole, mutta ei voi vaatia kun ei olla tehty..
    • Eteenmenossa palkka näkyvissä, mutta ensi kerrasta alkaa palkan häivytys. Nyt juoksi lujaa palkalle (patukka), otti sen suuhun. Huusin maahan, meni heti pudottaen patukan. Kävelin luo ja vaputin patukkaleikkiin.
    • Paikkamakuu n. viisi minuuttia. Alkuun vähän levottoman oloinen ja alussa pienoista ääntelyä, joka ei sentään onneksi kuulunut kuin apparille, joka käveli Myyn vierestä. Lisättiin häiriötä ja otettiin mukaan hämykäskyjä (seuraa, tule, maahan, istu..), jolloin skarppasi selvästi ja ääntelykin loppui. Loppuajan oli hyvin tarkkaavainen ja hyvässä mielentilassa.
    Täytyy keksiä Myylle jotain kivaa extraa, jotta ei kangistuta samoisihin kaavoihin ja jauheta samoja liikkeitä. Oisko heittää jotain vinkkejä huonon mielikuvituksen omaavalle ohjaajalle mikä olisi tottista tukevaa, jotain hurjan hauskaa toimintaa koiralle? 

    sunnuntai 10. tammikuuta 2016

    Nikon D750 kokeiluja..


    Kun ei treenata niin kuvaillaanpa koiria. Parempien objektiivien hankinnat ovat vielä ostoslistalla, mutta kivaa jälkeä kamera tekee... 


    Tätä et vie prkl.. - terveiset Myylle.













    lauantai 9. tammikuuta 2016

    Tauolla


    Pakkaset tulivat ja parhaimmillaan/pahimillaan elohopea on pudonnut lähelle - 30. Pakkasövereistäkin varoitellaan ihan aiheellisesti. Maltti on pidettävä nyt koirienkin ulkoilussa. Takein ja töppösin on hyvä varautua kylmimmille keleille. Vanha armeijan viisaus - Vaikka on kylmä, ei jäädytä. 

    Moore on kuitenkin skottimaiseen tapaan päättänyt pitää oman päänsä. Uutta käsikudottua ja lämmintä villaneuletta ei pueta Mooren päälle, ei sitten millään. Eikä sitä sillä kiusata. Kaunis villaneule pääsee kuitenkin muuttamaan skottikotiin ja jatkossa se saa luvan lämmittää skottineitoja. Vanhalla fleecemanttelilla mennään lyhyet lenkit. Mooren turkki on onneksi hyvin tiivis ja tuntuu, ettei Moorea onneksi ihan heti palele.   

    Romeoltahan ajeltiin turkki pois kesäksi. Loppukesästä poika pudotti vielä kaiken pohjavillakin, joten kiirettä piti, että turkki ehti kasvamaan takaisin talveksi. Nyt on kuitenkin tiivis aluskarva kasvamassa ja karvakin tuntuu uusiutuvan hyvää vauhtia. Se on nyt tuommoinen puolipitkäkarvainen hollanninpaimenkoira. :) 



    Järvi on saanut jääkantensa ja sen verran paukkupakkaset hellittivät, että päästiin tekemään vuoden ensimmäinen jäälenkki. 










    Treenitauko jatkuu yhä. Oman seuran kylmä halli ei houkuttele ja ohjatut vuorot ovat pakkasten takia peruttuja. Tottisvuorot alkavat pian lämpimissä halleissa, joten josko sitä kohta taas aktivoidutaan... 

     Koirille kunnon evästä ja ajanvietettä, jotta jaksavat pidellä pakkasia.