Ylösmenokontakti

Tiistaiagissa rataa, jossa mm. monta vastakäännöstä, mukana kaikki kontaktit (joissa palkkaus), keppejä eri kulmista sekä loppusuoraa. Vastakäännös on kyllä tosi toimiva kun halutaan koiran kääntyvän riittävän napakasti laajan kaarroksen sijaan. Vielä kun tuon saisi tulemaan sieltä selkärangasta... Kontaktit Myy veti ihan super hienosti ja jopa puomilla kesti hyvin liikettä! Nyt vaan selkeämpi eteenpäinmeno-/vapautus-käsky (joku muu kuin jes mitä olen tähän asti käyttänyt). Esimerkiksi vaikkapa mennään voisi olla hyvä, koska ei ole käytössä muualla.

Tässä ylösmeno kooste, jossa rytmitetään Myyn askeleet sopimaan paremmin kontaktille loikan sijaan. Ainakin tuo viimeinen ylösmeno näyttäisi omaan silmään hyvältä? Tuurilla mennään ottaako vai ei.



Ja jottei päästy ihan henkseleitä paukuttelemaan huippureenilöistä, niin tottahan jotain huonoakin pitää aina mukaan mahtua. :( Myyn tekemisen loputtua ja vapautuksen jälkeen (oma huomio muualla), Myy näki kiinnostavaa liikettä sermien välistä viereiseltä kentältä ja mitä ilmeisemmin sen oli tarkoitus kurkistaa sermin yli (nousta sermiä vasten) ja eikös koko sermi kaatunut... Kuinka ollakaan, Myy olikin sitten toisella kentällä ja ymmärrettävästi treenivuorossa ollut pikku koiran omistaja ja muut paikalla olleet sitä tietty säikähtivät. Harmittava juttu ja anteeksipyynnöt olivat paikallaan.

Hallitottikset 1/6

(Kaikki tämän postauksen kuvat ovat otettu varhain aamulla, joten niissä on haettu lähinnä tunnelmaa.)

Viikonloppuna ollaan oltu taas paljon jäälenkeillä. Pientä korvattomuutta on ollut aika ajoin ilmassa - tarvinneeko edes mainita kenellä? ;) Perjantaina Myy kunnostautui juoksemalla rantaan, jossa ajoi mönkijä. Kääntyi takaisin kun totesi mönkijän tylsäksi kun se seisahtui... Melkein heti tämän jälkeen karkasi vielä valkkarin ja sen omistajan luo, jotka kulkivat todella kaukana... Onneksi vastapuolikin oli Myyn tavoin kiltti ja tältäkin reissulta selvittiin naarmuitta. Kitarisat punaisena sai huutaa ja loppulenkki mentiin hihnassa. Jäällä on vähän turhankin helppoa paimenen painaa tuhatta ja sataa kadottamatta omaa porukkaa - toisin kuin metsälenkeillä, jossa omistaja voi vaikkapa "kadota" tarpeen tullen. Helvetin ärsyttävää moinen karkailu.

Lauantaina koko lauman ollessa mukana, Myykin malttoi pysyä hyvin porukassa, vaikka nytkin jäällä oli väkeä. Pieni kielto riitti ja homma oli siinä. Siedätystä alkaa tulla koko ajan enemmän kun väkeäkin alkaa olla kevättä kohti mentäessä. Pilkkijät ja kalastajat ovat helppoja ohitettavia kun taas mönkijät, koiran ulkoiluttajat ja moottorikelkat ovat nousseet Myyn silmissä mielenkiinnon kohteeksi.

Sunnuntaina taas porukalla jäällä. Mukavaa oli, eikä ylimääräistä äksöniäkään ollut. Mitä nyt yksi lelu hukkui ja toinen hajosi. Muutenkin koirat ovat viettäneet todella paljon aikaa ulkona nauttien lauhasta talvisäästä. Onni on myös iso aidattu piha. :) 

Viime viikonloppuna oli puhetta tottisporukassa, josko varattaisiin jostain lämmin halli nyt talviajalle. Jatin agihallihan on siis kylmä halli ja kovimmilla pakkasilla ei kyllä houkuttele reenaamaan.. Ei muuta kuin tuumasta toimeen. Nyt meillä onkin sitten varattuna kuudeksi sunnuntaiksi tunnin hallivuorot! Varattiin hallivuorot kahdesta eri hallista. Puolet kerroista on Taitavien tassujen-hallissa ja puolet Haukkuvaaran tiloissa. Koiria on mukana kuusi, joten aikaa jää 10 minuuttia/per koira, mutta koska kaikki tehdään paljon myös häiriössä, ajan saa hyvinkin tuplattua. Todella mukavaa, kun voi säännöllisesti treenata tottista tarvitsematta miettiä millainen ilma on!

Kuuden viikon treenit on tarkoitus hyödyntää Myyn kanssa bh:ta tehdessä ja ennen kaikkea siedättää Myytä häiriöön. Paljon kontaktitreenejä, odottelua, toisen koiran kanssa tehtävää treeniä jne.

Iltapäivällä olikin sitten hallitreenien korkkaus Taitavien tassujen hallilla. Halli oli kyllä tosi hieno, joskin vähän kuuma. Ei kuitenkaan saa valittaa kun sisätiloihin päästiin. :) Sovittiin, että kaksi koiraa tekee kentällä samaan aikaan, mutta loppujen lopuksi taisi olla useampikin koirakko tekemässä yhtä aikaa. Häiriön kannalta vaan hyvä juttu. Heti tuli selväksi se, että häiriötreenit tulevat kyllä niin tarpeeseen Myynkin osalta! Alkuun Myy teki oikein hienosti ja keskittyneesti kunnes huomasi, että Älli-holskuhan se siinä vierellä touhuaa. Tästä meni hetkellisesti kuppi nurin ja tuli sitä turhan päiväistä kalkattamista. Pääosin pystyi työskentelemään kuitenkin kohtuu mukavasti näin ensi kerraksi, mutta paljon on vielä töitä tekemättä häiriön osalta.

Tehtiin Myyn kanssa perusjuttuja ja yritettiin saada kontakti säilymään. Paikkamakuu - tai sen epäonnistuminen harmitti. Seitsemän minuuttia meni tosi hienosti ja tähän olisi pitänyt tietenkin osata lopettaa. Tämän jälkeen Myy alkoi käydä levottomaksi. Vinkui, lopulta haukahteli kunnes nousi ylös ja tuli mun luo... Arvioin Myyn osaamistason väärin. Toisaalta eihän niitä rajojakaan tiedä, jos ei koskaan kokeile. Kotonahan Myy makaa helposti 10 minuuttia, mutta nyt kova koirahäiriö (toinen koira teki samaan aikaan Myyn edessä luoksetuloja ja välillä kuului jopa vihellyksiä) ja uusi paikka oli Myylle liian haasteellinen. Korjaamisen tein lyhyellä ja onnistuneella paikkiksella. Palkkana lihaisa iltaruoka. :)

Tässä liikkuvaa kuvaa Myyn tekemisistä:



Paikkis on kuvattu korjauksesta. Seuraamisessa välillä palkka piilossa (tai miten sen nyt ottaa, kun ei mahdu treeniliivin taskuun kunnolla) ja välillä kainalossa. Pitäisi aina vaan muistaa, että paremmin seuraa kun kävely on riittävän nopeaa. Aika helposti jään yhä hiipimään. Liina on huonosti monessa kohdassa ja on tietty hyvin epäreilua koiraa kohtaan. Valitettavasti onnistun jotenkin hukkaamaan aina ne hyvät ja lyhyemmät liinat, joten tuolla oli taas mentävä. Kontaktiharjoitukset eivät videolla olleet sellaisia mitä alkuun tehtiin. Kädet pitäisi olla (muistaa pitää!) koko ajan suorassa. Luopumalla ja kontaktilla koira saa palkan. Normisti en siis vapauta liikkeelle, mutta tuossa koira oli jo selvästi väsyneempi.

Moore matkalla kotiin... (kotisaari taustalla)

Myy 2-vuotta!

Niin se aika menee vauhdilla! Myy ei olekaan enää se pikku Myy vaan jo lähes aikuinen koira. Aikuistuminen näkyy mm. siinä, että Rinsessa tuntee yhä paremmin oman arvonsa ja pojatkin oman paikkansa. :) Isot onnittelut 2-vuotiaalle.

Beehoota ja häiriöö...

Sunnuntaiaamu aloitettiin lauantain tavoin pitkällä jäälenkillä. Koirat juoksivat taas niin, ettei riemulla rajaa... : p. Niistä on vaan niin supersiistiä ajaa lentoon jäällä istuvia lintuparvia. :) Ei voi kun katsoa ja nauraa - niin varmaan nauraa linnutkin.

Lämmin nollakeli innosti tottistelemaan, joten iltapäivällä Myylle bh-treeniä holskuporukan kanssa. Saatiin matkaseuraksi Nelli-holsku ja Bella-collie omistajineen. Kolmikko matkasi samassa autossa hienosti ja ihan hiljaa, vaikka koirat eivät aiemmin olleet toisiaan tavanneet. :)

Suunnitelma oli tehdä vähän kokeenomaisempi treeni. Ilmoittautuminen toisen koiran parina, seuraaminen (palkka piilossa), paikkamakuu toisen koiran tehdessä, henkilöryhmä, bh-jäävät ja luoksetulo (vauhti-). Nykyään pyrin siihen, että teen aina treenisuunnitelman ennalta. Voin suositella muillekin! Tulee mietittyä ennalta mitä treeniltä haluaa ja mikä on tavoite.

Vieraat ihmiset piti tietenkin hyödyntää mahdollisimman hyvin. Jännä sinällään, että ihmiset ovat Myylle selvästi suurempi haaste kuin vieraat koirat. Toteutuksen osalta suunnitelmaa piti muuttaa siltä osin, ettei luoksetuloja voinut ottaa parkkiksen jäisyyden takia ja kokeenomaisuuden sijaan palkkasin sitten kuitenkin enemmän kun häiriötreenejä ei olla aikoihin päästy tekemään.

• Ilmoittautuminen toisen koiran parina: Myy ei ottanut häiriötä paristaan Bella-colliesta, kontakti pysyi.  
• Seuraaminen: tehtiin vaan lyhyttä pätkää pihan jäisyyden takia. Palkka oli piilossa, kontakti säilyi. 
• Henkilöryhmä: Alussa oli vaikea olla rakastamatta edes hyvin pikaisesti. Myyn ihmisrakkaus on pienimuotoinen haaste, koska se niin mielelellään edes vähän rakastaisi. Muistui sitten mieleen miten pitikään mennä ja tämän jälkeen kontakti pysyi. 
• Bh-jäävät: istumisessa läjähti nätisti maahan... Muuten ok.  
• Paikkamakuu bh-tyyliin: (aika ei ollut kovin pitkä, jokunen minuutti, koska ei viitsi makuuttaa kylmässä maassa) Yllätyin miten hienosti Myy oli kun tätä ei olla paljoakaan treenattu! Ei ollut aikeissa nousta missään vaiheessa, vaikka tarkkaavaisena toisen koiran tekemistä katseli. Nelli-holsku teki Myyn edessä mm. luoksetuloa ja leikki omistajansa kanssa pallolla. Parasta kuitenkin oli, ettei Myy reagoinut millään tavalla K:n käskyihin. Luoksetulo-käsky oli se tietty jänskin. Lisäsin vielä vähän vaikeuskerrointa ja pyysin K:ta leikittämään ja ilakoimaan oikein äänekkäästi Nellin kanssa. Hyvin pikku kettu pysyi ja pääsin sen ruhtinaallisesti palkkaamaan. :)

Lopuksi häiriötreeniä, jossa Myy oli sivulla perusasennossa. A ja P yrittivät saada koiran huomion puoleensa erilaisin keinoin mm. taputtamalla käsiään, heiluttelemalla lelua koiran edessä jne. Ää-ä-äänellä koiralle merkki kontaktin kadotessa. Korjatessa kehuminen ja palkka. Myy teki parhaansa pysyen koko ajan perusasennossa. Kontakti sen sijaan putoili hyvästä yrityksestä huolimatta ja kun P kaivoi esiin vinkuvan patukan, Myyn katse suorastaan jäätyi eteenpäin. : D Oikein loistavaa häiriötreeniä ja tätä ehdottomasti lisää. Oli puhetta, josko saisi jostain lämpimän hallin helmikuulle, niin ei tarvitsisi ulkona palella. :) 

Kisakeinu

Keskiviikkona ensin tunnin lämppärilenkki jäällä, josta matka jatkui hallille. Käytiin Myyn kanssa tekemässä puomia, loppusuoraa, kisakeinua ja A.ta.

• Ennen puomille menoa hyppy ja kaarroksella vienti puomille. Meni ihan ok, mutta toisella viennillä loikkasi puomille vähän vinosti, joten tarkkana saa olla. Ehkä jokin koske-käsky täytyy sille kuitenkin opettaa tulevaisuutta ajatellen. 
• Loppusuoraa piti alkuun palautella mieliin, kun sitä ei olla päästy hetkeen tekemään. Toimi hyvin kun hoksasi mikä oli homman nimi. 
• A:lla teki upeat kontaktit, vaikka itse juoksin reilusti esteen ohi! 
• Jatin kisakeinua tehtiin ensimmäistä kertaa ja vaikka keinu onkin profiililtaan erilainen kuin millä ollaan aiemmin harjoiteltu, hienosti Myy teki. Kisakeinu oli se viimeinen este sille, että kisaamaan voi nyt luottavaisin mielin mennä. Koira osaa ainakin teknisesti kaikki esteet. Eihän Myy vielä läheskään valmis kisakoira ole, mutta saa ainakin hyvää kokemusta kisatilanteesta ja isolta radalta. 

Hallilta jäähdyttelylenkille kotijäälle koko lauman voimin ja olihan taas väsynyttä väkeä illalla. :)

Perjantaina oli haku Jatin uudelle koulutusjaksolle. Ollaan treenattu nyt Jatko2-ryhmässä. Ryhmämme koutsi olivat sitä mieltä, että Myyn kanssa voisi hakea 1 lk:n ryhmään möllejen sijaan, joten haku meni sinne. :)

Tekniikkatreenit & puomiongelma

Ennen varsinaisia Myyn tiistaisia agitreenejä tein Myyn kanssa puomia - todetakseni että Myyllä on puomilla ongelma! Voehan ketutus. Maaliskuussa kun olisi ollut kiva korkata jo viralliset. Myy menee puomille loikalla ja suoraan ylösmenokontaktin yli. Tätä ei tapahtunut kerran, vaan joka kerta. Myyllä on selvä päämäärä päästä mahdollisimman nopeasti ylös. Ylösmenokontakteilla ei enää nykypäivänä suosita pysäyttämistä, koska se vie koiralta turhaan vauhdin. Suhinajarrulla ja vähän koiraan päin vähän kääntymisellä, voisi saada jotain aikaan, mutta tämä kostautuu myöhästymisenä seuraavilta esteiltä... Sain vinkiksi laittaa setpointin rikkomaan juoksulinjaa puomin eteen. Tätä kokeilin saman tien. Myy kiersi setpointin ja hyppäsi sivusta puomille. Vientejä eri kulmasta ja niiden merkitystä voi myös miettiä. Onneksi Myyn kontaktit ovat alussa, jotta suoritustapa ei ole vielä vahva. Pitäisi saada tilanne siihen, että kontaktille etutassut ja tästä lupa mennä lujaa ylös. Mutta kuinka se tehdään?

Ohjatut alkoivat, joten homma jäi tällä kertaa tähän. Omissa treeneissä Elisan vetämät tekniikkatreenit. Tehtiin vastakäännöksiä molempiin suuntiin, (esteenä mm. muuri, jonka päällä koiran tuli kääntyä jyrkästi), välistävetoja ja takaakiertoja hypyillä, joita oli viisi rinnakkain. Välistävedoissa ja takaakierroissa oikea puoli toimi, vasen tuotti vaikeuksia.

Ekat jäälenkit ja tottista kuvin!

Tänään tehtiin ensimmäiset jäälenkit. Aamulla 8,5 km ja illalla vielä pari kilsaa. Koirat saivat nauttia koko lenkin vapaudesta. Ihan mahtavuutta. :) Kun kermat oli kuorittu, tehtiin iltapäivällä Myyn kanssa pihatottista. 

Palkalle oli tunkua... 

Pikku kettu meni jo...

Tiistaina paukkui reipas pakkanen (-17) ja vähän jo mietin lähteäkö hallille ollenkaan. Hallin sisällä pakkasta oli kuitenkin "vaan" -11 ja kun halli oli muuten tyhjä, saatiin lämmiteltyä hyvin koirat tyhjällä kenttäpuoliskolla ennen omaa suoritusvuoroa. Hiki tuli ja oli ihan mukava lopulta treenata. Ennen varsinaisia treenejä tein Myyn kanssa kapulalla noutoa. Myy tuo nyt kapulaa selvästi paremmin ja on nyt ymmärtänyt luovutuksen idean! Pyrin olemaan aavistuksen takakenossa Myyn tuodessa eteen, jotten kuormittaisi koiraa. Jännitteellä saa nyt helposti kestoa lisää ja kapulaa voi jo koskettaakin Myyn irrottamatta otetta.

Kaksi illan treeniryhmää oli yhdistettynä ja tehtiin treenitkin isoratatreeninä kahdella kentällä. Rata oli hyppärirata. (kakkosluokan?)

Päivän sana oli vauhti - tai oikeastaan siis sen täydellinen puuttuminen. En tiedä tekikö pakkanen temput omalle jaksamiselle, mutta kyllä oli koivet nii-in maitohapoilla... Koko ajan oli tunne kun olisi suossa juossut, eikä henkikään meinannut kulkea. Ei ollut kyllä mitään mahkuja pysyä pikku ketun perässä. Rataa piti juosta pari kertaa läpi, ennen kuin tuli edes sellainen tunne, että nyt saattaisi jo vähän jaksaakin. Hyvä muistutus taas siitä, että pitäisi aina muistaa lämmitellä itsensäkin hyvin ennen radalle menoa. Myy oli kyllä taas niin oma näppärä itsensä. :) 

Tässä kuvattuna pätkiä reeneistä. Kiitos Sinille kuvaamisesta. :)

Treenejen jälkeen tein vielä lyhyesti keinua ja A.ta. Keinulla kestää jo hyvin, ettei oma vauhti pysähdy. A.lla valuu yhä helposti läpi jos itse liikun. Palkkaus jatkossa aina maasta ja kontakteihin nyt tuota omaa liikettä lisää. Tarkoitus oli alkujaan korkata Myyn kisaura helmikuussa, mutta nyt näyttäisi siltä, ettei saada riittävästi treenejä kontakteille. Lunta tulee nyt näemmä niin sakeasti joka päivä, ettei huvita lähteä hallille tuossa kelissä...  

Vuoden vaihtuessa

Vuosi vaihtui jo melko perinteiseen tapaan. Tosin olin aattopäivän töissä, mutta H oli lomalla ja hoiti laumaa tuttuun uudenvuoden tyyliin. Koirille paljon aktiviteettiä ja lenkkiä aattopäivään - jopa vähän huvittavuuteen asti. Jaksaa, jaksaa. :) Ensin normilenkkiä ja lauman asettuessa mukavasti nukkumaan, H. avasi takaoven ja päästi koirat ulos... Päivällä kun ei saanut maratooniunia nukkua. Noin puoli kuudelta illalla - lauma sisälle, verhot ikkunoiden eteen, telkkari päälle ja musiikki soimaan. Kaikki koirat nukkuivat sikeästi ulkoa tulevista äänistä välittämättä aina kello neljään saakka aamulla, jolloin Myy kävi lyhyesti tarpeillaan, jatkaakseen tämän jälkeen uniaan. On se kyllä mukavaa, kun ei omista tällä hetkellä yhtään ääniarkaa koiraa. Nonon kanssa oli aina niin raskasta aikaa vuoden vaihtumiset.

Joululahja itselleni... 

Lomalla ollaan lenkkeilty tosi paljon ja viime aikoina on ollut intoa myös siihen suuntaan, josko juoksuharrastusta jatkaisi... Myyn kanssa on tehty eka juoksulenkki ja olihan vaan mukavaa. Myy ei tee äkkipysähdyksiä poikakoirien tavoin jonkun superhajun vaatiessa tarkempaa tutkimusta, vaan menee tasaista ravia pari metriä edellä. H.:lla on ollut suunnitelmissa aloittaa myös hiihto Myyn kanssa hyvien jääkelejen tullessa. H.lla on entuudestaan hiihtotaustaa, joten heiltä homma voipi sujua, toisin kuin allekirjoittaneelta. Sukset ja Myy kun eivät vaan millään mahdu samaan lauseeseen... Noin yleensäkin kuntoa ja kunnonkohotusta olen miettinyt vähän enemmänkin >>Mooren blogissa. 

Treenattu ei olla oikeastaan mitään, paitsi kapulan pitoharjoituksia. Pitoharjoitukset sellaisenaan eivät etene. Kestoa ei vaan tule. Myy luulee, että juttu on sylkäistä kapula ja ote irtoaa liian aikaisin teinpä mitä tahansa. Tänään kokeilin vähän uutta lähestymistapaa asiaan. Tilanne saatiin viimeinkin liikahtamaan edes vähän parempaan suuntaan. Tein Myyn kanssa noutoa jännitteen avulla. (tätä ei kuvattu videolle) Patukalla leikkiä->irrotus->tuo-käsky->kehut->jännite(hiljaisuus)->vapautus patukkaan. Jännitteen avulla Myy pysyy hyvin keskittyneenä, hiljaisena ja hyvässä mielentilassa. Mikä parasta, ote kapulaan on melko hyvä, eikä kapula putoa! Ruoalla sylkäisee kapulan ennen vapautuskäskyä ja tämä on ollut ongelmana koko ajan. En tiedä meneekö pahasti pöpelikköön, jos lähtisi tätä tietä Roomaan? ;) Vauhtinoutoja tehdään koko ajan, niissä ei ole ongelmaa.

Tältä näyttää Myyn luovutus tänään. (kuormitan koiraa olemalla kumartuneena liikaa eteen ja jälkimmäisessä palkkaan kun ote alkaa jo heiketä. Jatkossa selkä suorassa ja nojaamalla vähän takapainoisesti. )