sunnuntai 30. marraskuuta 2014

Hallilla ja maastossa vuoronperään...


Myyn tiistaintreeneissä harjoiteltiin takaakiertoja, vastakäännöstä, takaaleikkausta, valssia ja lopuksi loppusuoraa. A-estekin oli mukana ja sitä tehtiin erillisenä, palkkaus edestä. Myy luki ohjauskuvioita hyvin. Itsellä taas pienoisia ongelmia ehtimisen ja ylimääräisten askelten kanssa... eli ei sinällään mitään kovin uutta.

Ennen varsinaisia treenejä tehtiin Myyn kanssa keinua. Vauvakeinun voisi vaihtaa kohta astetta korkeammalle jalalle. Otettiin myös pikku setti tottista seuraamisineen ja jääveineen. Teki innolla ja Myymäisen hyvällä ilmeellä.

***
Keskiviikkona molemmat paimenet kävivät tekemässä hyppytekniikkaa. Tehtiin perussarjaa ja korkeutta. Ei nyt ilmeisesti mitään ihmeempää kummankaan hypyissä... Myyn pää on hypätessä melko pystyssä, joten nami alustalla voisi toimia lelua paremmin. Samalla keskittyisikin hyppyynkin paremmin kun vietti ei ole niin korkealla... Romeo tuntui tykkäävän yllättävänkin kovasti noista kovin yksinkertaisista harjoitteista. Possuili ihan täpöllä - kivaa sillä ainakin oli. :)

nih!
***
Torstai ja perjantai lenkki- ja lepopäiviä. Perjantaina saapui vihdoinkin uusi järkkäri ja tästä syystä kuviakin on taas yhä enenevissä määrin. Voi miten ihminen voikin iloita kamerasta ja järkkäritön elämä vaan ei ole oikeata elämää, kun tuollaisen kameran on kerran käsiinsä saanut...


Tulin  myös hankkineeksi itselleni uuden Nokian Lumia 1020 puhelimen järkkäriä odotellessa, jossa on myös kohtuu kiva kamera puhelimeksi.
Kokeiluräpsyjä on tullut otettua...   




***
Lauantaina oli hakutreenit. Hakutreenejä ennen tein Myylle esineruudun kolmella esineellä. Esineet suunnilleen sijoiteltuna ruutuun näin:
  • yksi vasemmalla keskellä, yksi ruudun keskivaiheilla melko takana ja kolmas oikealla takakulmassa. 
Ensin Myy kiersi tallaamani alueen reunat, joten huusin pois. Lähetin ensin oikeasta etukulmasta, kaarsi kuitenkin ruutua reilusti vasemmalle ja toi ensin vasemmalla olleen esineen. Seuraava lähetys keskeltä ja nyt nousikin keskimmäinen esine. Viimeinen lähetys oikeasta etukulmasta ja toi nyt viimeisen esineen.

Hakutreeneissä Myylle suunnitelma oli seuraava:
  • Etukulmista löydöt, umppareissa molemmissa ukot (umpparit kiinni), väliin kaksi tyhjää, jonka jälkeen taas kaksi löytöä. 
Myylle nyt ensimmäistä kertaa radalla tyhjiä ja olipa jännä nähdä miten se lähtee kun hajua ei maalimiehestä tule! Hyvät pistot kulmiin ja kouluttaja kehui näytölle vientejä. Umppareissa ei ongelmaa, vaikka umpparikin oli kiinni ja sitten ne tyhjät... Hajua ei tullut, Myy oli epävarma mennäkö vai ei. Tämä taas näyttäytyi sillä, että se nauskui (= haukahteli kimeästi)... Äänenkäytöstä oli puhe, että puututtava siihen heti ja aina, koska rullakoiran tulee olla hiljainen koira ja koiran ääntely esim. kokeissa vähentää työskentelypisteitä. Lähti tyhjälle vähän epävarmasti, mutta meni lopulta melko syvälle vähän kaarrellen tehden ihan kohtuu kivan piston. Toinen tyhjä aika lailla samoin. Sama pieni epävarmuus lähdössä. Kouluttaja painotti, että tyhjille lähettäessä ohjaajan on oltava tarkkana, ettei lähetys eroa millään tavalla löydöille lähetyksistä. Tyhjien jälkeen Myy lähti sen näköisenä, ettei täälläkään ketään ole ja oli aika hauskan näköinen kun sai vainun maalimiehestä: Täällä sentäs on sittenkin joku- ilo oikein näkyi koirassa ja meni lujaa maalimiehelle! Viimeinen ukko muuten hyvä, mutta rauhavaiheessa (palkka tulee vasta kun itse ehdin piilolle) nauskui maalimiehelle makuulta. Asia, joka vaatii myös puuttumista.  

Opettavainen ja kaikinpuolin hitoksen hyvä treeni.

***
Sunnuntaina sitten taas lajin vaihto. Suunta kohti hallia, jossa oli Joukkuejatpailut, eli agiseuramme epäviralliset joukkuekisat. Joukkueemme nimi oli Tiistaitontut ja kolmen muun kisaajan lisäksi kuuluin ryhmään molempien paimenten kanssa.

Eka koira joukkueestamme teki nollaradan, toiselle ryhmäläiselle tuli hylky, seuraavalle vitonen ja samoin Myylle vitonen vikan riman tullessa alas. Romeo juoksi joukkueemme viimeisenä koirana nollan ja kun kolme parasta tulosta huomioitiin, kahdella nollalla ja yhdellä vitosella nappasimme joukkuekisan voiton! Meistä tuli joukkuemöllimestareita!

Tässä ratoja.

Myy



Romeo



Muutamia kuvia piemeästä hallista.


Seuraavana vuorossa...


Myy odottamassa lähtölupaa







Kuva kertoo hyvin, miksi hyppytekniikkaa on tärkeä tehdä...

 Kisan jälkeen tehtiin paimenten kanssa jäähdyttelylenkki metsään ja taivaalta pilkisti jopa aurinko!








lauantai 22. marraskuuta 2014

Ukkoja etsimässä

Ilmoittautuminen
Lauantaina hakuiltiin. Myylle viisi maalimiestä. Myy toi rullat hyvin keskilinjalle ja näytölle mentiin innolla. Määrätietoisuus ja suoruus lähdöissä on kasvanut treenien myötä ja varmasti osaltaan juuri osaavien maalimiesten ansiosta. Kunnon leikki maalimiehen kanssa rauhavaiheen jälkeen on Myystä superkivaa, eikä mamman luo ole mitään kiirettä. :)

Tässä kuvattuna yksi lähtö. Ei nyt ihan parhaasta päästä sivulle vilkaisuineen tai keskittymiseltään, mutta ihan keskiverto sellainen.



Ensimmäiset pistot kokonaisuudessaan parhaita ja lopussa kysytään koiraltakin hyvää kuntoa. Leikki maalimiehen kanssa keskilinjalle vie kovasti energiaa... jopa belgiltä, joka leikkii koko ajan hyvin intensiivisesti. Oli puhetta, että Myyllekin voisi ottaa muutaman tyhjän väliin ja harventaa löytöjä. Äänet näytölle ja sinne mentiin taas ihan pirunmoista vauhtia. Jyväskylän KV:stä ostin 10 metriä pitkän hakuliinan, eikä yksikään metri maastossa ollut Myyn kanssa liikaa. Myy kun ei ole kovin ohjaajaystävällinen koira. Pahimmasta ryteiköstä mennään läpi, lunta puista naamalle lennellen. Haukkuva olisi helpompi. :)


Siellä se ukko on...



Lähtöön on tullut määrätietoisuutta

torstai 20. marraskuuta 2014

"Kummallista, miten kätevästi sitä aina selviää, jos on Myy"

Tänään paimenten kanssa hallilla. Romeon kanssa keppejä eri kulmista, loppusuoraa sekä syynäsin tarkemmin noita meidän kontaktiesteitä, joihin meidän nollaradat näemmä kisoissa kaatuu. Enkä ollenkaan suotta, koska korjailtavaahan sieltä suunnalta selvästi löytyi!

  • Kepit saatiin taas kutakuinkin kasaan ja hyvin toimimaan, mutta edelleen kepeille tuonti on Romeon kanssa tarkkaa puuhaa... Yhtään en saa mennä koirasta edelle ja koiralle on annettava työrauha.
  • Keinulle hain vauhtia vapauttamalla lelulle heti alastullessa. Tekniikka on kunnossa, mutta nopeutta saisi tulla lisää. 
  • Kontaktit siis tänään erityissyyniin ja erityisesti puomin osalta. Romeo kun on ottanut kaksi vitosta kisaradoilta (muuten molemmat radat olisivat olleet nollia) kontaktivirheistä. Viime kisassa tuomarin käsi nousi puomin ylösmenokontaktilla ja tarkempi tarkastelu osoittikin, että ylösnousussa on paranneltavaa! Vauhdin lisääntyessä Romeo usein jopa lähes loikkaa ylösmenolle mennen helposti kontaktin yli ja varsinkin jos tulee puomille yhtään sivusta! Eli tarkkana oltava, että ohjaa keskeltä puomille, jarruttaa ehkä vähän vauhtia ja on itse tässä riittävän huolellinen. Nyt olen juossut varmistamaan alastuloa ja ylösmeno on jäänyt melko lailla kokonaan huomiotta. Tiina tästä joskus jotain treeneissä mainitsikin, mutta tähän ei ole juuri palailtu sen jälkeen. Varsinaista ylösmenokontaktikäskyä Romeolle ei ole koskaan opetettu. Hitaalle koirallehan se ei ole ollut niin merkityksellinen, mutta nyt kun nopeus on kasvanut, asia on alkanut olemaan ongelmallinen. Pitää vaan olla nyt tarkkana tuon kanssa, koska tänäänkin tätä sattui. Vähän ärsyttääkin kun aina jokin kohta hajoaa, mutta toisaalta nyt maksellaan niitä alkuopetuksessa tehtyjä virheitä... 
  • Loppusuora on edelleen Romeolla vähän niin ja näin. Tulee kisassa yhä helposti esteiden välistä vastaan, jos en pysy vauhdissa. Etupalkalla sain tehtyä Romeolle hyviä loppusuoria. Irtoaa paremmin kun ei ole kisatilanne, eikä maalialue niin kuormita.
Romeo teki kyllä kivalla fiiliksellä. Leikki innolla, vauhtia oli ja lopuksi "karkasi" hallin takanurkkaan lelua mussuttamaan kun sanoin, että lähdetään. On se jotenkin vaan niin hauska otus. :)

Myyn kanssa vauvakeinua, keppejä, loppusuoraa, A.ta, rengasta, pussia ja muuria. 
  • Vauvakeinun harjoittelu alkaa sujua pikku hiljaa ilman apparia ja välillä on nähtävissä jo melko hallittujakin suorituksia! Mielentila kuitenkin keinun aikana vaihtelee ja välillä keskittyminen herpaantuu. Keinahdus tai keinun ääni ei Myytä pelota, joten jalat lipusuvat laudalta sinne tänne melko huolettomasti. :) Sujuu paremmin kun istuttaa rauhoittumaan kunnolla ennen keinulle menoa. Edistystä kuitenkin havaittavissa. 
  • Kepeillä hienoa menoa! Hitsi mikä vauhti ja rytmi! Ohjureita ei ole enää ollut käytössä aikoihin, eikä niitä tarvitakaan. Otin hyppy-putki-kepit tyyppistä rallattelua ja ihan uskomattoman hyvin Myy hakee keppejen aloitusvälin, jos vertaa vaikkapa Romeoon, jolle se on yhä vieläkin kovin vaikeaa... Toisaalta Myyn oppimishistoriakin on alusta asti ollut se, että kepeille tullaan lujaa ja koko ajan eri kulmista, joten se on oppinut itse aktiivisesti hakemaan keppejä. Kiitos tästä opista kuuluu kyllä ehdottomasti Jatin alkeisryhmälle. Romeo on opetettu kepeille lähettämällä se keppejen edessä seisoen ja lähetyskulmiakaan ei ole alkuun paljoa vaihdeltu... 
  • Loppusuora toimii sekin Myyllä varsin hyvin ja tätä vahvistin etulelupalkalla. 
  • A:lla hyvä alastulokontakti. Kiipeää koko ajan vähän vinosti ylös...
  • Rengas, pussi ja muuri peräkkäin, eikä näissä ongelmaa. 
Myyn kanssa toinen kierros vedettiin tottista. Kapulalla noutoa, täyskäännöstä, bh:n jääviä sekä seisomista.
  • Nouto sujui hienosti ja ote kapulasta on voimakas. Vapautin lelulle, kun tuli laukalla kapula suussa. Edelleen pitoharjoitukset eivät ota onnistuakseen. Kestoa ei ole saatu yrityksistä huolimatta. Sylkee kapulaa ja luulee, että juttu on tämä... 
  • Täyskäännökset tuntuivat paremmilta kuin aikoihin. Ollaan molemmat ehkä opittu jaloistamme jotain... :)  
  • Bh:n jäävät hyvät. Varsinkin maahanmeno oli hienon nopea! Seisomista tehtiin erikseen ja jostain syystä se on se, joka on eniten vielä alkutekijöissä... 

Lelun häivytys on sujunut Myyn kanssa melko lailla itsestään. Ei ole ollut moksiskaan, vaikka lelu on ollut taskussa piilossa. Kotona on tehty iltaruoan kanssa paikkamakuuta useampana iltana. Aika on vaihdellut 2 minuutista reiluun 10 minuuttiin. Hyvässä mielentilassa on makoillut. Tarkkana ja keskittyen. Jätän makaamaan ja teen samalla muita juttuja. Talven aikana tehdään kestoa sisällä ja lisätään sitten sitä häiriötä vähitellen. Mukavat treenit taas tänään ja pääasia tänäänkin oli tehdä isolla ilolla hommia. :)

tiistai 18. marraskuuta 2014

Talvea odotellessa...

Naukula
Viikonloppuna ei treenailtu. Lenkkeiltiin "omalla" saarella. Lenkin varrelta jokunen kuva. Luonto on jotenkin niin karulla tavalla kaunis tähän aikaan vuodesta. 

Paljaspäällä

Otsikko on kyllä melko harhaan johtava, sillä meillä taitaa ainoastaan Myy olla se, joka odottaa lunta ja ehkä eniten sitä "oikeaa" talvea. Mistäkö tiedän? No siitä, että Myy pyörii jokaisessa lumiläntissä kun ollaan lenkillä. Samaa teki aikoinaan myös Nono. Itselle taas sula maa läpi vuoden olisi ihanne. Yhtään en lunta kaipaa haittaamaan meidän lenkkeilyä.

Jäitä odotellessa :)



*** 


-Emäntä voisi olla vähän tarkempi piimän kanssa. T. Myy 

Hörökorvani mun... 

***
Myyn tiistaitreeneissä on tehty parina kertana pitkiä agiratoja... Alla kuva tämänpäiväisestä radasta. Juosta sai ja siltikin hypyillä 5-12 oli armotta myöhässä... Myy pelasteli paljon. Teki myös kepit hyvin osana rataa, loppusuora sujui mallikkaasti, eikä muuri ja rengaskaan hullummin menneet. Keinullakin alkaa idea pikku hiljaa löytyä. :) Takaakierrossa kunnon ohjaus (tökkäys) kädellä. Oma selkä saisi olla suorassa silloinkin kun tulee kiire...


torstai 13. marraskuuta 2014

Niin hyviä uutisia!

Tänään Myylle oli varattu Jerry Ketolalta osteopaatinaika. Myyn selkä on ollut viimeisen akupunktio- ja laserhoidon jälkeen hyvä. Selän kipupiste on kokonaan kadonnut, vaikka esim. agissa rimat on nostettu 50-55 cm. ja Myytä on hyppyytetty paljon... En kuitenkaan uskaltanut vielä täysillä iloita, vaan odotin pienoisella jännityksellä Ketolan tämän päivän arviota selän tilanteesta. Pieni pelko kuitenkin oli, että jos se kipupiste sieltä taas löytyy...

Mutta eipä sitä kipupaikkaa onneksi enää löydetty etsinnöistä huolimatta! Si-nivelet eivät olleet jäykät, vaikka viimeksi ne Hannan käsittelyssä olivat sitä vielä kovasti olleet. Venytykset joka suuntaan olivat pitkät ja hyvät. Ranka oli myös liikkuva ja kauttaaltaan kuulema oikein hyvässä kunnossa. Mitään lukkoja tai jumeja ei ollut. Koira on siis kaikin puolin terve rangaltaan! Käynti oli huojentava ja niin monella tavalla helpottava. Mielessäni kun olin jo vähän luopumassa agista, jos Myyn selkä oireilee. Ilo oli kyllä aika suurta kun Jerry oli tutkinut koiran kauttaaltaan läpi ja sanoi, "Tämän koiran kanssa voit kyllä ihan huoletta harrastaa ihan mitä tahansa, ei tästä nyt sairasta saada tekemälläkään..." :)


sunnuntai 9. marraskuuta 2014

Pienestä kiinni...

Huh-heijaa, olipa viikonloppu! Lauantaina hakuiltiin. Myylle viisi maalimiestä. Näytöille avuksi äänet, jotta suoruutta tulisi lisää. Ekalla kerralla ei ihan vielä toiminut ainakaan ihan joka ukolla. Lähti kyllä hyvin kuin tykin suusta näytöille ja suoraan, mutta meni niin lujaa, että juoksi kerran maalimiehen ohi... ja oli sitten, että mitä, mitä. Hassu Myy.

***
Sunnuntaina aamusta Romeon kanssa seuramme agikisoihin. Vähän oli jännät fiilikset, koska kepit hajosi ihan täysin tiistaina, eikä niitä ehditty saamaan minkäänlaiseen kuosiin ennen kisaa. Tuomarina oli Henri Luomala ja radat olivat ihan tosi, tosi mukavat! Ehdottomasti parhaimmat ykkösluokan radat, joita me ollaan koskaan menty, vaikka hyppäri olikin mukavalla tavalla aika erikoinen.

Randomilla mentiin siis kisaan ja haettiin lähinnä vaan sitä hyvää kisafiilistä ja sitähän saatiin! Oli tosi kivaa olla raitapojan ohjaimissa! :)  Samperi, että meni läheltä luvakin. Tyhmyyttäni tein ohjausvirheen radan alussa sijoittumalla väärälle (vasemmalle) puolelle ja tästä syystä Romeo teki ilmeisesti kontaktivirheen puomille kun törmäilimme juoksulinjoineen radan alussa. Minä, eivätkä katsojatkaan tuota kontaktivirhettä huomanneet, mutta tuomarin käsi nousee kun Romeo on puomin keskellä... Luulin, ennen videon katsomista, että olin koskettanut koiraa sitä väistäessä ja vitonen tuli tästä. Ajatus siitä miksi tuolle puolelle sijotuin oli se ettei puomi imaise. Äh, olisi pitänyt miettiä loppuun asti, että putki on se vetovoimaisempi ja jäädä vaan sinne oikealle ohjaamaan kuten ihan alkujaan ajattelin. Mutta tää on tätä. 5 vp radalta ja taidettiin sijoittua tällä 4/17...

B-radalla kepeillä tiistain keppiongelma toistui, enkä halunnut jäädä hinkkaamaan keppejä, koska se laskee Romeota. Olisi ollut tietty järkevä lyödä noissa tilanteissa peli poikki ja ottaa kepit uusiksi. Mentiin kuitenkin diipaillen rata loppuun ilman minkäänlaista hallintaa ja hylky tuli.

Hyppärillä oli harvinainen ja aika hauska, hypyistä koostuva lähes ympyrä. Arvasin, että tämä on haastavaa Romeolle, jolla on aika laajat kaarrokset. Väärälle esteelle ohjautuminen on aika todennäköistä jos ohjaus vähänkin on pielessä. Näinhän siinä sitten kävikin. Meni kuitenkin hienosti lähes loppusuoraan asti, jossa ohjautui viereiselle hypylle jääden vähän tyhjän päälle, joten päätti varsin holskumaisesti mennä moikkaamaan tuomaria... Tälläkin radalla ilon aiheena onnistuneet kepit!

Paljon oli Romeolla vauhtia ja muutenkin se oli ihanan sikamaisella tuulella, joten hyvät fiilikset jäi kisasta.



Päivä jatkui tämän jälkeen vielä Jyväskylän Paviljonkissa, jossa oli KV-näyttely. Olin siis lupautunut esittämään Katian holskut Taikan (Monenmaanvoittaja Zorian Brisca Chiara, joka siis Romeon äiti) ja Lempin (Romeon sisko Tyynen "vielä monenmmanmaan voittaja" Tarita's Golden girlin pentu), mutta Katia pääsikin itse töiltään paikalle. Taikasta tulikin sitten ROP-veteraani, vsp ja Lempistä Rop-pentu kunniamainintoineen... Jotenkin ajauduin siitä sitten vielä Tarita´s kasvattien kanssa valkkarikehään ja sain esitettäväkseni mukavan valkkari Helmin. Tarita's kennel palkittiin parhaana valkkarikasvattajana ja pääsimme paraskasvattaja-kisassa aina isoon kehään asti, josta ei sitten enää sijoitusta tullut. Isot onnittelut tätäkin kautta Tarita¨s poppoolle ja erityisesti Katialle. Oli hienoa olla mukana. Kiitos! :) Ja nyt sitten lepäämään ja syömään.

Paras kasvattajaryhmä kennel Tarita's 

Isoon kehään menossa 

torstai 6. marraskuuta 2014

Hakumetsässä ja agia

Taas on touhuttu vaikka mitä ja alkaa näemmä tulla jo tavaksi, että vähintään kolme kertaa viikossa käydään hallilla...  :) Mikäs sen mukavampaa kun tähän aikaan vuodesta ulkona on pimeää ja märkää.

Launtaina hakuiltiin taas Koirakorvessa. Myylle viisi maalimiestä. Lähdöt ja rullan tuonnit hyviä. Näytölle ei mennyt ihan suoraan vaan juoksi vähän kaarrellen... Seuraavalla kerralla ääni avuksi näytölle lähtiessä, jotta tulisi lisää suoruutta.

***
Sunnuntaina lepopäivä. Aamulla rentouttava metsälenkki ja muuten vaan mukavaa yhdessä oleilua.

***
Maanantaina hallilla paimenten kanssa. Romeo päätti jostain syystä unohtaa keppejen toiseksi viimeisen välin juuri sopivasti näin kisojen alla... Muutenkin vire oli huono. Kontaktit sentään sujuivat. Ei kyllä kovin hyvät fiilikset lähteä jäppisen kanssa sunnuntaina kisaamaan...

Myy kanssa keinun alkeita matalalla vauvakeinulla. Myylle opetetaan keinu niin, että keinulauta mennään vauhdilla ja päässä pysähdys. Käskysanaksi keinulle tulee pam. Kolahdus tai keinahdus ei tunnu Myytä haittaavan ja nyt vaan kuljettiin keinua vauhdilla läpi. Takajalat eli arvatenkin omaa elämäänsä ja putoilivat laudalta vielä melko usein, mutta eiköhän nuo jalat ala paremmin pysymään laudalla kun Myy huomaa, että palkka tulee vaan siitä kun jalat pysyvät keinulla... Lisäksi tehtiin keppejä, puomia, A.ta ja loppusuoraa. 

***
Tiistaina Myyn ohjatut. Rata, jolla persjättöjä ja loppusuoraa. Kolme estettä vierekkäin, näitä pujotellen ja samalla persjättöjä tehden. Olihan taas vaikeaa kun koira jäi selän taakse... Myy kääntyy hyvin kun vielä itsekin kääntyisi... Erillisenä vauvakeinua eiliseen tapaan. Myyllä ei vielä ajatusta miten keinu kuuluu tehdä. Aloiteltiin myös Myyn hyppytekniikkatreenit. Perussarja näytti tältä. :)



Viikonlopuksi onkin luvassa paljon puuhaa. Lauantaina hakuillaan viikonlopun tapaan ja sunnuntaina taasen Romeo kisaa seuran agikisoissa peräti kolmella radalla. Tämän jälkeen lennossa siirtyminen Paviljonkiin - jossakin myös vaatteiden vaihto, jonka jälkeen kehään parin ihanan holskuttimen kanssa! Minulla kun on ilo ja kunnia esittää veteraaniluokassa oleva Romeon >> Taika-äiti ja pentuluokassa oleva >> Lempi (Romeon siskon Tyynen pentu) :) Hauskaa mennä holskukehään taas pitkästä aikaa, mutta vähän jännittää onko agiradat myöhässä ja miten vaihdon ehtii tehdä. :)

Romeon Taika-äiti suukottaa :)