torstai 31. heinäkuuta 2014

Romeon paluu kesätauolta ja potilas

Tänään oli raitakoiran vuoro päästä agiliitelemään pitkäksi venähtäneen kesätauon jälkeen. Kuuma oli tänäänkin, vaikka toisaalta "vaivaiset" +22 hallissa tuntui näiden helteiden jälkeen jopa aika viileältä... Odotettua Jyväskylään lupailtua hirmumyrskyä ei sitten tullutkaan. Piti miettiä, uskaltaako lähteä hallille ollenkaan kun luvattiin kaatuvia puita ja golf-pallon kokoisia rakeita... 

Tällä kertaa agissa teemana oli rengas- ja keppisulkeiset ja tehtiin kahta pientä "rataa".


Alkulämmittelynä (lenkin lisäksi) Romeolla oli ennen omaa suoritusvuoroa wubba-leikki, joka toimi. Leikittiin sen verran kauan, että vähän jännäsin lässähtääkö koira jo ennen omaa suoritusvuoroaan, mutta mitä vielä! Kovasti koitti wubbaa tavoitella vielä radalle mennessäkin ja tunnetila oli kyllä melko hyvä. Tauko oli selvästi tehnyt Romeolle hyvää!

Vasemman puoleinen "rata" Romeolta hienosti - omat käskyt myöhässä, joka aiheutti Romeolla pientä törmäilyä renkaalla... muuten kuitenkin kivaa tekemistä, josta itsellekin varsin hyvä fiilis! Tiedä sitten vaikuttiko omakin hyvä fiilis toiseen rataan, koska sekin meni selkeästi paljon odotettua paremmin! Jo ennalta kun tiesin, että keppejen hinkkaaminen ei ole ollenkaan Romeon mieleen, mutta Tiina korosti vaan sitä omaa hyvää asennetta... Rata tehtiin kahteen kertaan, eli keppejä Romeo meni kuudesti ja vielä viimeisetkin kepit teki hyvällä draivilla ja keskittyneesti! Kepeille ohjaamisessa oma sijoittuminen korostui, jotta haki hyvin ekan välin. Myöskään Romeota ei kannata antaa hypätä yhtään liian pitkälle hypyn (16, 18 ) jälkeen vaan ohjata/vetää se suoraan kepeille. Onnistuin noissa muutamissa jutuissa mielestäni kohtuu hyvin ja koirahan myös kulki hyvin.

Huomenna on uuden jakson hakupäivä. Romeolle en enää tulevaksi kaudeksi ryhmäpaikkaa hae, mutta itsenäinen treenaaminen ja kisaaminen Romeon kanssa jatkuu kyllä. Myyn kanssa tarkoitus on jatkaa ohjatussa ryhmässä.

Ja mitä pikku potilaaseen tulee, niin Myy voi vallan erinomaisesti! Haava on siisti ja paranee hyvää vauhtia. Vaikea edes kuvitella, että Myy on leikattu eilen, koska on ainakin omasta mielestään jo ihan entisellään! Päässä pidettävä törppö ärsyttää sitä kovasti, muuten kaikki on kunnossa. :) Myy on jo tänään lenkkeillyt hihnassa. Se ei ole yhtään kipeän oloinen ja oli jo kovasti sitä mieltä, että sekin lähtee tänään jo treenaamaan... Hannu vei sen kävelylenkille, jotta päästiin Romeon kanssa rauhassa lähtemään. :) Vaikeinta on saada se pysymään rauhallisena, koska intoa olisi jo tehdä vaikka mitä. Voi mun törppöpäätä, mutta ihana nähdä ettei se ole kipeä!

keskiviikko 30. heinäkuuta 2014

Vuoden Holsku 2013, Myyn sterilointi ja osteopaattista hierontaa

Sunnuntaina Myyn rankaa käsiteltiin osteopaattisessa käsittelyssä. Tällä kertaa käsittelijänä toimi osteopaattinen hieroja Jaana-Kaisa Timonen. Ranka oli kovastikin kosketusarka ja lukkojakin löytyi, mutta onneksi niitä saatiin myös availtua. Käsittely oli erilaista kuin viimeksi osteopaatin tekemänä ja nyt Myy reagoi selvästi voimakkaammin käsittelyn aikana. Toivotaan, että Myyn selkä alkaa vastata hoitoon. Tämmmöiset terveiset menivät eläinlääkärille käsittelyn jälkeen.
"Fasciat ja rangan sidekudokset kosketusarat. Pienet linjamuutokset TL 7 oikealla, TL13 + L1 vasemmalla, L7 oikealla. Näillä alueilla myös fasettinivellukkoja. L/S ja SI-liitokset tiukat ja kivuliaat. Hännän ensimmäiset nikamat jäykät ja kivuliaat. Toivoisin 10 pv:n kipulääkekuurin steriloinnin jälkeen selkä sidekudoksien kiputilan hoitoon. Hieronta + akupunktio sidekudosten ja kivun hoitoon kipulääkekuurin jälkeen/tarpeen mukaan. Seuraava rangan liikehoito/nikamatason käsittely syyskuussa."
Myy jää nyt treenitauolle steriloinnin ja selänkin takia.

***
Katia oli ilmoittanut kasvattinsa Romeon Vuoden Holsku 2013-kisaan yllätyksenä meille... Romeon sijoitukset Vuoden tokokoira 6. ja Vuoden Agilitykoira 4.

Tarita's kennelin kokonaissaalis oli varsin hieno, joten onnittelut Katialle!. :)
Vuoden tokokoira 6. Tarita's Gingerbread Guy
Vuoden agilitykoira 4. Tarita's Gingerbread Guy
Vuoden kotimaan näyttelykoira pk. 1. Hertogin Hadewych v.d. Rozeborgh (Rauha - Romeon tyttö)
Vuoden kotimaan näyttelykoira pk. 3. Tarita's Golden Girl (Tyyne - Romeon sisko)
Vuoden kansainvälisin 1. Hertogin Hadewych v.d. Rozeborgh
Vuoden kansainvälisin 2. Tarita's Golden Girl


***
Myy steriloitiin tänään ja tähystyksellä tehtävä leikkaus sujui suunnitellusti. Myyllä on kaksi 5-10 mm;n pituista haavaa navan ylä- ja alapuolella ja haavat ovat.todella pieniä ja siistit! Toivotaan, että lähtevät nyt hyvin paranemaan helteistä huolimatta.

Myy käveli itse autoon. Illan on ollut tokkurainen, mutta yllättävän rauhallinen.


Alla kuvat leikkaushaavasta.



perjantai 25. heinäkuuta 2014

Ennen treenitaukoa

Huom! Tekstiin lisätty kuvia...

Maanantaina oli yleiset paikkamakuutreenit, joihin osallistuin Myyn kanssa. Lähtökohta ei ihan paras mahdollinen. Olin pitänyt Myytä levossa kolme päivää osteopaatilla käynnin jälkeen ja arvatenkin sillä oli virtaa. Kivasti Myy kyllä jaksoi olla kolme päivää tekemättä mitään, ollen koko ajan todella rauhallinen! Ennen paikkamakuutreeneihin lähtöä se sai kuitenkin takapihalla hirveän juoksuhepulin ja oli kovasti innoissaan nähdessään treeniliivin...

Myylle kaksi paikkamakuuta ja aikaa minuutti. Haetaan nyt sitä oikeaa tunnetilaa ja onnistumisia, eikä kiirehditä tässä. Ekassa makuussa rivistön toisena koirana ja toinen paikkamakuu rivistön reunassa. Viime päivien tekemättömyys näkyi pienoisena levottomuutena. Pää pyöri vieruskaverin suuntaan ja taaksepäinkin kentän toiseen laitaan, jossa penturyhmä treenasi samaan aikaan luoksetuloja... Takaa kuului iloisia tule/tänne-huutoja ja pennut juoksivat... Loppuvaiheessa valui lonkalle. Pysyi, joten hyvä niin. Palkkaamaan mennessä ennakoi nousua, joten tässä oltava tarkkana.

Heli teki myös kehäänmenotarkastuksen, joka sujui hyvin. Siitä seuraten kehään, koira hetkeksi perusasentoon ja seuraten autolle. Hyvä treeni tämäkin. Näitä voisi ottaa enemmänkin ohjelmistoon.

Tehtiin myös kontakti-/kuunteluharjoituksia... Istu/maahan/tule-käskyjä kuului joka suunnalta ja oma koira tuli olla kontaktissa muiden käskyistä välittämättä ja kuunnella omaa ohjaajaa. Kokeneimmille koirille lisäksi vielä erilaisia lelu ym. häiriöitä. Myylle tämä harjoitus oli vielä turhan haastava. Toiset koirat, leluja maassa vetävät- ja käskyjä antavat ihmiset kiiinostivat sitä ja kontakti katkeili. Kerran meni kauniisti maahankin jonkun toisen käskystä... Liian suuri hyppy tuntemattomaan, mutta aina välillä rajoja täytyy kokeilla. ;)

Hannu lähti tänään viikoksi kalareissulle Posiolle, joten lauma on nyt sitten mun vastuulla. Aamulenkit- ja iltalenkit menee nyt sitten kahdessa erässä: Myy ja pojat. Viime päivinä ovat taas irtokoirat laukkoneet pitkin saarta, joten toivotaan, ettei niihin törmäillä. Yksi murtunut sormi tämmöisestä tapauksesta riittää hyvin.

***
Tiistaina Myyn agit. Kouluttajaa ei tällä kertaa, joten treenattiin itsenäisesti. Muutama ryhmäläinen paikalla, joten saatiin hyvät treenit aikaiseksi. Hallin mittari näytti + 28 astetta, joten kuuma oli. Myyn kanssa irtoamisharjoituksia, keppejä, puomia ja a:ta ja rengasta.

Paljon etupalkkaa. Irtoaminen vaatii vielä harjoittelua. Kepit piti alkuun muistella mieliin, jonka jälkeen meni hyvin. A:a hyvä, puomilla katse alkaa hakeutua viereiselle kentälle. On keksinyt nyt tämän ja pyrkii ihan tietoisesti tähystelemään. Saa vahvistetta kun näkee toisen koiran suorittamassa esteitä... "kaava" rikottava, ei kuitenkaan onnistunut äänellä tai edes namilla. Itsepäinen teini. ;) Rengas hyvin myös osana pikku rataa. :)

***
Keskiviikko lepopäivä. Kävin koirien kanssa uimassa. :) Moore tosin ei uinnut vaan arvosti rantaa ja sen tuoksuja enemmän...

***
Torstaina pienet hakutreenit helteestä huolimatta. Mukana hakuilemassa oli tällä kertaa myös pari uutta hakuttuttavuutta;  lk-holskut >> Aino ja Katti sekä Kiilankullan Mielikki omistajineen...

Hellettä +29 autonmittarin mukaan, joten tehtiin vaan yksi kierros ja sekin lyhyesti. Myylle ekalla ilmaisu, toinen suorapalkka ja kolmas ilmaisu. Eka ilmaisu hyvä. Suora pisto, hyvä rullan tuonti ja  -näytölle lähtö. Toinen maalimies myös hyvä ja suora. Kaksi maalimiestä olisikin ollut riittävä määrä tänään ja erityisesti tällä kelillä... jälkiviisaasti ajateltuna. ;)

Kuva Aino Luosa
Kolmannella maalimiehellä kuumuus oli tehnyt jo tehtävänsä tai sitten Myyn ilmaisumoodi oli mennyt sekaisin kun välissä oli suorapalkka. Tämä kun oli vasta Myyn toinen kerta kun ilmaisu ja suorapalkka ovat samassa treenissä. Rullan ottamiseen sijaan oli mennyt maahan odottamaan palkkaa. Toi lopulta rullaa jonkin matkaa, mutta pudotti välille ja tuli keskilinjalle ilman rullaa. Pari kertaa kokeilin lähettää uusiksi, mutta homma ei korjaantunut, eikä irtorullia ollut riittävästi. Myy oli kuumissaan ja läähtätti kovasti, joten otettiin korjaava maalimies lähemmäksi. Nyt meni hyvin, otti hyvin rullan ja toi perille asti. Tähän lopetus.

Katti ja Myy matkasivat paluumatkan samalla kyydillä. Molemmat varmaan sen verran uuvahtaneita treenejen jälkeen, etteivät taineet edes huomata olevansa samassa autossa.  :)
---
Illalla Myyn vepetreenit. Roolini oli olla tänään hukkuva ja mikäs oli hukkuessa tässä helteessä. :) Seuralla on uusi kuivapuku vepeä varten, joten pitihän se koeponnistaa ja pukea päälle. Hyvä puku, kunhan vaan muistaa sulkea kaikki vetoketjut. ;) Jokunen litra vettä meni puvun sisään ja painoin lopulta niin paljon, että liikkuminen oli työlästä...


Vepekuvat Aurora Bagge. 






Myyllä melko normimenoa joka osiossa. Esineen viennissä olin nyt kokeeksi itse veneessä rannalla olon sijaan ja irti-käskyn jälkeen heitin saman patukan palkaksi. Paremmin lähtee nyt uimaan kun vedet ovat lämmenneet, eikä jää arpomaan uimasyvyyteen mennäkö vai ei. Turhan päiväistä äänenkäyttöä oli tänään ja siihen piti puuttua. Myy on nyt jotenkin epätavallisen levoton.




Sunnuntaina Myyllä alkaa treenitauko kaikista lajeista. Myyllä on silloin osteopaattinen hieronta, jonka jälkeen seuraa pari lepopäivää ja keskiviikkona sitten onkin jo Myyn sterilointi, jolloin Myy leikataan tähystyksellä. Varmuuden vuoksi pidetään reenailusta pidempi tauko, vaikka suositus ei kovin pitkä olekaan. Tauko tekee hyvää meille molemmille. :)

sunnuntai 20. heinäkuuta 2014

Osteopaatilla

Perjantaina käytiin hoidattamassa Myytä osteopaatti Hanna Kivisellä Kouvolassa. Mielenkiintoinen käynti kaikin puolin kun on vähän skeptinen luonne ja 78 euroa puolesta tunnista on iso raha... Keskustelu meni jotakuinkin näin: "Joo, vähän on nikamat muutamasta kohtaa vinossa, mutta ne kyllä saadaan suoraksi." "Ai, ihanko yhdellä käsittelyllä?!" "Jo, vain". Puoli tuntia käsittelyä ja Myyn selkäranka suorassa ja selän liikkuvuus huomattavasti parempi!

Ensin katsottiin ulkona Myyn liikkeet, jonka jälkeen osteopaatti teki Myylle venytyksiä seisaaltaan ja istualtaan. Tämän jälkeen Myy kyljelleen lattialle varsinaista käsittelyä varten. Si-nivelet ristiluuhun asti olivat jumissa, mutta nekin saatiin kuuleman mukaan hyvin availtua. Näillä kun on suuri merkitys koko selkärangan liikkuvuuteen. Takaliikkeitä seurailtava, ettei askellus lyhene entisenlaiseksi ja jos lyhenee, uusi aika varattava pian. Hanna epäili, että jumit ovat olleet aika kauan, koska liikkuvuus si-nivelissä oli niin huonoa.

Koiraa oli mielenkiintoista seurata. Tällä kertaa Myy ei rimpuillut kuten hieronnassa tekee aina kun kipukohtaa lähestytään, vaan auttoi käsittelyssä painamalla selkää oikeaan suuntaan. Hanna sanoikin Myylle, että sinä autat minua...

Lepoa nyt muutama päivä ja osteopaatti suositteli, että jatkossa vähintään kaksi kertaa vuodessa (minimissään 1 krt./vuosi) kannattaa käydä osteopaatilla, jotta vastaavasti säästäisi eläinlääkärikuluissa... Tällejen jälkeen tietysti mentävä mahdollisimman pian. Kaikkinensa oikein hyvä kokemus. Suosittelen.

Myy odottamassa vuoroaan... 

torstai 17. heinäkuuta 2014

Kutsumattomat mökkivieraat...


Ihana lomaviikko mökillä takana! Etupäässä nautittiin kesästä ja laiskoteltiin, mutta kun ranta on noin hieno ja kumivenekin löytyy, niin pitihän sitä vepeä vähän treenata. Myy vei esinettä veneeseen, haki hienosti veneen sekä pelasti Hannun!


Loppuviikosta peltojälki Myylle ja paimenet saivat etsiä esineitä. Lomaa niin parhaimmillaan! 




Viikko meni mattoja pestessä ja...


...tietenkin saunoessa ja uidessa. Uimaan mennessä hattu jäi laiturille ja senhän voi arvata mitä siitä seurasi...



 Onneksi tämä varas tottelee tuo-käskyä.  



Joka aamu käytiin erämaassa pitkillä lenkeillä. Porukka oli tosi innoissaan vahvoista riistan hajuista ja 7,6 km meni aamuisin, että heilahti. Moore varsinkin oli niin täpinöissään, että olin siitä lähes huolissani! Pää vie, mutta jaksaako pikkukroppa tuommoista hurlumhei-meininkiä? Ihan suotta huolehdin - mökillä oli iloinen, kovasti herkkuja kerjäävä, hyvin lenkistä palautunut ja takuulla onnellinen koira. Voi Moore. :)


Ja mökillä kuuluu tietenkin syödä erityisen hyvin, jotta jaksaa. : p Moore toimi pihvinvartijana. 


Viikon kohokohta oli kauppa-autolla käyminen. Maalaistollot maitolaiturilla odottamassa kauppa-autoa.


Mökin alta putkahti esiin keskellä viikkoa kaksi oravapienokaista! Niiden emoa ei näkynyt missään ja jostain syystä ne päättivät, että minä saan olla niiden emo... Mahdollista on, että emo olisi juuri vieroittanut poikaset, koska ne etsivät maasta ruokaa ja olivat hyväkuntoisia. Pikku kaverit kiintyivät meihin ihmisiin, mutta kun kuitenkin villejä ovat, yritin pitää niihin tiettyä etäisyyttä. Tämä osottautui lopulta kuitenkin lähes mahdottomaksi tehtäväksi... 

Alkuun kannoin ne sinne mistä olivat tulleetkin ja yhtä usein ne kipittivät takaisin seuraten tiiviisti minua... Crocksini saivat ne jotenkin ihan sekaisin ja aina kun läpsyttelin pihamaalla menemään, oravat kirmasivat etsimään minua ja kiipeilemään reittäni pitkin käsivarsille... Sylissä nukkuivat tyytyväisenä pieni oravan häntä hauskasti tyynynä. Kovin olivat luottavaisia, rohkeita ja suloisia. Pakko oli keittää niillekin lopulta aamupuurot siinä missä muillekin...

No, kuten arvata saattaa, veijareilla oli melkoisen suuri riski joutua koirien hampaisiin... Romeo on aina ollut ihan hulluna oraviin... Yllättävällä oravien ensiesiintymisellä Myy nuuski oravia pitämättä niitä millään lailla saaliina. Eikä ihme kun oravatkin nuuskivat Myytä uteliaina vailla minkäänlaista pelkoa! Ne käyttäytyivät kuin koiran pennut ikään! Ehdin vain nipin napin pelastamaan oravat muilta koirilta, jotka huomasivat ne samaan aikaan kun ne olivat nuuskimassa Myytä...  


Oravakaksikko vaati sitten hieman erikoisjärjestelyjä, jotta yhteiselo mökillä koirien ja oravien kanssa saatiin sujumaan. Onneksi on hyvä (..tai huono) mielikuvitus. Oravien päivähoitopaikka oli naapurin mökillä. Ne nukkuivat aamuisin puolille päivin mökin alla, joten aamu oli meidän aikaa. Iltapäivällä kun oravat heräsivät ja olivat virkeimmillään, vein ne naapuriin. Illaksi taas hain kaverit kotiin, jotta saivat nukkua mökkimme alla... Iltaisin istuivat toisen mökin kuistilla kuin odottamassa minua kun menin niitä hakemaan...

Tässä pieni video oravien ekasta päivästä. Olivat juuri heränneet mökkimme alta.



Oravien tarina jäi lopulta mysteeriksi. Kahtena viimeisenä päivänä poikaset katosivat. Mökin alta ei kuulunut enää jo niin tuttua rapinaa. Liekö emo ollut kuitenkin jossain kytiksellä ja vienyt poikaset jonnekin varapesään - niillä kun on sellaisia useita. Olen googlettanut oravista viime päivät.. - tai sitten uteliaat ja rohkeat poikaset ovat joutuneet surman suuhun. Vaaroja on joka puolella ja tuolla luonteella niihin ei voi olla törmäämättä...

Oravien lisäksi pihatiellämme tepasteli yksi aamu kuusi joutsenen poikasta. Jälleen enemmän kuin hiuskarvan varassa, ettei kansallislinnuistamme olisi jäänyt kuin höyhenet jäljelle...  huii. :( Myyn Hannu ehti napata viime hetkellä kopilla syliin kun oli jo ylittämässä piha-aitaa (oli onneksi tarpeillaan kun joutsenet tulivat tieltä näkyville - aikaa reagoida...) kun taas Romeo ehti joutsenten luo aidan yli hypäten ennen kuin ehti kissaa sanoa... Sulat lentelivät holskun juostessa joutsenparveen ja karjuin sitä takaisin niin, että kurkkuun koski vielä pitkään jälkeenkin päin... Tänne-käskyllä Romeo kuitenkin jätti kun jättikin poikaset niitä vaan uteliaana haistellen! Yksikään joutsen ei vahingoittunut, vaan ne jatkoivat tietä pitkin järvelle turvaan, jossa niiden emot jo odottelivat. Emot olivat tuoneet pesueensa ilmeisesti rannalle mustikoita syömään. (Googletin, että syövät mustikoita... ;) Inhottavia tilanteita koirien kanssa, mutta onneksi tästäkin selvittiin kaikkia osapuolia tyydyttävällä tavalla. Joutsenemot olivat kyllä tosi kiukkuisen oloisia ja jos joku olisi lähtenyt järveen niitä seuraamaan, niin sapiskaa olisi tullut...

Ei kahta ilman kolmatta. Käärme oli myös tulossa mökillemme, mutta se häädettiin tiehensä sitäkään vahingoittamatta.

Yhteenvetona täytyy sanoa, että muutamat paniikkikiljunnat tuli huudettua viikon aikana monien läheltä piti tilanteiden vuoksi, mutta me selvittiin. : p

Näiden eläinkavereiden lisäksi mökillä oli muuten ihana rauha ja leppoisa tunnelma.


Laiturin alla oli mukava kaivaa kuoppia.


Romeon turkkikin saatiin harjattua.


Myy nautti niin paljon mökillä olosta. (Korvat eivät mahdu kuvaan. Niin isot?) 


Yhteiskuva ei oikein porukkaa innostanut. 



Myyn aika kului järvessä polskien. 


Illalla tuvassa oli rentoa sakkia.

Alla vielä mökkitreenikoostevideo viikon varrelta. Paimenille esineet ja Myylle peltojälki. Esineet nousivat molemmilta, vaikka Myyn pistot olivat kaikkea muuta kuin suoria.... Romeo tekee verkkaiseen tahtiin - liikaa energiaa käyttämättä, mutta ajatuksella. Myy menee lujaa ja törmäilee esineisiin... Loppujen lopuksi Romeo taitaa olla vähän nopeampi. 


Jäljellä Myyllä nami n. joka viidennellä askeleella. Neljä keppiä, joista yksi jäi ilmaisematta. Ilmaisut aika huonoja ja vaativat vielä paljon motivointia ja harjoittelua. Myy ottaa kepin varovasti suuhunsa ja sylkäisee maahan. Jos ei ole tarkkana, jää helposti huomaamatta. Ei kuitenkaan enää kävele yli, joten nyt vaan saatava keppimotivaatiota rakenneltua jollakin tavoin. 


Tässä vielä hömpsöttelyvideota koirien kesätouhuista.


perjantai 11. heinäkuuta 2014

Helleviikon sekametelisoppaa hakukoulutuksineen...

Kesäloma soljuu eteenpäin hurjaa vauhtia ja touhua riittää niin "koirattomalla- kuin koirallisellakin puolella". :) Tälle viikolle oli alkujaan suunnitteilla  mm. Myyn käyttäminen osteopaatilla Mikkelissä. Aika oli varattu ja saatu... kunnes osteopaatti Hanna Kivinen tiistaina soitti ja ilmoitti olevansa sairaana. :( Saatiin aika kuitenkin siirrettyä heinäkuun 18 päivään, joten sinne pitäisi selvitä. Olishan se ollut mukavaa jos hommaa olisi saatu jo vähän alulle. Ei voi tietty mitään, elämä on. Torstaina matkasimme Mikkeliin Lauran ja Sienen vieraaksi hakuilemaan, siitä ja siellä käynnistä tarkemmin tässä alla. Lauantaina viimeistään suunnataan mökille nauttimaan ihanasta kesäsäästä, joka toivottavasti jatkuu yhä vaan. :) Kalenterikin on päivitetty ajantasalle...

Maanantaina koirilla oli lepopäivä ja itseäni hellin kesäteatterilla. Kesäteattereissa käynti on aina ollut yksi itseäni todella rentouttavista asioista ja kuuluu tärkeänä osana jokaiseen kesään

Tiistaina tottista paimenten kanssa. Romeon kanssa noutoa ja seuraamista. Noudossa mälväsi kovasti, varasti pari kertaa ja kapulakin putoili. Voihan persaus tuota pööpöä ja viimeksi kun meni jo niin hyvin. Koekin jo mielessä... Voi Loomeo sua. Mitähän sulle pitäisi oikein tehdä? Seuraamisessa palkkasin heti hyvästä kontaktista cuzilla. Muutama hyvä pätkä saatiin.

Myyn kanssa tehtiin Myyn perussettiä; seuraamista, jäävejä, eteentuloja ja eteenmenoa. Seuraamisessa pompotti tavanomaistakin enemmän. Intoa oli kuin pienessä kylässä ja mopo keuli...

Parhaimmillaan Myyn seuraaminen on kuitenkin enimmäkseen jo tätä (video alla), joten en nyt ihan vielä toivoani menetä noiden pomppujen takia. Pomput kuuluvat tottiksen alkuun ja kun vähän aikaa on tehty, ne yleensä loppuvat lähes kokonaan. Oma kävely, käännökset taas ihan syvältä mutta minkäs teet... huoh.



Palkkasin cuzilla jääveissä. Palkkauksen vaihtelu tuntuu sopivan Myylle hyvin. Hikinen kainalo, kuolainen ja liukas cuz eivät vaan oikein sovi yhteen ja muutaman kerran cuzi tipahti omia aikojaan...



Muutama vinkki saatiin videon perusteella. Kiitos :) Oma kävely on sitä mitä se on, joten sitä pitää harjoitella ilman koiraa - täyskäännökset, käännökset, hiipimiset jne. kuntoon. Appari olisi kyllä treenatessa niin super! Jatkossa patukka korvaa cuzin. Koira ei niin hajoa ja palkka tulee paremmin sitä kohti. Palkka ei tule kainalosta vaan aina kädestä. Seuraamista ei yhdistetä jääveihin ennen kuin seuraaminen varmaa. Vaaditaan enemmän nopeutta. Hitaasta tekemisestä ei palkkaa.

***
Illalla Myyn agitreenit. Helteestä huolimatta hyvät treenit! Ennen varsinaisia treenejä 12 keppiä neljällä ohjurilla (kaksi alussa ja kaksi lopussa) ja ohjauskuviona muutama takaakierto. Molemmat sujuivat.

Ohjauskuviona varsinaisissa treeneissä uutena persjättö, joka itselleni ehkä se kaikkein helpoin, koska käytän sitä paljon Romeon kanssa... Myylle homma oli heti selvä kun ohjaajakin kerrankin tiesi mitä teki. Ei voi muuta sanoa kuin, että on mulla hieno koira, joka kuuntelee mun ohjausta!

Puomia otettiin myös. No höh, alastulokontaktit olivat unohtuneet ja uutena juttuna tuli, että voi mitkä näkymät onkaan puomilta viereiselle kentälle...! Jalka lipesi kerran kun tiirasi viereiselle kentälle. Korjasi kuitenkin itse hyvin.

Toisella kentällä 8 keppiä ohjureilla ja siitä putkeen. Ei vaikeuksia Myyllä kummaltaan puolelta ohjatessa. Kokeiltiin taasen Myyn rajoja ottamalla ohjurit pois... Ei vaikeutta tässäkään ja vielä kun Anna heitti vinkin, että rytmitä pujottelua ke, ke, ke-äänellä, niin tuli sitä rytmiäkin! Hitsi kun sen kanssa on mukava treenata!

***
Keskiviikkona vepe ja vihdoinkin voitiin harjoitella myös sitä hukkuvaa!

Veneestä hyppy ihan normisuoritus. Esineen viennissä epäröintiä taas uintisyvyyden ylittämisessä. Sylkee patukkaa veteen ennen luovuttamista... tarvitsee paljon kannustusta, mutta toimii kyllä. Veneen haussa hetsattiin köydellä, jonka jälkeen venettä soudettiin rannasta pois päin ja päästin Myyn perään. Nyt uintisyvyyden ylittäminen ei ollut mikään kynnys kun ui saaliilla veneen perään. Veneen tuonti taasen hyvä ja varma. Hukkuvan pelastusta tehtiin siis ekan kerran tänä kesänä. Hukkuva hetsasi patukalla ensin veneestä ja kun hukkuva polskahti järveen, koira perään. Kahluusyvyydellä Myy haukkui hetken, mutta lähti sitten ihan tomerana uimaan.Tarttui hyvin patukkaan ja veti voimakkaasti rantaan.

***
Torstaina ajeltiin Mikkeliin Lauran ja Sienen vieraiksi Lauran järjestämään hakukoulutukseen, jossa kouluttajana toimi bortsuharrastaja Hanna Orava. Ilmakin oli hieman helteistä helpottanut, joten kelikin oli vallan mainio. Hannan opetustapa oli selkeää ja miellyttävää ja saatiin taas ihan hyviä vinkkejä miten edetä lajissa.

Esittelykierroksella kerroin Myyn taustaa ja Hanna oli sitä mieltä, että Myylle voisi jo yhdistää ilmaisun ja suorapalkat näitä vaihdellen ja näillä sitten mentiin eka kierros.

Ekalle kierrokselle suunnitelma oli kolme maalimiestä; ekalla ilmaisu, toinen suorapalkka ja kolmas ilmaisu. Eka rulla tuli perille vielä kohtuu hyvin, rullan sylkäisi jalkoihini, josta olikin puhetta, ettei pidä hyväksyä kuin käteen luovutus, koska koiralla alkaa rulla helposti tippua yhä kauemmaksi ohjaajasta... Suorapalkka muistaakseni meni ihan ok, kolmennella piilolla iso oja piilon jälkeen vei Myyn huomion. Meni rullan kanssa juomaan. Rulla putosi veteen, nosti uudelleen rullan juomisen jälkeen, mutta tässä ajatus katkesi. Maalimies tarjosi toista rullaa, toi nyt rullan hyvin keskilinjalle, jossa liukas letkurulla (vararulla) putosi. Korjasi kuitenkin ja toi perille. Täällä-huudossa oltava tarkkana, että huutaa vasta kun näkee koiran tulevan rulla suussa.



Suorat pistot eivät olleet Myyn juttu. Monta kertaa kampesi reilusti vinoon ja lähetyksiä jouduttiin ottamaan uusiksi. Hanna sanoikin, että oltava tarkkana, että huutaa ajoissa takaisin jos lähtee kaartamaan vinoon. Ääniä voi käyttää tarvittaessa apuna pistojen suoritamisessa. Äänistä ja haamuista sen verran, että Hannan ryhmässä (Sm-tason hakuilijoita) kokeneillakin koirille käytetään tarpeen mukaan yhä ääniä ja haamuja.

Toisella kierroksella tehtävässä Norjalaisessa sekametsässä Myy oli melkoisen korvattomalla tuulella tai sitten vaan Norjalainen sekoilumetsä sekoitti sen. ;) Myyllä oli selvä ajatus siitä, että metsä on ukkoja täynnä (sitähän tässä harjoituksessa haettiin!), joten mitäpä tässä mamman luona välissä käymään, vaan haetaan kaikki ukot kerralla - nih jee!... Maalimiesmotivaatio oli kyllä hyvää ja se on tietty se paras juttu, mutta ohjaaja ei keskilinjalla kiinnostanut, vaan Myy paahtoi keskilinjan yli seuraavalle ukolle huudoistani välittämättä... Helvetin ärsyttävää, vaikka Laura sanoikin, että mitäpä tuosta kun kuitenkin huomasi, että metsässä oli tarjolla karkailusta vaan tylsä ja passiivinen taivaalle tuijottava maalimies, jolloin koira näki parhaaksi palata kiltisti mun luo, josta lähetys uusiksi... Ehkä se oppi kuitenkin tuosta jotain. :) Onneksi oli tässäkin radiopuhelimet käytössä, jotta maalimies oli hyvin tilanteen tasalla. Myylle voisi kuuleman mukaan tehdä myös sisääntulotreeniä (muistaakseni tämä nimi?). Eli niin, että maalimies pitää koiraa kiinni hetken palkkauksen jälkeen ja koira päästetään ohjaajan kutususta keskilinjalle, jossa se palkataan tai vastaavasti otetaan yliheitto toiselle puolelle. (jälkimmäisessä kokeneempi koira)

Tässä Myyn sekametsä "siistittynä" versiona... (ohjaajan huutamiset poistettu... : p )



Hallinta oli siis päivän sana ja siinä mentiin reilu askel taaksepäin. Liina käyttöön toistaiseksi keskilinjalle palatessa ja hallintamatka (jolloin koira kulkee vapaasti vierellä) tulee olemaan lyhyempi. Suorat pistot saatava taas kunnolla suoriksi, joten kyllä sitä työsarkaa riittää.

Muita asioita, joita koulutuksessa nousi esiin oli mm, se että lähettäessä Hanna opettaa koirilleen ns. kiinnitys-käskyn, eli koiralle sanotaan vaikkapa siellä, siellä -> koiran huomio eteen -> maalimies antaa ääniavun -> koira lähetetään ukolle. Vahvistetaan siellä-sanaa, jotta saadaan koiran huomio jatkossa aina lähetettävään suuntaan ja hyvä keskittyminen eteenpäin.

Iso KIITOS Lauralle, että saimme tulla mukaan! Oli kiva nähdä ihana ja taitava Sieni tosi toimissa ja joo... mulla on taas ja aina vaan yhä suurempi usko tuohon taitavaan koirakkoon!

Lisätty jälkeenpäin: Myyn Usva-äiti pyöräytti eilen 10 pentua: 6 narttua ja 4 urosta Off Line's kenneliin!

maanantai 7. heinäkuuta 2014

Jälkeä ja mejäkoe

Lauantaina Hannu ahkeroi meille korvaavan jäljen sunnuntain mejäkokeeseen ja itselle jäi tehtäväksi huoltaa lauma. Parhautta ja kiitos. :)

Myyn kanssa päivällä lyhyt jälki, jolla neljä keppiä. Jokaisen kepin ilmaisi tällä kertaa "jollakin tavoin" - nuuskutteli keppiä tai toi sen. Selvästi kuitenkin osoitti jokaisen kepin ja yli ei kävelty yhdestäkään, joten edistytty on!

Illalla treenattiin omassa pihassa Myyn kanssa esineen vientiä. Vei patukan Hannulla ja sai palkaksi lentävän cuzin. Vei laukalla ja suoraan ja selvästi tiesi mitä haettiin. Jospa veteenkin saataisiin vielä tämä sama varmuus.

***
Sunnuntaina Romeolla Vesangassa mejäkoe. Kello soi 4.15. Koirille aamulenkki ja sitten ajelemaan koepaikalle. Koe alkoi jo kello 6 hellepäivän takia.

Romeolle arpoutui päivän toinen jälki. Koko jäljen Romeo jäljesti voimakkaasti ja hyvin halukkaasti. Katkolle asti mentiin ykköstuloksessa kiinni, mutta valitettavasti Romeo ajatui rengastaessaan aluetta liian kauaksi oikealle (jäljen jatkuessa vasemmalta) ja tästä tuomittiin hukka. Ensimmäistä kertaa Romeolla katkokulmalta hukka, joten olihan tämänkin joskus tapahduttava. Erittäin tyytyväinen muuten koiran työskentelyyn, vaikka sitä ykköstä ei tänään tullut. Tuloksena VOI2 34 p.

torstai 3. heinäkuuta 2014

Viikon kootut selitykset

Maanantaina piti olla alkujaan tottistreenit, mutta porukkaa ei tullut, joten maanantai olikin sitten koirilla lepopäivä.

Elämä = PALLO

Tiistaina Myyn agit, joissa ei tällä kerralla kouluttajaa. Ryhmäläisiä oli kuitenkin mukavasti paikalla ja saatiiin tehtyä hyvät treenit toisiamme autellen. Tehtiin hyppytekniikkaa, keppejä ja kontakteja.
  • Kepeissä kaksi ohjuria alussa ja lopussa. Kepit ihan tosi hienosti! Rytmiä alkaa olla ja vauhti ja varmuus lisääntyneet selvästi! Kestää myös hyvin vedätystä ja myös sen että olen sivuttaissuunnassa reilusti kauempana. 
  • Hyppytekniikassa perussarjaa, joissa vähän pomputtelua ja loikkia välillä. Jotenkin sellainen fiilis, että selkä voi vaivata siinä vaiheessa kun rimoja aletaan nostamaan. Osteopaattiselle hierojalle on aika varauksessa. Toivotaan, että asia saadaan mitä pikemmin kuntoon. 
  • Puomilla ekaa kertaa ilman hihnaa. Alastulo ok, ylösmenokontaktilla saa olla tarkkana, ettei loikkaa puomille.Teki tätä muutaman kerran. 
  • A-este hyvä ja alastulokontaktit sujuivat. 
  • Keinulla keinahdus ei tunnu haittaavan. Muutaman kerran jalka vähän lipsui kun oli turhankin huoleton. Korjasi hyvin itse. Tässäkin alastulot ihan ok. 
***
Keskiviikkona tottistelut/tokot paimenten kanssa.

Romeolle noutoa, kaukoja, luoksetulon stoppia ja muutaman askeelen seuraamista.
  • Nouto alkaa olla suht hyvä. Haki ja palautti laukalla. Ei karkaa kapulalle. Sivulle tulee vähän vinoon. Kapula pysyy suussa jo paremmin.  
  • Kaukoista ensimmäiset maahan-istu hyvät. Sitten näki, että homma kävi mälsäksi, eikä viitsinyt kunnolla nousta... Kaukoja voisi treenata vähemmän. Romeo kuitenkin osaa ne, joten turha niitä on jankata koiran kanssa, joka ei jaksa toistoja...
  • Luoksetulon stoppi oli positiivinen yllätys! Pysähtyi kuin seinään ja ilme oli tosi kiva. Lentävällä pallolla taaksepäin palkkaus. 
  • Seuraamisessa palkka heti hyvästä kontaktista. Oli ihan innokas.
Avosta puuttuisi nyt hypyn treenaus, muuten liikkeet olisi aika lailla hanskassa. Tosin paikkamakuuta ryhmässä ei ole vähään aikaa tehty, mutta tuskin tuokaan suuri juttu olisi treenata kuntoon. Enemmän tuo on nyt siitä kiinni viitsinkö vielä Romeon kanssa lähteä kisaamaan. Tulos kun riiippuu ihan siitä millä tuulella se sattuu kokeessa olemaan. Tavoite olisi, että jos tässä kesän aikana saisi liikkeet koekuntoon niin sitten voisi miettiä mitä Romeon kanssa tekee. Toisaalta se TK 2 olisi kuitenkin ihan mukava ja ihan realistinen tavoite Romeolle...

Uudet kansainväliset tokosäännöt näyttävät aika mielenkiintoisilta ja ainakin vaikeuskerroin nykyiseen alokasluokkaan tulee lisääntymään roimasti. Luulen, että kilpailijamääriin tulee ainakin hetkellinen romahdus uusien sääntöjen myötä.

>> uudet KV-tokosäännöt

Myy paikkamakuussa odottamassa iltaruokaa. 
Ja sitten Myymyn tottikset:

Myyn kanssa seuraamista, jäävejä, eteentuloa, noutoa, luoksetulo ja paikkamakuu. (tauko välissä)
  • seuraaminen tosi kivaa. Pomputtelukin alkaa vähentyä. Pysähtelyjä, perusasentoa, rytmin vaihdoksia jne. 
  • jääveissä kävelyä eteenpäin ja palkkana tippuva cuz. Maahanmeno nopea ja voimakas, eikä apuja tarvittu. Samalla tavalla tehty istumista ja siihenkin tullut paljon parannusta. 
  • eteentuloa niin, että palkka leuan alta. Helposti meinaa tulla liian eteen, joten kädet vetskarin kohdalla edessä auttamassa tarvittaessa oikealle etäisyydelle ja palkkaus eteenpäin.
  • noutoa tehty niin, että vien kapulan kauemmaksi ja Myy hakee sen. Tuodessa (kiihdyttää kapula suussa + ote mahdollisimman hyvä) vapautan patukalle, jolloin sylkee kapulan maahan. Pitoharjoituksia tehty erikseen. Iltaruoalla kapulan pitoa ja vapautus ruokakupille. Ote kapulasta on löysä, eikä kestä kunnolla kapulan korjaamista eteenpäin (kulmahampaiden taakse) koska sylkee helposti kapulan. Pikku hiljaa saadaan toivottavasti sitä kestoa.
  • luoksetulo tällä kertaa eteenistumisen kanssa. Lujaa tuli ja tästä syystä jäi aavistuksen vinoon jarruttaessa, ei kuitenkaan törmännyt. Korjasin asennon suoraan ottamalla askeeleen taaksepäin. 
  • paikkamakuu itsetehdyssä häiriössä. Mikäpä sen parempi häiriö kun Myyn rakas cuzi! Ensin rauhallista kävelyä edestakaisin Myyn edessä. Sitten juoksupyrähtelyitä Myyn sivulla ja edessä ja viimeiseksi kaivoin taskusta cuzin. Cuzia pompottelin kädestä toiseen ja heittelin ilmaan... Cuzin heitto maahan olisi todennäköisesti ollut vielä liikaa tässä vaiheessa, joten siihen ei (vielä) menty. Myy kuitenkin pysyi hienosti paikallaan! Katse seurasi valppaana touhujani, mutta ei pienintäkään elettä siihen suuntaan, että aikoisi nousta. Superpalkka ruokana ja sai kantaa cuzin autoon. 
Keskiviikkona myös vepeiltiin Myyn kanssa. Esineen viennissä pientä haastettaCuz ei ole paras vaihtoesine, koska ei pysy hyvin kädessä, eikä koiran suussakaan märkänä. Korvaava (kelluva) esine mietinnän alla. Treenikaverin innoittamana kokeilin paremman puutteessa keppiä. Patukka suuhun ja veneestä sai vaihtarina kepin. Uimasyvyydessä alkoi epäröidä (veneestä hetsattiin kepillä) ja muutaman kerran kääntyi takaisin. Saatiin kuitenkin muutama hyvä ja onnistunut suoritus kun vaadin napakammin menemään

Veneestä hyppy ja veneen haku sujuivat molemmat hyvin. Jonkinlainen kynnys veneenkin haussa on uimasyvyyden ylittäminen. Sen jälkeen meno on varmaa ja suoraviivaista. Voihan se olla, että kun vedet viimein lämpenevät tuokin muuttuu. Kokeneillakin koirilla on ollut pientä epävarmuutta.

Vettä satoi koko treenien ajan enemmän tai vähemmän. Kyllä oli kiva päästä saunaan treenien jälkeen. :)

***
Torstaina Myyllä lepopäivä ja Romeolla agit, jossa päästiin tekemään Open Class-rataa! Rataa sai mennä kaksi kertaa. Rata oli erittäin kiva ja alkutahmeilun jälkeen homma alkoi tuntua ihan mukavaltakin. :) Tehtiin rata kolmessa osassa. Alusta renkaalle saakka, jossa Tiina palkkasi cuzilla. Keppejen jälkeen toinen palkkaus, jonka jälkeen posotettiin loppuosuus. Renkaalle asti meni hyvin, takaakierrossa jäin liikaa saattelemaan ja ottamaan koiraa vastaan, joka kostautui kiirenä 11-12-13-hypyillä, joka olikin radan haastavin paikka päällejuoksuineen ja 13-hypyn jälkeen tehtävine valsseineen. Ongelmana on, että saattelen Romeota turhan pitkälle ja siitä seuraa, että olen seuraavalla esteellä myöhässä... Etenemisestä tulee nykivää, eli oma liikkuminen pitäisi saada kuntoon niin koirakin kyllä kulkisi. Kepit hyvin ja loppuosuuskin sujui yllättävän hyvin. Kiva fiilis kaikkinensa radasta!


Loppukevennyksenä... 
Jonkin aikaa sitten Katia laittoi Fb:hen kuvan, jossa oli Rauhan modaamat Ainot. Sievä rinsessaversio a la Rauha, kun taas isällään on huomattavasti miehekkäämpi lopputulos... :)