tiistai 30. huhtikuuta 2013

Perusasentoa

Myy tietää jo mitä sana sivu tarkoittaa ja osaa hakeutua itsenäisesti perusasentoon. Paikkaa joutuu vielä säätämään namin avulla..

sunnuntai 28. huhtikuuta 2013

Hakukausi käyntiin ja agit!


Tänään korkattiin kevään ensimmäiset hakutreenit Savion maastoissa! Paikalla olikin mukavasti holskuporukkaa ja sääkin oli mitä mainioin pienellä tuulella. Anna tuli mukaan uutena ryhmäläisenämme (..ja Myyn valmentajana.. ;) ja antoikin hyviä vinkkejä itse kullekin. Anna oli mukana tällä kertaa vielä koirattomana, koska Oona-tervua ei saatu millään mahtumaan kyytiin. :(

Mukana olivat lyhytkarvat Älli, Leya ja Carma ja pitkätukkia edustivat Ruka, Romeo ja Rio. Väärärotuisina mukana heiluivat Tohti-aussie, Kiila-kettuterrieri, Moore ja Myy. Suunnitelma oli, että jokainen ottaa kaksi kierrosta ja sai valita mitä tekee. Romeolle otin vain kierroksen, tarkoituksena säästää sitä vähän iltaa varten, kun päivästä on tulossa hyvin treenipainoitteinen. :)

Romeolle risteilyä kuudella ukolla, jotta hakuhomma saisi kivan alun. Eka ukko näkyvillä, muut syvemmällä metsässä. No joo... oli taas vähän semmosta ylimääräistä kuseskelua maalimiesten luona, eikä ihan niin suoraviivaista menoa, kuin mitä parhaimmillaan on ollut. Leyan omistaja uutena ihmisenä ei kelvannut loppupalkalla pallolla leikittäjäksi, joten jätti koko pallon ja tuli pois... Jotenkin jäi taas vähän sellainen fiilis, ettei haku ole ihan Romeon juttu. Joka kerta kun maalimiehet vaihtuvat, tulee tuota epäröintiä ja himmailua. Koira kyllä menee maalimiehen luo velvollisuudesta, mutta selvästi homma ei sitä mitenkään erityisen hauskaa ole...

Tuolla näkyy liikettä!

Myy oli elämänsä ensimmäistä kertaa hakuilemassa ja sen kanssa tehtiin ekalla ns. tuulireenejä. Ukot asettuivat levälleen tuulen puolelle metsään. Itse olin täysin passiivinen, jotta pentu sai tehdä itsenäisesti hommia ja palkka tuli maalimiehiltä. Myyn mennessä jonkun luo, maalimiehet antoivat namin, jonka jälkeen passivoituivat. Jos ei heti älynnyt lähteä toisen luo, autettiin kutsulla. Pieni sai mennä ukolta toiselle ja syödä tarjotut namit. Olihan sillä mukavaa, kun oli metsä täynnä mukavia ihmisiä. :) Myy käytti hyvin nenää ja oli äärimmäisen iloinen jokaisesta ihmisestä. Puskassa kyykkivät ihmiset eivät sen iloista vauhtia hidastaneet ja hyvin reippaasti se sukelsi vieraiden luo.

Ihmisiä! Missä ootte?

Täältä löytyi...

Täällä me nyt sit yhdessä ollaan.

Toisella kierroksella tehtiin samaa, nyt ukot jo enemmän piilossa. Myy lähti hommiin suoraan evästäuolta, jonka vietti meidän kanssa, joten ei ihan paras mahdollinen valmistelu ennen treeniä. Nyt oli alkuun vähän hämillään, että mikäs idea tässä olikaan. Ukkoja löytyi kuitenkin joka suunnasta ja tästä Myy oli iloinen. Annan piilolle meni kyllä hienosti nenua käyttämällä, mutta jäljestämällä Annan jälkiä...

Lisää tätejä...

vieläkö löytyy

Homma ohi ja äippä on tietty iloinen :)

Moorelle otettiin viisi ukkoa ja Moorehan tykkäsi taas kovasti kun sai painella metsikössä pusikot pölisten.... :D

Kiitos kaikille treenikavereille ja tietty erityiskiitos kakuntekijä Paulalle! :) Paulalta "pääsi taas kakku". Ihan mahtavaa treeniseuraa ja mitkä herkut. Kyllä meidän kelpaa! Kannattaa ajella vähän kauempaakin meidän treeneihin... 

Illalla oli agitreenit. Ehdittiin olemaan Romeon kanssa kotona kokonaista pari tuntia, kun jo piti lähteä ajelemaan hallille. Metsässä juoksentelun jälkeen oli sellainen fiilis, ettei ois kyllä tänään jaksanut... Onneksi kuitenkin hallilla aina piristyy kummasti...

Aiheena tänään oli sylkkäri ja rata näytti tältä:



Varsinkin alkuun sylkkäri tuntui tosi vaikealta, mutta kun Nina näytti taas kädestä pitäen kuinka se kuuluu tehdä, niin alkoihan se lopulta sujua. Romeo oli oikein hyvässä vireessä, eikä päivän hakutreenit tuntuneet sitä väsyttäneen. Tarjoili kovasti tokoakin, kun odoteltiin omaa vuoroamme ja muutenkin puhkui intoa tehdä yhdessä. .. Ota tuosta nyt sitten selvää. Omassa kropassa tuntui sen verran raskaalta päivän liikunta-annos, että jätettiin toinen kierros väliin ja lähdettiin ajoissa kotia. Väsyttävä, mutta silti niin kiva päivä. :)

lauantai 27. huhtikuuta 2013

City Walk

Myyn kanssa tehtiin lauantaina ensimmäinen kaupunkikävely Jyväskylän keskustassa. Tyttö oli oma reipas itsensä... vaikeutta aiheutti Myyn mielestä varmaan se, etteivät kaikki ne ihanat ihmiset halunneetkaan sitä jostain syystä palluttaa. Toinen koitti niin kovasti häntä vispaten lähestyä myös kaikkia laitapuolenkin kulkijoita... :D Onneksi sentään joku edes huomasi pienen....

keskiviikko 24. huhtikuuta 2013

Hierontaa ja pentuja

Romeo kävi maanantaina taas >> Annella hieronnassa. Hyvin oli Romeon kroppa vastannut edelliseen hierontaan, eikä kireyksiä juurikaan enää ollut. Parin viikon takaiseen tilanteeseen verrattuna tilanne oli jo selvästi parempi. Romeo nautti käsittelystä ja tuhisi tyytyväisenä. :) Syksyllä katsotaan sitten tilannetta uudemman kerran. Nyt Annen mukaan Romeossa ei mitään suurempaa huolen aihetta ole.

Olen yrittänyt lukea ja sisäistää >> Lauran blogista >> NÄITÄ muistiinpanoja... Harmi tosiaan, etten itse tuolla seminaarissa ollut. Laura sanoi, että olisi ollut paljon hyvää asiaa myös Romeota ajatellen. Kiitos Lauralle jälleen kerran hyvistä ja kattavista muistiinpanoista. :)


Yllä uusin kuva Romeon Wellus pojasta. (kuva Tamar Wibier)

Rauhalla on jo varsin hieno rivi titteleitä nimensä edessä, vaikka tytöllä on ikää vasta vuosi, eli. LTJV-13 LVJV-13 TLNJW-13 TLNW-13 Hertogin Hadewych van de Rozeborgh.

 Päivitin >> kotisivulle myös >> JÄLKELÄISET sivua

tiistai 23. huhtikuuta 2013

Myy

Myy on nyt reilu 13 viikkoa ja meidän yhteiseloa on takana hurjat viisi viikkoa... Tässä vähän ajatuksia siitä millainen pentu se tällä hetkellä on. Mainittakoon vielä, että tekstin on tarkoitus kuvata nimenomaan juuri Myytä, ei belgiä rotuna, koska allekirjoittaneella ei ole mitään hajua kuinka ns. tavallinen, tai tavaton rotunsa edustaja Myy on....

Ensinnäkin, on tietenkin ihan älyttömän ihanaa omistaa pentu, jolla on suuri into tehdä yhdessä ja joka on hyvin mielyttämisenhaluinen, yritteliäs, ahne ja vieläpä keskittyykin hienosti. Holskun jälkeen tuntuu, että ei tuommoisia voi edes olla olemassa. :D Myyllä on juuri ne ominaisuudet mitä olen aina koiralta toivonut ja olen siihen ollut enemmän kuin tyytyväinen. Se on tasapainoinen, sillä on hyvä hermorakenne ja se on rauhallinen ja avoin koira. Sana rauhallinen voi kuulostaa kummalliselta kuvaamaan belgiä, mutta tällä tarkoitan sitä, että Myy on kotona hiljainen, sanoisinko jopa, että lähes melko huomaamaton koira. Se ei ole ns. millään tavalla arjessa levoton, vaikka tarkkaileekin koko ajan ympäristöä ja on olemukseltaan äärimmäisen valpas kuten belgin kuuluukin olla. Tarvittaessa se leimahtaa kuin liekki ja on heti valmiina toimintaan, mutta jos mitään ei ole tarjolla, se lepää. Myy ei siis sinkoile sisällä ollessaan edes takaisin, kuten joskus belgin kuvittelin koko ajan tekevän. Eli jos sillä on riittävästi aktiviteettiä se ei esim. tuhoa mitään tai pureskele huonekaluja tms. Hammasleikkauksen jälkeen sen viihdykkeenä ovat olleet vaatimattomasti tyyny ja yksi lapanen... Hyvin ovat nämä lelut sille riittäneet, ilman, että on tarvinnut tehdä mitään ei toivottua. Myyn tekeminen on ainakin toistaiseksi ollut hyvin helppoa kanavoida oikeisiin asioihin ja pennun energian voi hyvin purkaa mukavaan koulutukseen ja yhdessä ulkoiluun.

Se on selvää, että tekemistä Myy/belgipentu kaipaa. Voisin kuvitella, että tuhon laajuus voisi olla melkoinen, jos sille ei sitä säännöllisesti tarjottaisi ja ihan varmaan se osaisi itsekin hommia keksiä, jos niitä ei kukaan sille tarjoile. Ei se kuitenkaan mahdoton väsytettävä ole, kunhan tekeminen rasittaa varsinkin sopivassa määrin sitä pääkoppaa ja pentu saa liikkua paljon tapahtumissa ja nähdä ns. paljon maailmaa.


Myy on koira, jolla on terävä kärki harmistuessaan ja hyvin voimakas oma tahto. Äänen korottaminen tai jopa huutaminen lisää selvästi pennun taistelutahtoa ja saisi varmasti tosi nopeasti aikaan myös valtataistelua, johon en belgin kanssa välttämättä lähtisi. Paras tapa onkin toimia pennun kanssa rauhallisen varmasti ja tätä olen opettanut myös meidän nuorisolle... Ihan normaalilla äänellä sanottu ei on paljon tehokkaampaa ja toimii hyvin. Niitä prkl:itä tulee pennulta helposti jos pentu ei saa omaa tahtoaan läpi, mutta kun se huomaa, ettei kiroaminen tehoa, se myös mukautuu hyvin nopeasti olosuhteisiin ja tilanne menee ohi, eikä ns. jää päälle. Samoista asioista ei ole tarvinnut vääntää kuin sen yhden kerran, kun asiat tehdään rauhallisen johdonmukaisesti. Esimerkkinä vaikkapa kynsien leikkaus. Ensin se tarjoaa apinan raivoa, mutta kun ei saa tällä ihmisiä muuttamaan aikeitaan, seuraavaksi se onkin jo pieni kiltti pentu, joka rakastaa taas koko maailmaa. Myy on jotenkin ihan mielettömän ihana sekoitus enkeliä ja paholaista samassa paketissa. Enkelivaiheessa se hurmaa ihan kaikki ja se puoli onkin sillä päällä suurimman osan ajasta, mutta sitten kun toinen puoli ottaa vallan alkaa sattua ja tapahtua... vauhti on kovaa ja silloin Me hei, riehutaan! ... : p


Myyn kanssa siis puuhastellaan päivittäin ja niin, että kaikki tekeminen  on pennulle mahdollisimman hauskaa. ILO JA LEIKKI on koko ajan lähtökohtana kaikessa tekemisessä ja hyvän suhteen rakentaminen. Mitäs me Myyn kanssa sitten tehään, eli alla näitä meidän juttuja vähän koottuna.

  • leikki -> paljon leikkimistä ja yhdessä hömpöttelyä ja sitä hyvän suhteen luomista. Taisteluleikkejä tehtiin aina siihen asti kunnes hammasleikkaus esti nämä... joten tähän tuli vähän taukoa. Paras lelu onkin nyt sitten pehmoinen vinkulussulehmä. :D 
  • sosiaalistamista (käyty eri paikoissa: kauppakeskukset, myymälät, eri treenipaikat, 2 x Romeon kisapaikat, kyläilyt jne. ) Joku sanoi, ettei noin avoimen koiran kanssa tämä ole tärkeää, mutta eipä siitä varmasti haittaakaan ole. Myystä tuntuu jotenkin olevan ihan sama missä ollaan. Sen olemuksessa tai käytöksessä ei ole mitään eroa, oltiin sitten kauppakeskuksessa, eläinlääkärissä tai uudella parkkiksella treenaamassa. Joka paikassa se on kuin kotonaan. Oli siellä sitten ihmisjoukkoja, lapsiryhmiä, koiria tai mitä tahansa... ei ole vielä tullut sellaista vastaan, mitä Myy kovasti oudoksuisi. Samalla tavalla se menee kaikkialle. Uteliaasti häntä heiluen ja pitää kontaktia tarvittaessa yllä.
  • kontaktitreenejä - > tehty siis tosi paljon ja vaihdellen eri ympäristöissä
  • ruoka tulee aina vaan istumalla ja hyvällä katsekontaktilla, jossa jo kestoakin jonkin verran.
  • istumista -> osaa hienosti ja käsky jo tuttu
  • maahanmenoja -> toistaiseksi pelkkä käsiapu, ei vihjesanaa.
  • eteentuloja - > muistettava oma selkä suorassa ja ryhdikkäänä. 
  • luoksetuloja -> luoksetuloja niin, että joku pitää Myytä, juoksen pennusta poispäin kutsuen sitä. Sitten seison mahd. ryhdikkäänä (koemaisesti) kädet sivulla, lasken kolmeen, kutsun ja kun koira alkaa tulla sitten hurjat bileet pystyyn. Vapaana ollessa myös eri paikoissa paljon luoksetuloja ja niistä palkkaa.
  • perusasentoa - > perusasentoa niin, että pyrin kiinnittämään huomiota siihen, että oma selkä pysyy koko ajan suorassa ja kädet sivulla koemaisesti, eli että myös ohjaaja on oikeassa asennossa jo heti alusta alkaen. Tarkoitus on saada Myy nopeasti oppimaan kädestä eroon.
  • seuraamista -> muutamaa askelta lähinnä imuttamalla. Pitkää pätkää ei jatkossa tehdä, vaikka sekään ei ole pennulle ongelma.
  • noudon alkeita. Heitän lelun ja Myy tuo sen takaisin suoraan syliin, yleensä iloisesti pompaten (istun lattialla) ja sylkäisee lelun lähes käteen. Samaa on tehty myös maastossa ja näyttää toimivan sielläkin. Hammasleikkaus vähän rajoittaa nyt leluilla leikkimistä, joten käytössä on pehmeitä vinkuleluja. 
  • makkararuutua raejuustolla... :)
  • rauhoittumista eri tilanteissa -> ollaan vaan tekemättä mitään ja juttelen vaikkapa treenikavereiden kanssa. Paikalla voi olla muita koiria, joiden luo ei pääse. Tärkeä asia on oppia ns. vaan olemaan. 
  • häiriötreeniä -> eli pitää oppia olemaan välittämättä kentällä olevista muista koirista, ihmisistä ym. ympäristötekijöistä. Toistaiseksi tämä on Myylle hyvin helppoa hyvän keskittymiskyvyn ansiosta. 
Myylle on näytetty siis mahdollisimman paljon maailmaa. Näiden lisäksi olen ollut tarkkana, että pennulla jää aikaa myös tärkeälle levolle ja että nämä asiat olisivat mahdollisman hyvässä tasapainossa keskenään. 

Kaikkiansa hurjan kiva koira siitä näyttäisi kasvavan, vaikka varmaan haasteita ei tule jatkossakaan puuttumaan. Luulen kyllä varsin vahvasti, että oma rotu on tässä niin kauan kuin koiraharrastaja olen. Sanotaanko näin, että se kyllä osui ja upposi! Pitkäkarva holskuja en kuitenkaan myöskään ole missään tapauksessa jättämässä. Erilaisia, mutta ehdottomasti molemmille roduille on aikansa ja  paikkansa. 

maanantai 22. huhtikuuta 2013

Videoita

Sunnuntailta vielä pari videoo.

Ekassa Pikku Myy tottistelee...



Romeon esineitä ja tosiaan luovutuksia ei näissä ole enää vaadittu, koska pk-puolella tuskin koskaan tullaan kisaamaan. ;) Kunhan on koiralla kivaa-tyylillä mennään.



Ja sitten jo vähän vanhempi video, jota ei ole taidettu koskaan julkaista...



Biisit taitaa olla jo melko kuluneita... :D Sori täytyy laittaa seuraaviin jotain muuta.

sunnuntai 21. huhtikuuta 2013

Kevään ensimmäinen esineruutu, tottista ja aksaa

Maa sulaa kovaa vauhtia ja sehän tarkoittaa sitä, että maastokausi pääsee viimein alkamaan! Aamulla Romeolle kevään ensimmäinen esineruutu kolmella esineellä. Kaikki esineet nousivat hyvin ja koirahan tykkäsi. Luovutukset roiskaisuja, mutta en viitsinyt niistä nillittää... pääasia, että koiralla oli mukavaa. :)

Maastosta suoraan Cittarin holskutottiksiin. Myyn kanssa kontaktiharjoituksia ja muuta hömppää. Hyvin Myy keskittyy koko ajan tekemiseen, vaikka muitakin koiria tekee samaan aikaan. Se ei ota toisista koirista häiriötä. Kisaryhmässä tehdään kentällä aina samaan aikaan hommia yhdessä toisen pennun kanssa, jotta häiriötreeni tulee mukaan ihan jo pennusta asti, kun siihen kerta hyvä mahdollisuus on.

Lopuksi juteltiin vielä porukalla ja Myy sai olla toisten koirien kanssa ns. tekemättä mitään ja olla vaan.  Toisia koiria voi jo katsella rauhassa, vaikkei niiden luo saisikaan mennä. Ääntely on näissäkin tilanteissa vähentynyt.

Romeon kanssa pelkkää ilottelua ja taisteluleikkiä ja kun vire oli hyvä, vein autoon. Romeo sai kehuja taistelustaan ja kyllähän se tuosta tykkäsi ja oli innoissaan. Näitä nyt vaan jatkossa lisää.

Myystä otettiin lopuksi muutama kuva. Myy on huomenna 13 viikkoa ja painaa 10 kg

.

:
llalla oli sitten hallilla vielä Kaisan vetämät agitreenit. Tänään tehtiin rataa, joka näytti tältä::


Kaisa ei ohjeistanut meitä etukäteen, vaan radan sai mennä miten halusi. Kysyä sai, ja muutaman hyvän vinkin Kaisa heittikin

Romeo meni koko radan hyvin ja oma ohjauskin osui kohdalleen. Molemmilla oli varsin hauskaa ja Romeo teki hienon nollaradan, vaikka kepitkin olivat osana rataa ja se meni lujaa! Wuhuu! 

Uusintakin meni kepeillle asti puhtaasti, kunnes Romeo tuli toiseksi viimeisestä keppivälistä pois ja sitten jouduttiin vähän hinkkaamaan... Kaisa sanoi, että voitas kuulema jo ihan hyvin korkata viralliset ja ehdotti että menkää ihmeessä seuran kesäkuun kisoihin. Ei ne radat sielläkään kuulema tuon kummallisempia tule olemaan. Uskaltaisikohan sitä, nyt kun tokossakin on sopivasti taukoa? :)

lauantai 20. huhtikuuta 2013

Näin edetään...

... eli nyt Romeolle tokotauko heinäkuuhun asti, jolloin on oman seuran tokokoe. Koira kuitenkin mukaan aina treeneihin "lähdetäänkö tekeen tottista?" kysymys ja sitten autosta pelkästään leikkimään kentälle. Tärkeintä on jatkossa pelkästään ilo ja leikki. Kun ilo on ylimmillään takaisin autoon. Josko jossain vaiheessa jo pelkkä kysymys alkaisi nostaa tuota virettä? Tätä kokeillaan nyt, katsotaan sitten tuottaako toivottua tulosta. Vinkki on meidän kisaryhmältä, joten kiitos siitä heille. :)

Pieksämäki 20.4

Nyt on kotiuduttu Pieksämäeltä tokokokeesta. Myyltä leikattiin eilen kulmahammas ja pieni on ollut levoton koko viime yön, joten lähes nukkumatta lähdettiin aamulla kohti Pieksämäkeä. Koe ei mennyt hyvin, mutta en missään tapauksessa ole ihan niin huonolla fiiliksellä, kuin mitä tulokseen nähden voisi olla. Romeo ei ollut läheskään niin huono, kuin mitä etukäteen oletin sen olevan viime aikaisten treenien perusteella. Tämän päivän tokokoe oli ehdottomasti meidän tähän astisista tokokokeista haastavin. Tuomarillakin (Mauri Pehkonen) näytti olevan varsin tiukka linja ja esim. ihan huippu hienolla riisenin seuraamisellakin napsahti vaan 8, joten mikään 10-automaatti Pehkonen ei todellakaan ollut. Joka tapauksessa ihan selkeä ja hyvä tuomarilinja. Alokkaita ei tänään armahdettu. :)

Päivä oli erittäin tuulinen ja koepaikalla selvisikin, että alokasluokka onkin ulkona hallin pihassa, eli vilskettä riitti alokkaille, kun vielä samaan aikaan hallin sisällä alkoi EVL-luokka. Ryhmät aloittivat samaan aikaan. Alokoirat tekivät koetta pihassa kun hallista kirmasti peräjälkeen innokkaita EVL:n koiria ohjaajinen pallojansa rekuilleen heitelleen ja ilosta hihkuen... Ei siinä sinällään mitään, mutta häiriö näille kokemattomille alokoirille oli kyllä varsin haastava ja aiheutti kovasti säpinää mm. paikkamakuurivissä. Muistaakseni kokeesta tuli ainoastaan 2-ykköstulosta. Nähtäväksi sitten jää vieläkö jatkossa järjestetään samaan aikaa Pieksämäellä kisoja hallissa ja hallin pihassa. Ainakaan tulokset eivät siihen luulisi järjestäjiä innostavan....

Kaikki paikkamakuut olivat siis levottomia ja vain muutama koira jaksoi olla paikalla koko tarvittavan ajan. Tuomari sanoi kokeen jälkeen kokeen huonon tulostason johtuvan vaativista olosuhteista toisen ryhmän ja kovan tuulen takia. Liikkurin käskyä ei meinannut aina edes kuulla ja kiire Einoon jo tottuneelle, naisliikkuri oli ihan liian hidas.... mutta selittelyt sikseen ja tässä meidän rivi:

Luoksepäästävyys 7 -Viereinen koira haukkua paukutti taukoamatta, joten Romeo matalasti murisi tälle ja tuomari luuli, että Romeo murisee hänelle... harmittavat - 3 p. tästä.

Paikalla makaaminen 10 .- Vieruskaverit levottomia ja kummaltakin puolelta koirat lähtivät omistajiensa luo. Lopulta riviin jäi vaan kaksi koiraa, jotka selvisivät täyden ajan ja toinen näistä oli Romeo. :) Tosi hyvä mieli tästä. Aavistuksen Romeo näytti hämmentyneeltä kun kaverit lähtivät vauhdikkaasti viereltä, mutta onneksi juuri näitä tilanteita oltiin aiemmin treenattu. 

Seuraaminen kytkettynä 7 - Romeo venyi tässä viime aikaiseen nähden hienosti, eikä ollut ollenkaan hullumpaa tekemistä. Oma huono kävely varmaan sai seuraamisen näyttämään surkeammalta kuin mitä se oli.

Seuraaminen taluttimetta 8 - Hyvä liikkeelle lähtö, ekalle kulmalle hyvin, mutta sitten alkoi jäädä aavistuksen jälkeen ja alkoi laahata aavistuksen perässä. Ei mielestäni kuitenkaan kovin pahasti.

Maahanmeno seuraamisen yhteydessä 5 - ei noussut ekalla perusasentoon, jolloin uusi käsky ja oisko häitäpäissäni ollut jopa käsiapuakin.... No, olisin voinut rauhassa odottaa ennen toista käskyä, koska olisi voinut nousta ilman sitä, mutta tätä se jännittäminen teettää. Hyi minua.

Luoksetulo 8 - Romeo tuli LAUKALLA ja suoraan kauniisti sivulle. Mistä ihmeestä lähti kaksi pistettä?! Ei hajuakaan. Olisin odottanut tästä ehdottomasti kymppiä.

Seisominen seuraamisen yhteydessä 0 - Romeo ennakoi liikkeen ja seisoi ennen käskyä....  pöh (osaa selvästi kaavion ulkoa) joten tämä koiran piikkiin.

Estehyppy 8 - pidin pannasta kiinni, mitä en ole koskaan aiemmin kokeissa tehnyt, syystä, että tokoeste oli hyvin levottomalla paikalla, jotta ei vahingossakaan hyppää ennen käskyä.

Kokonaisvaikutus 7 - Tuomari toivoi muistaakseni vielä enemmän innokkuutta tekemiseen. :)

ALO3 136 p.

Nyt sitten hetken tuumailen, että oliko se tässä, Romeon kisakoiran ura, vai vieläkö me jatketaan... ;)

torstai 18. huhtikuuta 2013

Seurapuudeli... ?

Jei, taas sellaset fiilikset kisatottisryhmän jälkeen, että Romeosta tulee pelkästään ja ainoastaan seurapuudeli... jos koiraa ei kiinnosta, niin mitä sitä jauhamaankaan? Vietti kanavoituu kyllä kaikkeen muuhun paskaan, kuten pihan vahtimiseen ja kun olisi aika oikeasti tehdä jotain tehdä niin koiraa ei kiinnosta. Todennäköisesti ei olla menossa Romeon kanssa lauantain tokokokeeseen. Ei kehtaa/viitsi lähteä kisaan koiran kanssa joka ei mene edes käskystä maahan....

Ei voi muuta sanoa kun, että onneksi on Myy. .

sunnuntai 14. huhtikuuta 2013

Holskutreenit ja agit

Tänään aamupäivä Cittarilla holskutreeneissä. Porukkaa oli kivasti paikalla ja treenit aloitettiin Myytä palluttamalla. Romeon kanssa tein kaksi kertaa kahden minuutin paikkamakuut uusien koirien seurassa. Ekassa rivissä oikealla Ellin Jerome, keskellä Anniinan kelpie-bortsu-mix ja vasemmalla Romeo. Anna teki vielä lisähäiriötä kävelemällä koirien edessä edestakaisin ja Katjan Ruutikin hengaili jonkin matkan päässä. Nuori uros Jerome aiheutti Romeolle kovasti levottomuutta ja pään pyörimistä. Mielentila oli Romeoksi harvinaisen huono, mutta pysyi kuitenkin maassa sovitut pari minuuttia. Väliin muuta ja sitten toinen paikkis. Nyt keskellä Anniinan ääntelevä flattiuros ja oikealla ihana Carma.... Romeosta oli ihan tosi, tosi inhottavaa, että ihanan Carman ja sen välissä oli vieras uros, joka vielä piippaili. Se ei Romeolle sopinut ollenkaan ja niin herra kokeili ylösnousua.... Pääsin perkeleiden kera puuttumaan tähän välittömästi ja Romeo sai kunnon niskavillapuhuttelun ravistelujen kera. Paikkis alusta ja nyt mieletila olikin jo mukavan toisenlainen ja Carmaakaan ei enää vilkuiltu. Hyvä, että tuli nousu treeneissä, jotta sain kerrankin antaa suoraa palautetta. Eiköhän muista tuon nyt vähän aikaa.

Anniina naksutteli Romeolle takapääharjoituksia, eli paikalla pyörimistä. Romeon ollessa suorassa ja hyvin sivulla, palkkasin. Paikka on kuulema Romeolla pääsääntöisesti hyvä. Anniina neuvoi ottaamaan askelia oikealle ja peruttamaan, jotta koiran takapää saa kunnolla töitä. Yritettiin myös liikkeelle lähtöä niin, että pallo maassa ja kun hyvä lähtö, vapautus pallolle. Vaikeata oli kuitenkin taas saada koira kunnolla hereille.

Myyn kanssa otin pentuhömppää, eli seuraamista, perusasentoa ja eteentuloa ja yksi vauhtiluoksetulokin. Pentu oli taas varsin pätevä ja hyvin keskittynyt tekemään.

Illalla oli sitten Jatin treenit ja tehtiin mukavaa rataa, joka näytti tältä:

Rata näytti alkuun hyvinkin helpolta, vaikka olihan siinä sitten omat haasteensa, kun sitä alkoi tehdä. Kakkosella pakkovalssi, josta ohjaus putkeen. 8-9 esteen väli tuotti eniten ongelmia ja koira piti saada irtoamaan hyvin esteen taakse. Kiirehän siinä tuli, kun sai juosta kympin jälkeen ohjaamaan putkeen, ettei Romeo ohjautunut A:lle. Romeo oli hyvä, ohjaajalle lisää vauhtia. :)

lauantai 13. huhtikuuta 2013

Hyvän mielen sadetreenit!

Vettä satoi koko päivän, mutta ei haitannut tahtia. Kivat treenit koirien kanssa. :) Romeon kanssa otin pelkästään liikkeelle lähtöjä ja takapään vahvistusta. Paikka muutaman kerran ihan naurettavan vino, eikä edes Romeon tapaista, mutta loppuun muutama hyväkin. Myyn kanssa seuraamista, eli lähinnä imutusta ym. pentuhömppää ja Moorekin sai osansa. :) Tärkeintä oli yhdessä olo ja mukava tekeminen. Näitä lisää.

Videokooste treeneistä.



Taistelu on se mistä Romeo syttyy, mutta kuinka hyödyntää sitä kunnolla koulutuksessa?

perjantai 12. huhtikuuta 2013

Viikon varrelta

Jäällä juokseminen, frisbeen perässä hyppimen ja siihen päälle vielä agin harrastaminen, on varma tapa saada koiralle ainakin jonkin asteen jumeja aikaiseksi. Maanantaina Romeo kävikin ns. keväthuollossa >> koirahierojalla. Etupää oli hyvä, kuten se on aina ennekin ollut, mutta jumeja löytyi isoista reisilihaksista ja varsinkin lantion oikealta puolelta, kuten olin etukäteen arvellutkin koiraa katsoessa. Seistessä tunnusteltaessa tilanne näytti kuulema aavistuksen pahemmalta, mutta kun koira oli kunnolla käsitelty, jumit saatiin hyvin avattua. Käsittelyn jälkeen muutos oli selvä ja silmin nähtävä. Romeon selkä oli täysin suora, takajalat kunnolla takana, eivätkä lantion alla, kuten ovat nyt viime aikoina olleet. Olen miettinyt osteopaattiakin jossain vaiheessa, mutta toistaiseksi hieronta tuntuu rittävän Romeolle, jotta koira pysyy kunnossa, kun ei tuota rahaakaan niin hirveästi ole... Parin viikon päästä uudelleen, jotta nähdään onko muutosta oikeaan suuntaan tapahtunut.

Torstaina alkoi Muuran toko-/tottiskilparyhmä ja olin mukana molempien koirien kanssa. Romeolla oli laamailuvaihde vahvana päällä, eikä mitään järkevää saatu aikaiseksi uusien ryhmäläisten edessä, joita sitten vielä jännitinkin... :/  Anna oli tehnyt meidän päänmenoksi vaihtelevat yllätystreenit, mutta eipä tuo tuostakaan juuri millään tavalla innostunut. Seuraamisessa kannattaa kuulema taas vaihteeksi palata taaksepäin ja tehdä lähinnä kontaktiharjoituksia ja liikkeelle lähtöjä. Kotiläksyksi itselle kävelyharjoittelua ja erityisesti noita käännöksiä ja paikallaan pyörimistä, jotta koiran takapään käyttö entisestään vahvistuu. Romeolle voisi tehdä hyvää, jos se vaikka pari treeniä pelkästään katselisi autosta Myyn ja minun treenaamista. Saataisiin se edes vähän kateelliseksi ja mahdollisesti tätä kautta myös innokkaammaksi taas hommiin.

Pennun tulo on vaikuttanut Romeoon hieman harmittavallakin tavalla, vaikka paljon se on tuonut mukanaan myös hyviä asioita. Vaikka tästä etukäteen vähän vitsailtiinkin, niin totta puhuen en yhtään ihmettele, miksi bh-koe ei mennyt Romeolta läpi vain viikko pennun tulon jälkeen. Romeon mielestä käskyjä voi aina silloin tällöin jättää "kuulematta". Uppiniskaisuus on selvästi lisääntynyt pennun tulon myötä...  Muutaman kerran on pitänyt jostain asiasta tiukemmin sanoa ja sitten ollaan taas niin nöyrää ja kilttiä. Kai se on mustasukkainen pennusta, kun on tottunut olemaan ainoa koulutettava ja saanut kaiken huomion. Onhan tuo ihan ymmärrettävää. Toivottavasti tuo korvattomuus on kuitenkin ohimenevää, koska tällä hetkellä tuleva tokokoe ei ilahduta yhtään. Täytyy yrittää saada hyvä ote koiraan takaisin ennen sitä.

Myy oli sen sijaan varsin pätevä ja erittäin innokas, vaikka harjoituspaikkakin oli uusi. Hipposhallin pihassa pelattiin jalkapalloa, ihmisiä käveli edestakaisin, autoja lähti parkista, koiran ulkoiluttajia kulki ohi ja samaan aikaan toinenkin koira teki kentällä, mutta niin vaan pieni jaksoi keskittyä pelkästään minuun ja teki treenit samoin kuin meidän olkkarissakin. Myy sai kovasti kehuja hyvästä keskittymisestään. Päivän lause olikin, "mitä pienempi koira, sen parempi keskittyminen". :) On se vaan hieno pieni koira.

Myyn kanssa tein seuraamista, eteentuloja ja vauhtiluoksetuloja. Hienosti tyttö teki ja Myyn kanssa on todella ilo treenata.

Perjantaina Myy kävi rokotuksilla, jossa selvisi, että neiti Hurjapää on katkaissut oikean kulmahampaansa. :( Ei aavistustakaan missä, mutta kolina käy päivittäin, joten en toisaalta myöskään ihmettele. Sai nyt sitten jo heti ensimmäisen antibioottikuurin ja mahdollisesti hammas joudutaan vielä poistamaankin nukutuksessa, jos se alkaa osoittamaan tulehduksen merkkejä, jotta tuleva rautakulmuri ei vaurioidu. Onneksi tuli otettua tytölle vakuutus. On jotenkin sellanen fiilis, että Myystä kuullaan Tapiolassa vielä.:/

RYHMÄ RÄMÄ :)

sunnuntai 7. huhtikuuta 2013

Pentutreeniä ja aksaa

Myyn kanssa on puuhasteltu kaikkea pienta ja lähinnä sossuiltu. Meillä on käynyt väkeä pentua katsomassa mm. treenikaveri Jarmo, joka toi Myylle "kummilahjaksi" pari kiloa painavan noutokapulan. Vähänkö hieno! :)

Lauantaina käytiin mm. Muuramen Kauppakeskuksen lauantairuuhkassa kävelemässä, samalla kun haettiin korien liharuokiin täydennystä. Ostoskärry- ja ihmisvilinässä Myy näki vaan minut ja nakin palan, vaikka paikka oli uusi ja hälinä melkoinen. Keskuksessa oli joku tapahtumakin kansanedustajineen... Myyn olemus oli ihan sama ja koira yhtä rento kun oltaisiin treenattu meidän olkkarissa... :O Eläinkaupan myyjä kehui kovasti pientä hienoksi pennuksi huomatessa, että heti kun pentu huomasi hänet, Myy otti itsenäisesti kontaktin minuun namin toivossa. Vitsi kun toinen onkin niin pätevä. :)

Toisen kaupan pihaan oli jätetty koira odottamaan ja se alkoi kovasti haukkua lähestyvää Myytä. Käytettiin tämäkin tilanne hyödyksi kun pentu ei ollut haukkuvasta koirasta moksiskaan. Mentiin namittamalla koiran ohi kolmasti ja hienosti pikkuinen unohti toisen koiran ja keskittyi minuun. Sen keskittymiskyky ja mielyttämisehalu ovat kyllä toistaiseksi ihan huippuluokkaa. Ollaan harjoiteltu lenkillä myös niin, että Hannu heittää Romeolle frisbeetä ja teen Myyn kanssa samaan aikaan kontaktiharjoituksia. Hyvin sujuu tämäkin. Toivotaan, että pikku neiti pysyykin tämmöisenä. Ensi viikon perjantaina Myy saa ensimmäiset rokotukset, joten sen jälkeen onkin sitten aika lähteä käymään myös hallilla.

Viisas pentu, vaikka ei siltä näytä ! :D
Illalla oli Romeon agit ja aiheena tänään putki-/kontaktierottelua ja pujottelua. Tänään treenattiin niin, että kaikki koirat olivat yhtä aikaa kentällä ja tehtiin vuorotellen. Kontaktilla oli tarkoitus, että koira hakeutuu kontaktille eri suunnista, menee kontaktille suoraan, eikä oikaise. Sujui Romeolta ihan jees kunhan taas malttoi odotella lähdössä ja keskittyä kunnolla hommaan.

Kepit tuotti vaikeuksia esteen jälkeen. Romeo pujotteli kyllä oikeaoppisesti, mutta hitaasti, joten kouluttaja sanoi, että Romeolla kannattaa käyttää kuutta keppiä ja vetää vietti aina niin tappiin kun se vaan on mahdollista koiran pysyessä hallinnassa, jotta saadaan kunnon vauhti. Koira ei kuulema mieti keppien määrää ja treeneissä on ihan sama onko keppejä, neljä, kuusi vai 12. Kepit kuuluvat Romeolla selvästi niihin "ei niin kivoihin juttuihin" ja se vähän näkyy.

Lopuksi tehtiin pöytää, jota ei ollakaan tehty aikoihin. Putki oli pöydän ympärillä U:n muotoisena ja se veti taas Romeota puoleensa. Eka kerta meni niin, että Romeo nosti etujalat pöydälle ja kurotteli takajalat maassa pöydältä makupalan... :/ Alkukangertelun jälkeen saatiin kuitenkin muutama oikein hyvä suoritus. Ensi kerralla tehdään sitten rataa.

Omaa vuoroa odotellessa kentän laidalla vähän tokoa. Hyvät kaukot, josta oikein tyytyväinen. Pallopalkkaus toimii tässä paremmin kuin nami ja tuo tekemiseen paljon parempaa ilmettä. Seuraaminenkin sujui ihan mukavasti. Eipä muuta tänään.

maanantai 1. huhtikuuta 2013

Treenikuvia

Nyt on siirrytty Myyn kanssa yhä enemmän ulkotreeneihin ja sama homma jatkuu kuin sisätreeneissäkin, eli keskittymistä ja intoa löytyy. Tänään treenattiin järven jäällä. :)