Japanilaista

Tänään hallille ihan järkyttävässä lumituiskussa. Isäntä oli saanut toisen auton autonsa perään tänään aamulla, joten kieli keskellä suuta ajelin, ettei tullut toista romua saman päivän aikana. Jotenkin pelottaa tämmöisillä ilmoilla autoilu, varsinkin kun noita puskurissa roikkujia löytyy aina, vaikka ei alinopeuksia ajaisikaan. :/ Peräänajot ovat Romeon kannalta ne pahimmat, kun koira matkaa ihan auton peräosassa, jonne se osuma tulee, jos on tullakseen....

Ensin tyhjässä hallissa tokoa ja perään ohjatut agitreenit. Tokossa seuraamista ja noutoa. Seuraaminen ok ja paikkakin hyvä.

Noudossa tarjosi ensimmäistä kertaa istumista luovutuksessa, joten eiköhän tuo tuosta ala sujua.

Rata näytti tänään tältä (kuva). 4-5 esteen väliin tehtiin tällä kertaa japanilainen, eli vähän kuin persjättö. Tarkoitus oli, että ohjaaja on koiran edellä ja kääntyy hyvin jyrkästi esteen (5) takana, ilman laajaa kaarrosta. Japanilainen sujui ja saimme tästä jopa kehuja.

Kepeille vauhdissa tulo ei vielä toimi kovin hyvin, eikä oikeata väliä löydy välttämättä heti. Keppien jälkeen tuli tehdä valssi, joka meni kanssa kohtuu hyvin. Kepit menevät osana rataa paremmin kun ohjaan koiran oikealta puolelta. Vasen puoli on vaikeampi ja Tiina ehdotti, että kannattaa ottaa vasenta puolta ohjureiden kanssa, jotta epävarmuus ei siirry myös toiseen puoleen. Tuo on varmaan hyvä pointti, joten täytyypä viritellä jatkossa vielä ohjureita.

Ekaa kertaa treeneissä myös keinu oli osana rataa. Meni samoin kuin yksittäisenä esteenäkin, eli oikein hyvin. :) Ei ryömi enää kallistuksella samoin kuin alussa, mutta ottaa keinun "asiaan kuuluvalla vakavuudella".

Ensi viikolla ohjatut jatkuu ja viikonloppuna onkin sitten mölliryhmään haku edessä. :)

Holskutottikset

Tänään lyhyet tottikset Annan ja Ällin kanssa Cittarilla. Vähän seuraamista. Romeo pyrki vähän edistämään, joten peruutin muutaman askeleen ja hidastin omaa kävelyä, jolloin meni taas tarkemmin ja paremmin. Teki kivalla ilmeellä ja innolla. Ekat noudot hyvin. Ostin eilen eläinkaupasta lyhyen hihnan pätkän, jolla voin hallita ettei Romeo varasta. Lenkki hihnan päässä jäi kuitenkin Romeon jalkoihin, joten treeneistä tultua leikkasin lenkin ensi töikseni irti, joten hihna toimii ensi kerralla paremmin. Tauon jälkeen otin uudelleen noutoa ja nyt vire oli matala ja huono ja Romeo alkoi tiputella kapulaa... , olisi kannattanut jättää nouto tuohon yhteen kertaan, eikä ottaa toistoja. Paikkamakuu noin kolme minuuttia Ällin treentaessa vieressä ja leikkiessä Annan kanssa. Hyvässä mieletilassa koko paikkamakuun, eikä Älli kiinnostanut. Harmi, ettei saatu enempää koiria tänään paikkamakuuseen... 

Pentu kasvaa kovaa vauhtia ja Niina on ottanut niistä paljon ihania kuvia. Kuvat Niina Puputti, Kennel Off Line`s. 

 

Paljon ulkoilua ja vähän treeniä

 

Pojat ovat viime aikoina viettäneet oikeata kunnon koiran elämää ja rillutelleet kaikki lenkkinsä vapaana jäällä. Aamulenkit aamuhämärässä vain hiljaisuus ympärillä ja työpäivän jälkeen suunnataan taas jäälle... Kyllä mieli lepää, kun ei tarvitse tehdä hihnalenkkejä. Tuolla >>KUVIA VIIKONLOPULTA. 

Treenattu ei olla keskiviikon agia lukuunottamatta mitään ja se on tehnyt kaikille osapuolille hyvää. :)

Tänään otin ennen agitreenejä lyhyesti jääveistä maahanmenon, pikku pätkän seuraamista, noutoa, keppejä ja keinua. 

Jäävä hyvä. Erittäin napakka maahanmeno. Seuraminen niin innokasta, että lähti vähän edistämään. Tähän auttoi heti pysähdys ja oman vauhdin hiljentäminen, jolloin joutui olemaan tarkkana. Tämän jälkeen homma näyttikin jo sitten tosi kivalta. Kovasti Romeo on kehittynyt seuraamisessa ja jaksaa hyvin jo pidemmänkin matkaa kontaktin pysyessä koko ajan hyvänä. Eiköhän tuolla kohta tuon beehoonkin saisi menemään. :)

Noudossa yritin työstää loppuasentoa. En tiedä hajoaako koko nouto, kun putkiaivo ei vaan millään tajua sitä, että istuaallaankin voi pitää kapulaa suussa... kapula putoaa heti kun persuus menee maahan. :( Toinen juttu mitä harjoiteltiin noudossa, on käskyn odottaminen ennen kun ryntää kapulalle. Tässä malttoi hetkittäin hyvin ja palkkasin kun istui nätisti vierellä kapulan heiton jälkeen. Muutaman kerran kuitenkin karkasi kapulalle, joten ensi kerralla hihna käyttöön, jotta karkaaminen ei onnistu jatkossa. Hyvää kuitenkin se, että nouto on Romeosta ihan huippua ja se tekee sitä tosi mielellään.    

Kepit sujuvat paremmin niin, että ohjaan Romeon oikealta puolella. Jostain syystä, (harjoiteltu vähemmän/tokokoira?) kun ohjaan vasemmalta puolelta, kepeille hakeutuminen on Romeolle selvästi vaikeampaa, eikä se löydä yhtä hyvin keppien aloituspuolta ja tavoita rytmiä. Muutama onnistunut hyvä suoritus saatiin kepeiltä ja siihen päätettiin. 

Keinu meni hyvin ja vihjesanana toimi oikein hyvin keinu! Olen virheellisesti luullut, ettei Romeo vielä yhdistä käskysanaa keinuun, koska vihjesana on niin uusi, mutta sanan kuullessa, Romeo ryntäämisen sijaan suoritti keinun maltillisesti ja kauniisti. Hyvä! :)

Tänään ei ollut enää ohjattuja agitreenejä, kun jakso on vaihtumassa. Eija oli jättänyt meille ratapiirroksen ja tätä rataa oli tarkoitus tehdä. Tiina meistä kokeneempana ja toisen koiran kanssa jo paljon kisanneena, oli "ratavastaavana" ja porukalla kasattiin rata, joka oli tämmöinen: 

Romeo (-kin) oli vähän väsyneen oloinen, eikä parhaimmillaan agissa tänään. Rata muuten aika simppeli. 2-3 esteen väliin pakkovalssi ja 5-6 esteen väliin puolivalssi, joka oli sitten se hankala paikka Romeolle, enkä meinannut saada sitä oikeasta välistä millään. Ohjaus vähän parani, kun Tiina ehdotti etten menisi niin lähelle estettä, jotta koira koira ei mene liikaa esteen taakse... aika vaikeaa oli.

Kepit radan loppupuolella olivat Romeolle hankalat, eikä se mennyt niitä kertaakaan kerralla oikein. Ongelmana oli, että tuli joko liian lujaa kepeille, ohitti ensimmäisen keppivälin tai toiseksi viimeinen keppiväli meni väärin, jne. Otin sitten erillisenä kepit ja näin homma sujui. No, nämä ovat vasta ensimmäisiä treenejä ilman ohjureita ja niin, että kepit ovat osana rataa, joten kyllä ne tästä. :)

Illalla vielä rullan tuontia pitkästä aikaa. Iltaruoka tulee kun rulla tuodaan käteen ja tätä on nyt tarkoitus tehdä joka ilta, jotta saataisiin homma toimimaan kunnolla ennen kevään hakutreenejä.

Meille tulee pentu!

Siellä se on! Kuva Niina Puputti

Nyt on tässä sitten niitä luvattuja paljastuksia! Meille tulee siis pitkän harkinnan ja pyörittelyn jälkeen keväällä laumaan uusi koira, tervupentu, joka on ns. käyttöbelgi! Anteeksi holskuihmiset.

Eilen illalla tuli mukavia uutisia tulevan pentumme kasvattajalta. Synnytys oli käynnistynyt ja jäimme jännittämään syntyykö riittävästi narttuja, jotta saisimme niistä sen yhden. Illalla tuli odotettu viesti, että narttuja on nyt 9... Pakko oli hieraista silmiä, että onko numerossa tullut Niinalle näppäilyvirhe, mutta ei. Narttuja todellakin syntyi yhdeksän ja sen lisäksi vielä kaksi urospentua!

Pennun emän puolelta löytyy malitaustaa ja kummallakin vanhemmalla on käyttötuloksia monipuolisesti eri lajeista. Tästä tykkään erityisen paljon ja se on yksi syy miksi tämä pentue. Tässä vähän koirien taustoja. Tiedot ja koirien kuvat ovat >> Kennel Off line`s sivuilta.

Pentueen isä on  BH, HK3, FI TVA, FI AVA , Vepe Avo Off Line's First One "Rosso", jolla on lonkat A/A, kyyynärät 0/0, selkä ja silmät kunnossa. Luonnetesti hyväksytty 142 p. (hyväntahtoinen, luoksepäästävä, avoin) ja koira on laukausvarma.

Urosta kuvaillaan omistajan sanoin näin:

Rosso on iloinen, avoin ja sosiaalinen kaveri. keskikokoinen (n.63-64cm)uros. Päälajeina agility, pk-haku ja toko. Kesäisin on myös vepeilty ja jäljestetty. Mahtava treenikaveri, jolla erinomainen keskittymiskyky ja taistelutahto. Helppo motivoida ja ohjata. Agilityssä kiihkeä ja tiukasti kääntyvä. Tasapainoinonen ja varma, helppo koira arjessa ja matkoilla. Rosso asuu kahden koiran laumassa kerrostalossa. 

Emä on Itävallan tuontinarttu BH, Toko avo, IP3 Juno-Angel von Nacheron "Usva", jolla B/A lonkat kyynärät 0/0 ja selkä ja silmät kunnossa. Emää kuvaillaan omistajan sanoin näin:

kompakti, pienikokoinen (n. 56 cm),voimakas narttu,avoin ihmisiä kohtaan sekä tulee toimeen koirien kanssa. Se asuu tällä hetkellä kerrostalossa 3 koiran laumassa.
Harrastuksissa Usva on erittäin nopea, kiihkeä, vilkas ja saalisviettinen ja sen motivoiminen on erittäin helppoa, keskittyy työntekoon erittäin hyvin. Se oppii asiat nopeasti ja se on myös viettikestävä.koulutuksellisesti saisi olla ahneempi. Ohjaajapehmeys tekee siitä helpon ohjattavan ,vaikka se olisikin todella korkeassa vietissä. Usvan lajivalinta on tällä hetkellä suojelu, jossa se osoittaa selkeitä viettialueita.Usvan kanssa on myös harrastettu tokoa, hakua ja agia.
Arkielämä on sen kanssa mutkatonta ja helppoa ja sisällä asunnossa se on huomaamaton ja rauhallinen. Usva on perusluonteeltaan hauska ja hyväntuulinen.

Syy miksi tähän yhdistelmään lopulta päädyin vaatinee vähän selittelyjä. Pitkään etsin mieleistäni hyvää harrastusholskua/-koiraa, mutta mikään yhdistelmä ei kolahtanut ihan täysillä. Lopulta oli pakko laajentaa etsintöjä myös holskujen ulkopuolelle ja mukaan tulivat belgit. Varsinainen ns. näyttelybelgi ei oikein tuntunut hyvältä valinnalta. Näyttelyt eivät kiinnosta, eikä näiden näyttelybelgien hermorakenteistakaan ole kuullut kerrottavan kovinkaan paljoa positiivista... Grotskut ovat ihan ok, mutta sopivaa yhdistelmää ei ollut tarjolla. Mali tuntui omaan käteen ehkä vähän liiankin sähäkältä koiralta, vaikka ei missään vaiheessa täysin pois suljettu vaihtoehto ollutkaan. Tervut taas ovat ulkoisestikin vähän Romeo näköisiä koiria ja löytyyhän Romeonkin taustalla sitä, joten päätös oli lopulta jopa suhteellisen helppo.

Treenikaverillani on myös Rosson, eli isäkoiran sisko Oona (BH, TOKO evl, EK1, JK1 Off lines First Step) joka treenaa Romeon kanssa samassa agiryhmässä ja tämä osaltaan vaikutti myös päätökseen. Oona on koira minuun makuuni; kiihkeä ja toimiva, mutta myös varsin kivaluonteinen. Oonan omistaja Anna alkujaan vihjasikin tulevasta yhdistelmästä, kun kerroin katselevani "sillä silmällä" mahdollisia tulevia pentueita. Lopulta yksi asia johti toiseen ja pian oltiin matkalla kasvattaja Ninan luo katsomaan belgejä.

Kävin siis tapaamassa pentujen emää, eli Usvaa kasvattajan luona ennen päätöstä ottaa pentu kyseisestä yhdistelmästä. Valitettavasti omien aikataulujeni vuoksi Rosso ehti lähteä jo kotiinsa lemmenlomaltaan, sekin olisi ollut tavattavana, joten tapasimme vain emän. Anna tuntee myös uroksen, josta olen kuullut myös pelkästään hyvää. Narttu vaikutti olevan hermorakenteeltaan rauhallinen, avoin ja hyvin ystävällinen koira, joka ei missään tapauksessa ollut yhtään arka tai pidättyvä. Usva tiesi selvästi heti ketä tässä pitää pehmittää, jotta saa lapselleen hyvän kodin. ;) Usva tuli viereeni kyhynytettäväksi, jakelemaan pusuja ja heitti selälleen lattialle. En nyt heti voisi kuvitella, että Romeo tekisi samoin noin lyhyen tuttavuuden perusteella jollekin meille tulleelle ventovieraalle... Usva vaikutti kaikin puolin oikein kivalta koiralta.

Tiedostan erittäin suuren saalisvietin mikä käyttöbelgeillä on ja tiedän että varmaan tulen kohtaamaan aivan uudenlaisia ongelmia, mitä esim. Romeon kanssa koskaan. Olen lukenut joo, vaikka kuinka paljon näitä nettitarinoita näykkivistä ja purevista, "hulluista" belgeistä jne., mutta jotenkin en jaksa uskoa, että belgi koiraa kummempi kuitenkaan lopulta on kunhan se johdonmukaisesti ja reilusti kasvatetaan. Belgin sielun elämä tulee tuntea, mutta otan tämän mielenkiintoisena haasteena vastaan. En odota todellakaan mitään helppoa koiraa. Nina oli sitä mieltä, että asioissa auttaa kun talossa asuu jo holsku. Hyvä sosiaalistaminen on kaiken A ja O, kuten se on sitä ollut Romeonkin kanssa ja sitä ei voi liikaa korostaa. Pienoinen kulttuurishokki voi kyllä alkuun olla vietin määrä ja että kaikki saalistaminen tulee kitkeä jo pennusta pois. Joten otan tietoisen riskin, että meille tulee juuri se peto helvetistä. Olen siis varaantunut kaikkein pahimpaan, jotta mikään ei pääsisi yllätämään.

Pennusta on tarkoitus tulla harrastuskoira pk-jäljelle, hakuun, tottikseen ja myös tokoon.

Sukupuoli pennulle on siis narttu ja kaikista varoituksista, liittyen virtsan karkailuun/luonteen muutokseen urosmaiseksi jne. aion leikkaauttaa narttuni jossain vaiheessa. Jos koirat eivät joskus tule toimeen keskenään, siihenkin on varauduttu. Tarvittaessa tiloja voidaan jakaa porteilla tms. Mietin tuossa piha-aitaakin, joka on siis 230 cm. korkea, että tulisko sitä vieläkin korottaa. :D Naapurissa asuu kissoja...

Usvalla on myös >> blogi, joten sieltä voi lukea lisää mammakoiran seikkailuista, jos jotakuta kiinnostaa ja kasvattajan sivut löytyvät >> täältä .

Rauha ROP Turussa!

Kuva Jasmin Ida Adele Virtanen

Romeon Rauha pennun ensimmäinen näyttely oli tänään Turussa. Tyttö täytti kaikki odotukset, ollen näyttelyn ROP! Onnea kovasti Katia ja ihana Rauha. Mummo on niin ylpeä... :)

 Hertogin Hadewych V.D. Rozeborgh "Rauha" ERI JUK1 PN1 SA, ROP, SERT

"Nice elegant bitch.
Good head & neck.
Good topline.
Correct front.
Very nice mover"

Turku International dogshow results! Rauha`s first show today in Turku!!

Tuomari - Judge POLGAR ANDRAS, CZECH REPUBLIC

• ROP - BOB Hertogin Hadewych V.D. Rozeborgh 
• CACIB narttu - bitch Hollandroy Umia
• SERT - CC narttu - bitch Hertogin Hadewych V.D. Rozeborgh 
• JUN Hertogin Hadewych V.D. Rozeborgh ERI JUK1 PN1 SA, ROP, SERT
• NUO Hollandroy Umia ERI NUK1 PN2 SA, VASERT, CACIB
• AVO Kwenhwyfar Hasse V.D. Dorestee EH NUK2 AVO
• AVO Amidos Vän Hjärtlig Fatsia EH AVK1
• VAL Somatuulen Blavod Aicha EH AVK2 VAL 
• Hollandroy Heera-Amy pois ?

Kuva Jasmin Ida Adele Virtanen

Kuva Katia Närvä

Kertausta

Tänään kertailtiin kurssilla aiemmin opittuja, tai oppimatta jääneitä asioita... Jatko2-kurssi alkaa olla jo lopuillaan ja viimeisiä kertoja viedään. Olen ollut suhteellisen tyytyväinen kurssin antiin ja opetukseen. Uutta asiaa on tullut paljon Jatko1:n jälkeen, mutta pikku hiljaa alkavat jo monet termitkin jäädä mieleen ja niihin liittyviä ohjauskuvioitakin alkaa jo jotenkin edes hahmottamaan.

Kurssilla ollaan tehty jonkin verran jo pitkiä ratojakin ja tietysti harjoiteltu paljon erilaisia ohjaustekniikoita ja -kuvioita. Agitermistö on kyllä yllättävän suuri ja samaa tarkoittaviakin asioita kutsutaan myös usein eri termein, joten homma ei ole ainakaan liian yksinkertaista. Välillä saa kyllä oikein tosissaan miettiä, että mikä termi tarkoittaa mitäkin. Sitten siihen päälle vielä, miten se ja se taas tehtiinkään käytännössä... Haastetta on riittänyt ihan mukavasti ohjauskuvioiden kanssa, eikä kurssilla ole ollut missään vaiheessa ainakaan liian helppoa omaan osaamistasoon nähden. Eniten on ehkä itselle kurssin aikana selkiintynyt se, mitkä ohjaustavat ns.sopivat omaan käteen ja mitä minun on helpoin soveltaa radalla.

Seuraavaksi täytelläänkin sitten hakemusta mölliryhmään. Toivotaan, että päästään mukaan. :)

Tänään siis kuitenkin vielä kertailtiin, eli tehtiin serpentiiniohjausta, välistävetoja ja päällejuoksua ja ohjaukset peilikuvana kummaltakin puolin.

Harjoittelurata näytti tältä, eli aloitus ja lopetus pöydälle ja rata siis myös peilikuvana toisin päin. Laiskuus iski piirtäjälle... ;)

Välistävedot sujuvat hyvin ja koira kuunteli hienosti. Päällejuoksut ovat ihan hepreaa, eikä ne vaan onnistu  millään. Serpentiinohjauksessa Romeon lähti rynnimään liikaa edelle, ohitti viimeisen aidan ja niinhän siinä kävi, että se karkasi putkeen. Eija sanoi, että kannattaa edetä niin, ettei Romeo pääse yhtään edelle, koska tällöin sen korvat helposti katoavat... eli tarkoittaa käytännössä sitä, että mun pitäisi mennä huomattavasti kovempaa ja Romeon hitaammin ja pitää tietty koira samalla koko ajan hyvässä hallinnassa... Oma jaksaminen oli tänään ihan hanurista ja jalat maitohapoilla. Töissä on ollut paljon vatsatautia liikkeellä, joten en tiedä sitäkö pukkaa, vai mistä viime päivien väsymys johtuu...

Erillisenä harjoituksena tehtiin vielä sylkkäriä, joka sujui kunhan oma ranne pyöri lopulta oikealla tavalla.

Viereisellä kentällä tein ennen omaa vuoroa muutaman kerran keinua ja keppejä. Kepit sujuivat nyt hienosti ilman ohjureita. Jihuu! :) Vähänkös muka näyttääkin hienolta kun poitsu pujottelee 12 keppiä ilman mitään apuvälineitä. :) Hyvä Rompsupompsu. On se ainakin jotakin agissa oppinut.

Keinu hyvin. Sana keinu on nyt otettu uudeksi vihjesanaksi, kun alkuun oli kiipee-käsky, joka on myös puomilla, joten se ei ollut missään tapauksessa toimiva. Romeo ei tiedä vielä mitä keinu tarkoittaa ja ekan ylösmenon tekee vähän liiankin rempseästi ja turhan vauhdikkaasti. Seuraavat kerrat menevät sitten jo maltillisemmin, kun muistaa mikä jutun juoni taas oli. Aika usein se ottaa kallistuksen vastaa menemällä kokonaan mahalleen, mutta pysyypähän hyvässä tasapainossa, eikä ryntäile. Parempi hidas, kuin lentokeinu. :)

Ensi keskiviikkona sitten treenataankin ilman kouluttajaa Eijan antaman ratapiirroksen mukaan.

Tokomietintöjä

Tauolla ollaan, mutta treenijuttuja tulee kuitenkin aina jonkin verran mietittyä. ;) Tässä näitä mitä sitten seuraavaksi aloitellaan ja mitkä asiat pitää saada kuntoon.

Romeon jäävät ovat huonontuneet siitä mitä ne alkuun olivat. Romeo ennakoi hidastamalla kun tietää, että käsky tulee kohta. Tämä kuuleman mukaan tulee alkuun monille koirille, eiväthän ne tyhmiä ole.

Nyt olisi tarkoitus alkaa tätä työstämään.

Jäävät:

• Törppö kentälle (enkä puhu nyt itsestäni...) ja törpön kohdalla ensin pari kertaa normijäävää. Tämän jälkeen seuraamisella törpön ohi (koira tietysti ennakoi törpöllä ja alkaa hidastella), palkataan vasta kun on taas hyvässä seuraamismoodissa ja -paikassa. Höpöhöpö-tyyppinen huomautus, jos jää yhtään himmailemaan törpön luona jne. Tämän jälkeen ei enää jäävejä suorilla, vaan vasta käännösten jälkeen. Paljon vaihtelevia treenejä, ettei osaa ennakoida. Liikkuri treeneihin mukaan antamaan käskyjä.

Avoluokka? 

Kaukot: Sama homma myös kaukoissa, eli ennakoiminen. Istumisen jälkeen otus alkaa vajota maahan, koska tietää, että kohta käsken sen siihen...

• Palkataan vasta siitä, että pönötttää istumassa jonkin aikaa, eikä ennakoi. 

Näin ollaan tätä tähän asti treenattu:

Luoksetulon stopit ovat suht hyviä. R pysähtyy kivalla ilmeellä ja hyvin töksähtäen. Tätä on kiva treenata nyt talvella jäällä.

Nouto edelleen loppuasentoa vaille. Kapula putoaa yhä helposti, kun yritän ohjata eteen istumaan ja koira hämmentyy mitä siltä haluan. Lähdössä ei myöskään malta odottaa, että kapula putoaa maahan, ennen kuin hakee, joten tätä pitää kanssa treenata. Nyt olen pitänyt pannasta kiinni, ettei lähde ennen käskyä. Varmaan voisi auttaa kun heiton sijaan käy viemässä kapulan, jolloin ei niin kiihdy.

Tokoestettä tehdään sitten kun alo on saatu läpi. Avoeste tuskin tuottaa suurta ongelmaa.

Piilopaikkamakuita ollaan tehty vähän. Ei tunnu ainakaan vielä ongelmalliselta. :-)

Romeo ei treenejä ressaile. :) Meno näytti tänään tältä Tohti-aussien kanssa.

>> KUVIA TÄÄLLÄ!

Tokotauolla...

Ollaan nyt ns. hyvässä aikataulussa tavoitteidemme suhteen, joten nyt pidetään hyvin ansaittua pientä treenitaukoa tokosta ja tottiksesta...   

Tänään ja huomennakin relataan jäällä. :) 

Keskiviikon ohjatut

Mukavin asia on se, että Romeon "narttupöllöilyt" ovat taas toistaiseksi muisto vaan. :) Koiralla on taas korvat, iloinen mieli ja pallitkin... :) Viime päivinä ollaan tehty lähes pelkästään rentouttavia jäälenkkejä ja koirat ovat saaneet olla lenkit vapaana.

Tänään ohjatut agitreenit, joissa kertasimme eri ohjaustekniikoita neljällä eri pisteellä. Ekassa pisteessä tehtiin eri valsseja, toisessa persjättöä, kolmannessa takaaleikkausta ja neljännessä takaakiertoa, pakkovalssia, saksalaista ja taisi olla vielä joku muukin... Näillä ohjaustekniikoilla kuuleman mukaan pärjää jo ihan mukavasti kisoissakin. 

Ja mikä olikaan treenata kun koira oli hyvin kuulolla ja innokas. :) Kaikki ohjaukset sujuivat tänään vähintään kohtuu hyvin ja ohjauksestakin tuli kehuja. Hyvä myö. :) 

Toinen ALO1!

Laihtunut ja väsynyt, mutta tottelevainen  : D 

Eilen tein Romeon ja Mooren kanssa rentouttavan lenkin Muuramessa jäälle, jotta saataisiin molemmat tuuletettua päitämme. Romeo unohtaisi juoksuisen nartun ja minä viime päivien ärtymyksen sitä kohtaan. Tähän tavoitteeseen päästiin. Molemmilla oli mukavaa ja erittäin hyvä fiiilis lenkin jälkeen. :) >> kuvia lenkiltä

Illalla koira nukkui univelkoja pois ja oli edellispäiviin nähden rauhoittumaan päin... joten
kaikesta viime päivien härdellistä huolimatta ( kts. >> täältä) osallistuttiin tänään Pieksämäen tokokokeeseen, jossa alokasluokkaa tuomaroi Kaisa Poutanen.

Alku on aika hankala ja sanotaanko, että aika lähellä kävi etten keskeyttänyt koetta... Romeo oli poikkeuksellisen kuumana ennen kehään menoa ja rähisi kovasti toisille uroksille. Tilannetta ei yhtään helpottanut se, että kehään mennessä ihan vieressä oli äänekäs bortsu-uros ja levoton ääntely on Romeolle kuin punainen vaate. Romeo murisi bortsulle aina siihen asti kunnes päästiin kehään ja koe pääsi alkamaan. Sen jälkeen Romeo olikin kuin herran enkeli. :) Sekä bortsu, että Romeo olivat molemmat täysin hiljaa ja keskittyivät paikkamakuussa hienosti. :)

Meidän rivistö näytti tältä:

• Luoksepäästävyys 10 
• Paikalla makaaminen 10 - hyvässä mielentilassa koko paikkamakuu. Ehdottomasti täyden kympin arvoinen! :) 
• Seuraaminen kytkettynä 9 - !! :) No joo, ei tuntunut kyllä noin hyvältä, mutta täytyy katsoa videolta miltä näytti. Parhaat pisteet seuraamisesta joka tapauksessa meillä koskaan! jihuu! 
• Seuraaminen taluttimetta 8 - toinen kierros ja alkoi jätättää, mutta voi kiesus tuota mun kävelyä. Ihan järkyttävää!  :O 
• Maahanmeno seuraamisen yhteydessä 7 - ennakoi maahanmenoa ja alkoi hidastella. :( 
• Luoksetulo 8 -vauhti varmaan pudotti pisteitä, muuten hyvä ja suora. 
• Seisominen seuraamisen yhteydessä 8 - ennakoi seisomista ja alkoi hidastella :( 
• Estehyppy 7 - tässä jotain kummaa säätämistä alussa kun meinasi karata esteelle. Muistaakseni jouduin antamaan toisen käskyn, kun ei ollut varma onko lupa hypätä. 
• Kokonaisvaikutus 7 - jääveissä ennakoimiset ja yleisilme pudotti pisteitä. Koira oli koko kokeen ajan tosi väsynyt viime päivien vähistä unista johtuen ja totteli kyllä, mutta tekeminen ei missään tapauksessa ollut parasta Romeota. Tulos kuitenkin hyvä näinkin, joten ihan tyytyväinen täytyy olla. 

Tulos siis ALO 1 165 p ja kokonaissijoitus 5/14. 

Pohdittavaksi jäi: perusasentoon nousemiset olivat hitaita kun jossain vaiheessa jopa ennakoi näitä ja pomppasi näyttävästi sivulle (jumeja?) ja uutena juttuna tuo, että Romeo ennakoi jääveissä hidastamalla. Miten tätä kannattaa nyt treenata? 

Nyt oltaisiin sitten sitä yhtä ykköstä vaille ekaa koularia. :) 

Ai niin, ja liikkuri Eino kyseli missä ryhmässä treenaan, kun täyskäännös näyttää noin kamalalta.. : - )

Kiitos Paulalle videoinnista ja hyvästä seurasta! 

Korvaton ja kohta palliton...

Viime päivinä Romeo on ollut niin ärsyttävä uroskoira narttujen tähden, että mieli tekisi välillä repiä hiukset päästä tai kurmuuttaa koiraa oikein kunnolla... Korvat ovat kadonneet kokonaan. Nenä maassa ja hihna tiukalla tehdään kaikki lenkit aina niin pitkään, kunnes suutun sille oikein kunnolla. Kuola valuen ja alahuuli lerpattaen se puskee eteenpäin, eläen vahvasti kusien ihanassa maailmassa... Palautteen jälkeen muistaa jonkin aikaa olla vetämättä ja hetken päästä sama meno jatkuu. En tiedä olenko ollut sille vaan liian lepsu, vai pitääkö tuota hormoonihyrrää johonkin tiettyyn pisteeseen ymmärtää ja unohtaa vaan kiltisti kaikki treenit tämmöisinä päivinä? Ainakin omat hermot säästyisi ja niin teen jatkossa.

Niin, eli siis naapurin koiralla on mitä ilmeisemmin juuri nyt tärppipäivät ja Romeo on elänyt pari päivää yhdellä nakilla, jonka senkin sai palkkioksi kun viimein suostui tulemaan takapihalta käskyllä sisälle... ruokaa se ei syö ja on paastonnut nyt siis kolmatta päivää. Vöyhöttää sisällä edestakaisin, inisee ja yrittää astua Moorea, joka yrittää sitä kiukkuisena komentaa, ennen kuin ehdin väliin. Tänään Roosan tullessa kotiin, Romeo oli vastassa ulko-eteisessä raapimassa ulko-ovea, vaikka eteiseen on koiraportti, jonka yli koirat eivät koskaan ole menneet. Tänään portti oli ensimmäistä kertaa ylitetty. Portti ei ole korkea, mutta koirat ovat toistaiseksi aina kunnioittaneet sitä ja se on riittänyt hyvin kertomaan sen, ettei tuulikaappiin ole asiaa. Eilen kynsiä leikatessakin Romeon kikkeli loisti punaisena kokonaan esillä ja se läähtätti pöljän näköisenä. : D  Teki oikeestaan mieli vähän nipistää siitä saksilla. Voi kiesus, että tuo koira ottaa nyt niin päähän, ettei oikeasti ole tosikaan. Vielä koskaan tätä ennen se ei ole ollut noin sekaisin minkään nartun takia. Ei kai se vaistoilleen mitään voi, mutta multa menee hermo.

Näillä fiiliksillä lähdettiin tänään sitten kaikesta huolimatta ohjattuihin agitreeneihin ja voihan sen arvata, ettei kenelläkään ollut kivaa . :( Viimeistään tänään treenien jälkeen sukupuoli seuraavalle koiralle olisi vaihtunut nartuksi, ellen olisi sitä jo aiemmin tehnyt. Parempi olisi kyllä ollut jättää nämä treenit väliin näin jälkiviisaasti ajateltuna.

Tässä näitä "parhaita paloja" tältä päivältä. Paikkamakuu Naavan kanssa. Naava on steriloitu tuttu narttu, joka ei Romeota yleensä kiinnosta millään tavalla ja koirat treenaavat useinkin toisistaan yhtään mitään piittaamatta samalla kentällä. Tänään kaikki oli kuitenkin toisin. Jo heti alkuun pientä levottomuutta ja outoa vinkumista. Romeohan ei ääntele siis juuri koskaan vinkumalla. Muutamia kaihoisia katseita Naavan suuntaan. Lopulta pässi nousi seisomaan ja katseli jo varsin haaveilevan näköisenä vieressä makaavaa Naavaa. Annoin palautetta niin tuimasti kun vieressä makaavaa Naavaa pahasti säikäyttämättä uskalsin.... Palautteen jälkeen pysyi taas hyvin, vaikka Satu teki kovasti hyvää häiriötä vapauttamalla välillä Naavan, tehden kaukoja, käyden välillä palkkaamassa ja kuljeskelemalla koirien takana jne. Harmitti ja vitutti silti jotenkin tosi kovasti tuo nousu. :(

Ennen omaa suoritusvuoroa viereiselle kentälle tuli sheltti treenaamaan, eli samanlainen koira kuin se jolla nyt on juoksut. Tästäkös Romeo sai taas kovasti uutta puhtia ja kuono ylhäällä haki koko ajan vainua jostain. Romeo alkoi äännellä yhä enemmän, kävi hyvin levottomaksi, enkä yrityksistäni huolimatta saanut sitä enää koottua hyvään treenimoodiin. Omalla suoritusvuorolla, se karkasi radalta, ei ollut kuulevinaankaan tänne-käskyjä... Kävi ihan pokkana tiiraamassa näkyisikö sermien välistä viereiselle kentälle, jossa sheltti treenasi. Tuota se ei ole vielä ikinä tehnyt ja varmaan olisi karannutkin sinne, jos olisi vaan mahtunut sermien välistä. :/ Voin oikeasti sanoa, että olisi tehnyt kyllä tuossa tilanteessa mieli kurmuuttaa koiraa ihan täysillä ja se olisi sen ihan ansainnut. Koira autoon ja treenit meidän osalta loppuivat siihen. Koko radasta ei jäänyt oikeastaan muuta mieleen kun koiran perseilyt, joten eipä tässä nyt sen enempää treeneistä, vaikka olihan siellä jotain hyvääkin mm. kepit, jotka sujuivat ilman ohjureita. Hallinta kusee kuitenkin yhä enemmän ja se on nyt se meidän ongelma agissa.

Jotenkin on nyt niin sellaset fiilikset, että tolta lähtee pian pallit tai sitten lopetan sen kanssa treenaamisen. Kotona olin vielä niin veemäinen, että pistin sen paikkamakuuseen, kun laitoin koirille lihoja sen ollessa vieressä ja annoin Mooren syödä oman ruokansa sen nenän edessä. Romeo pysyi hyvin... eihän sillä varmaan ollut edes nälkä, vaikka kolmatta päivää onkin ilman ruokaa. Illalla yritti nylkyttää vielä Roosaakin, eli ekaa kertaa lähentelee ihmisiä. Pahinta tässä kaikessa on, että meillä olisi viikonloppuna tokokoe... hip, hei hurraa miten hyvillä fiiliksillä siihen nyt sitten valmistaudutaan. Taitaa jäädä kyllä koe väliin, ellei meininki muutu täysin toisenlaiseksi parin päivän sisällä.

Tästä tuli nyt tämmönen marmatus, mutta pakko puhaltaa...  huoh.

Kuva kertonee jotain....  :(